Tyypilliset taustatekijät nuorten lastensuojelun asiakkaiden elämässä

Lastensuojelun avohuollon tiimimme kartoitti joitakin yleisiä tekijöitä, joita voidaan tunnistaa alueemme nuorten 13-17 -vuotiaiden lastensuojelun asiakkaiden taustasta. Kartoittamisen tavoitteena oli muodostaa parempaa käsitystä siitä, millaisista lähtökohdista käsin avohuollon asiakkaana oleva nuori ponnistaa kohti itsenäistymistä ja aikuisuutta. Asiakkaan yksilöllisten taustatekijöiden ja historian tiedostaminen luo tärkeää ymmärrystä asiakassuhteeseen. Tämän lisäksi tietojen kerääminen luo suuntaa ja pohjaa laajemmalle yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle. Asiakkuuksien taustalla vaikuttavien tekijöiden näkyväksi tekeminen voi auttaa tunnistamaan, millaiset tekijät mahdollisesti ennakoivat tuen tarvetta ja nuorten syrjäytymistä tai pahoinvointia. Rajatusti toteuttamamme nuorten tyypillisempien taustatekijöiden kartoitus kertoo yhden helsinkiläisen lastensuojelun avohuollon asiakkaista. 

Tiimimme sosiaalityöntekijät listasivat tyypillisimpiä taustatekijöitä asiakkaana olevien nuorten elämässä. Tekijöitä oli yhteensä 16, ja ne sisälsivät niin varhaislapsuudessa kuin myöhemmin murrosiässäkin ilmenneitä tapahtumia ja mahdollisia riskitekijöitä sekä vanhempien toiminnan vaikutuksia. Osan taustatekijöistä löysimme THL:n kohorttitutkimuksesta, osa valikoitui työntekijöiden mietittyä yhdessä nuorten asiakkaiden elämäntilannetta kuvaavia tekijöitä. Kyseessä on oma selvityksemme, ei tieteellinen tutkimus, ja tiedot kertovat vain yhden tiimin nuorista asiakkaista tiettynä ajankohtana. 

Selvityksemme taustatekijöiden tarkastelussa korostuivat erilaiset nuorten saamat tukitoimet ja palvelut etenkin koulun opetusjärjestelyissä ja nuorisopsykiatriassa. Lapsen varhaiset käytöshäiriöt, lastenpsykiatrian kontakti ja mielialalääkitys nuoruudessa nousivat esiin lastensuojelun asiakasnuorien historiassa, ja nuoren tilanteeseen puuttuminen lastensuojelun sijoitusjaksolla oli asiakasnuorten kohdalla melko yleistä. Nuorten kotioloissa ja elinympäristössä vaikuttavia tekijöitä olivat vanhempien pitkäaikainen toimeentulotuen saanti eli mahdollinen lapsiperheköyhyys, vanhempien alkoholin käyttö ja kotona tapahtuva aikuisten välinen väkivalta. 

Yhteistä lastensuojelun asiakkaana olevilla nuorilla näyttää olevan se, että heidän taustastaan löytyy usein samankaltaisia ongelmia, mitkä aiheuttavat todennäköisesti haasteita nuoren selviytymiselle ja osallistumiselle yhteiskunnassa tulevaisuudessa. Lastensuojelun sosiaalityössä kohdataan suurelta osin yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia perheitä, joiden auttamiseen ja muutoksen aikaan saamiseen on usein pyritty jo vaikuttamaan monilla eri palveluilla ja tuella ennen lastensuojelun asiakkuutta. 

Tarkastelumme pohjalta lastensuojelun asiakkaan tilanteesta muodostuu kuva, jossa työskentelyn keskiössä olevat ongelmat ovat usein kasaantuneita ja pitkäaikaisia. Asiakastyössä rakentuvan tiedon lisäämisen ja yksilöllisen työn sekä palveluiden mahdollistamisen ohella on tärkeää, että palveluiden rakenteeseen ja saatavuuteen kiinnitetään huomiota. Näin ongelmien kerääntymiseen lapsen tai nuoren elämässä ja hänen elinympäristössään voidaan puuttua riittävän ajoissa. Lasten ja perheiden tulisi saada riittävän ajoissa tarpeeksi tehokasta tukea, eikä myöskään kynnys päästä lastensuojelun palveluiden piiriin saisi olla liian korkea. Tiimimme katsoo myös, että palveluiden yhteensovittamiseen tähtäävä suunta on oikea. Yhdessä tekemällä ja perheiden tilanteita kokonaisvaltaisesti tarkastelemalla apu on tehokkaampaa. 

Helsingin lastensuojelun avohuollon Malmi 2 -tiimi

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki/ Kimmo Brandt.

Kuviot: lastensuojelun avohuollon Malmi 2 -tiimi.