Integroidun sosiaalityön alkutahteja psykiatria- ja päihdepalveluissa

Vuonna 2018 Helsingin psykiatria- ja päihdepalveluissa toteutettiin sosiaalityön tehtävärakenneuudistus. Koko sosiaali- ja terveystoimialalla toteutettavan sosiaalihuollon tehtävärakenneuudistuksen tarkoituksena on sosiaalityön resurssien kohdentaminen lakisääteisiin tehtäviin ja suunnitelmalliseen sosiaalityöhön. Auroran sairaalassa ja Lännen psykiatria- ja päihdekeskuksessa uudistus käynnistyi viime huhtikuussa, Idän, Pohjoisen ja Etelän keskuksissa lokakuussa. Uudistuksen yhteydessä sosiaalityöntekijöiden toimet muutettiin viroiksi ja avohoidon sosiaalityön roolia vahvistettiin.

Käytännössä kyse on aikuissosiaalityön ja terveyssosiaalityön yhdistämisestä, integroidusta sosiaalityöstä. Tarkoituksena on, että asiakkaalla on sosiaali- ja terveystoimialalla yksi sosiaalityön asiakasprosessi. Asiakas saa sosiaalityön palvelut ja tarvittavat sosiaalihuollon päätökset siitä yksiköstä, joka parhaiten vastaa ensisijaiseen tuen tarpeeseen.

Uudistuksen myötä psykiatria- ja päihdepalveluiden sosiaalityön asiakkaille on voitu heidän suostumuksellaan tehdä palvelutarpeen arviointeja sekä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätöksiä ilman päällekkäistä asiakkuutta aikuisossiaalityöhön. Asiakkaat ovat saaneet päätöksiä HSL:n matkakortista, lääkkeistä, ruokarahasta, vaatteista, kodinperustamiskuluista, raivaussiivouksesta, vuokravelasta, psykoterapian tutustumiskäynneistä ja harrastusmenoista. Keväällä 2019 tehtäviä on tarkoitus laajentaa sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen palvelupäätöksiin, aktivointisuunnitelmiin ja kuntouttavaan työtoimintaan, kriisimajoitusesityksiin ja välitystileihin.

Asiakkailta saatu palaute on ollut pääosin myönteistä. Asiakkaat ovat yllättyneet positiivisesti sosiaalihuollon päätöksentekomahdollisuudesta erikoissairaanhoidossa asioidessaan. Vertailupohjaa ei asiakkailla tosin välttämättä ole muusta sosiaalityöstä entuudestaan ollut. Integroitu sosiaalityö on pääsääntöisesti aloitettu niin sanotusti uusista asiakkaista, eli asiakkaista, joilla ei ole ollut lainkaan tai viimeiseen vuoteen asiakkuutta aikuissosiaalityöhön.

Myös työntekijöiden kokemukset lienevät pääsääntöisesti plussan puolella. Uudistuksen on koettu vahvistavan sosiaalityön asiantuntijuutta ja asemaa monialaisessa työssä. Sosiaalihuollon tehtävien on nähty antavan asiakastyöhön uusia työkaluja, joiden avulla voidaan vaikuttaa asiakkaiden elämäntilanteisiin ja saada aikaan myönteisiä muutoksia. Uusista tehtävistä huolimatta terveyssosiaalityön erityisasiantuntemuksen on toivottu säilyvän ensisijaisena psykiatrian sosiaalityössä.

Työntekijöiltä uudistus on edellyttänyt terveyssosiaalityön ja aikuissosiaalityön tehtävänkuviin liittyvien erilaisten työorientaatioiden yhdistämistä ja uudenlaisen työroolin omaksumista. Uuteen rooliin sopeutuminen riippuu luonnollisesti kunkin aikaisemmasta työhistoriasta ja työorientaatiosta, mutta selvää on, että vallan ja kontrollin kysymykset suhteessa asiakkaaseen tulevat näkyvämmiksi päätöksiä tekevän viranhaltijan työssä.

Monialaisessa työssä ei ole kyse pelkästään sosiaalialan ammattilaisen suhteesta asiakkaaseen. Sosiaalihuoltolain mukaisten sosiaalityön lakisääteisten tehtävien integrointi psykiatriseen erikoissairaanhoitoon ja moniammatilliseen työskentelyyn asettavat omat reunaehtonsa uudistuksen toteuttamiseen. Eri ammattiryhmien edustajilla saattaa olla erilaisia odotuksia ja käsityksiä sosiaalityöstä ja sosiaalihuollon tehtävistä, ja sosiaalityöntekijään rooliin ja asemaan työryhmässä voi liittyä jännitteitä. Yhteinen vuoropuhelu auttaa ylittämään karikkoja ja tuomaan entistä näkyvämmäksi sosiaalityön ydinosaamista, jonka sanoittaminen on perinteisesti koettu terveyssosiaalityössä ajoittain haasteellisena.

Työntekijöiden etukäteen pelkäämää lisätyövyöryä ei uudistus ainakaan toistaiseksi ole tuonut tullessaan. Päänvaivaa on kyllä aiheutunut erilaisten työkäytäntöjen yhteensovittamisesta, kuten kahteen tietojärjestelmään kirjaamisesta. Toivotamme Apotin tervetulleeksi. Mietittävää on ollut myös lainsäädännöllisissä kysymyksissä. Kuten saimme yhteisessä lakikoulutuksessa muutama viikko sitten kuulla, integroidun sosiaalityön toteuttamisessa ollaan niin aallonharjalla, että lainsäädäntö laahaa osittain perässä.

Huolimatta siitä, että asiakastyön arjessa näyttää välillä olevan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, integroitu sosiaalityö voidaan nähdä kansallisesti ja jopa kansainvälisesti uutena tapana jäsentää terveyssosiaalityötä. Uusi työtapamme on ehtinyt herättää huomiota laajemmin pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Tämä huomattiin lokakuussa Laaksossa valtakunnallisen mielenterveyssosiaalityön verkoston aamupäiväseminaarissa ja tammikuussa Lappeenrannassa aikuissosiaalityön päivillä, jossa uudistuksemme esiteltiin omassa työpajassaan. Integroidun sosiaalityön kehittäminen näyttää avaavan uusia näköaloja tulevia sotekuvioitakin silmälläpitäen. Myös tutkimuksellisia lähestymistapoja integroidun sosiaalityön edelleen kehittämiseksi ja laajentamiseksi tarvitaan.

Sanna Kouhi

Kirjoittaja työskentelee sosiaalityöntekijänä Kalasataman mielialahäiriöpoliklinikalla ja on mukana Helsingin kaupungin sosiaalityön uramalliohjelmassa 2018–2019.

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki, Kimmo Brandt