SAAVUTETTAVUUDEN NÄKÖKULMIA KORONAEPIDEMIAN PYÖRTEISSÄ

Pandemia-aika on toiminut hyvänä pilottina monelle asialle

Saavutettavuutta voidaan sosiaalityön kentällä tarkastella eri näkökulmista. Ammatillisissa verkostoissa olemme keskustelleet gerontologisen sosiaalityön sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa vallitsevasta tilanteesta. He toimivat päivittäin asiakkaiden apuna eri toimijoiden, mm. KELA, pankit, DVV (digi-ja viestintävirasto, ent. maistraatti) kanssa.

Työntekijöiden yhteinen kokemus on, että koronaepidemian myötä moni työaikaa ja resursseja vievä toimenpide eri instanssien kanssa muuttui asiakastyössä joustavammaksi ja sujuvammaksi. Gerontologisen sosiaalityön yksikkö nosti esimerkeiksi seuraavia tilanteita;

- Toimeentulotukeen saatiin Kelalta pidempiä päätöksiä joustavammin
- Pankeista saatiin helpommin tietoa asioiden hoitamista varten
- Yleinen tunne asioiden hoitamisen joustavuudesta oli lisääntynyt 

Helsingin kaupunki panostaa saavutettavuuden kehittämiseen mm. digipalveluissa. Voisiko saavutettavuutta kehittää jatkossakin organisaation sisäisesti sekä yhteistyökumppaneiden välillä epidemiatilanteesta riippumatta? Epidemia on antanut oivia esimerkkejä joustavan ja asiakasystävällisen kokemuksen mahdollistamisesta sekä asioiden sujuvasta etenemisestä.

Hyvänä esimerkkinä voidaan nostaa esiin aikuissosiaalityön ja Kelan yhteistyö. Mallissa Kelan työntekijä jalkautuu aikuissosiaalityön toimistolle kerran viikossa. Aikuissosiaalityön kädet vapautuvat asiakastyöhön ja Kelalle tarjoutuu mahdollisuus henkilökohtaiseen asiakaspalveluun. Tämänkaltaisen mallin kokeilu ja yksikkökohtainen räätälöinti muissakin SOTE-palveluissa voisi sujuvoittaa prosesseja ja vähentää näin työn päällekkäisyyttä.

”Kohtele muita niin kuin toivoisit itseäsi kohdeltavan”

Voisiko pandemian myötä tehtyjä havaintoja kehittää työn ja sujuvuuden näkökulmasta? Olisiko mahdollista, että epidemian aikana joustavasti toimineet prosessit voisivat toimia jatkossakin niin? Keskustelu näistä liittymäkohdista yhteistyökumppaniemme kanssa voisi olla kaikille osapuolille antoisaa.

Myös kaupungin sisäisissä prosesseissa löytyy tarkasteltavaa; ennen paperilomakkeen allekirjoituksineen vaatinut prosessi saatiin epidemia-aikana puhelinsoitolla eteenpäin. Mikä muuttui ja miksi? Tuliko meistä uuden tuntemattoman edessä joustavampia, yhteisöllisempiä ja herkempiä auttamaan sekä huolehtimaan toinen toisistamme?

Palveluiden joustavuus ja saavutettavuus työntekijän arjessa edesauttaa myönteistä asiakaskokemusta. Tämä nopeuttaa prosessien etenemistä ja tukee myös työn hallittavuutta. Prosessien ollessa joustavia verkostossa molempiin suuntiin on hyöty myös työnantajille merkittävä.

Ajatuksena eteenpäin eri SOTE-yksiköihin ja heidän yhteistyökumppaneilleen; keskustellaan ja arvioidaan oman yksikön havaitsemia epidemian aikaisia hyötyjä. Pohditaan yhdessä, voisivatko epidemia-ajan toimivat käytännöt jatkua mahdollisuuksien mukaan pysyvämpinä.


Kirjoitus: Tiina Flink & Harriet Wikberg

Kuvat: Pixabay