Sosiaalinen luototus 2020

Kuten meillä kaikilla, oli myös sosiaalisen luototuksen vuosi 2020 poikkeuksellinen koronaepidemian vuoksi. Lomautettujen määrä lähti voimakkaaseen kasvuun heti kriisin puhjettua maaliskuussa 2020 ja osa on jäänyt kokonaan työttömäksi. Koronakriisi on vaikuttanut eniten palvelualoihin. Tietyillä aloilla, esim. viihde- ja virkistys-, ravintola- ja majoitusalat sekä matkailualan palveluita tarjoavissa yrityksissä lomautukset ovat kestäneet pitkään ja jatkuvat edelleen. Sosiaalisessa luototuksessa tämä on vaikuttanut voimassa olevien luottojen maksuohjelmien muutostarpeeseen tosi voimakkaasti.

Työttömyys ja lomautukset ovat erityisesti kohdistuneet nuoriin naisiin. Etenkin naisten, 15-24 vuotiaiden sekä osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien palkansaajien määrä on vähentynyt. Uudellamaalla kokoaikaisesti lomautettuja oli lokakuussa 2020 vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna lähes neljätoistakertainen määrä. Myös lyhennettyä työviikkoa tekevien määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Avoimet työpaikat vähenivät etenkin Helsinki-Uudenmaan suuralueella. Avoimet työpaikat vähenivät eniten rakentamisen sekä kaupan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilla. Elinkeinoelämän keskusliiton marraskuun 2020 toteuttaman yrityskyselyn mukaan yli neljännes yrityksistä on joutunut lomauttamaan henkilöstöään. Euroopan tiukat koronarajoitukset yritysten oman arvion mukaan ovat haitanneet omalta osaltaan yritystoimintaa. Suomen talous on selvinnyt koronakriisistä edelleen selvästi muita EU-maita paremmin, mutta kotitalouksien pitkään jatkunut velkaantuminen on edelleen lisääntynyt. (Tilastokeskuksen katsaus 18.12.2020)

Yleinen korkotaso, lukuun ottamatta pikavippejä, on ollut jo useamman vuoden ajan matalalla. Tämä on houkutellut etenkin suurten asuntolainojen ottamiseen. Loppua matalien korkojen ajalle on ennustettu jo pitkään, mutta toistaiseksi ei nousua ole nähtävissä. Koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi kuluttajaluottojen enimmäiskorkoa säädeltiin ns. väliaikaisella korkokatolla. Väliaikainen 10 %:n korkokatto tuli voimaan ensimmäisen kerran heinäkuussa 2020. Tämä lainsäädäntö päättyi vuoden vaihteessa ja uusi väliaikainen korkokatto astui voimaan 1.1.2021. Uusi väliaikainen korkokatto tarkoittaa sitä, että 1.1.2021 – 30.9.2021 aikavälillä otetuista kulutusluotoista ei saa periä 10% korkeampaa korkoa, mutta huomioitavaa se, että lainan sopimusehtoinen korko voi olla huomattavasti korkeampi. Samalla luottojen ja luotonvälityspalveluiden suoramarkkinointi kiellettiin tilapäisesti. Väliaikaisen sääntelyn tarkoituksena on ehkäistä koronaepidemiasta johtuvia velkaongelmia.

Markkinoilta on tämän väliaikaisen lainsäädännön myötä poistunut useita aiemmin aggressiivisesti markkinoineita ja korkeakorkoisia vippejä myöntäneitä yrityksiä. Tilalle on tullut lukuisia ulkomaisia mm. norjalaisia, tanskalaisia ruotsalaisia sekä virolaisia ja myös muualta Baltian alueelta tulevia rahoituspalveluiden tarjoajia. Finanssivalvonta valvoo Suomeen perustetun sivuliikkeen toimintaa rajoitetusti. Toiminnan riskien ja vakavaraisuuden valvonta kuuluu kuitenkin luottolaitoksen kotivaltion viranomaiselle. Edelleen on sellaisia netin välityksellä luottoa tarjoavia tahoja joita ei pystytä tunnistamaan.

Väliaikaisella lainsäädännöllä pyrittiin ennaltaehkäisemään ylivelkaantumista, mutta toisaalta tämä on johtanut luotonsaannin vaikeutumiseen erityisesti heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien henkilöiden kohdalla. Pikavippien tilalle tarjotaan suurempia luottoja velkojen yhdistämiseen, mainonnalla ”kilpailuta kalliit sopimuksesi”. Hyvää on se, että monet luotonantajat arvioivat nyt tarkemmin ja huolellisemmin asiakkaan taloudellista kokonaistilannetta pitäen silmällä ylivelkaantumista mm. pyytämällä tiliotteita ennen myönteisen päätöksen tekemistä. Koronaepidemia on kuitenkin aiheuttanut pitkiä lomautuksia ja työttömyyttä, joten näillä henkilöillä ei ole mahdollisuutta saada halvempaa yhdistelmäluottoa koska tulevasta tulotasosta ei ole tietoa. Syntyykö meille uusi korona-ajasta aiheutuva velallisten ryhmä? Miten heitä autetaan ja estetään etteivät he jää nykyisten apukeinojen ulkopuolelle?

Taloudellisesti koronasta ovat kärsineet eniten pienipalkkaiset työntekijät ja sosiaalisen luoton asiakkaat kuuluvat juuri tähän ryhmään. Työmarkkinat toipuvat hitaasti koronaepidemiasta ja siihen liittyvistä rajoitustoimista. Pahimmillaan koronakriisi voi jättää suuren pysyvän jäljen Suomen talouteen. Talouteen tulee todennäköisesti muodostumaan pysyviä tuotantotappioita työllisyyden heikkenemisen ja konkurssien myötä. Työttömyys tulee jäämään pitkäksi aikaa suuremmaksi kuin ennen kriisiä.

Oletimme, että uusien sosiaalisten luottojen kysyntä olisi kasvanut koronaepidemian vuoksi, mutta kävikin toisin; uusia hakemuksia jätettiin ja uusia luottoja myönnettiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yhteydenottoja oli paljon ja niissä heijastui ahdistus ja huoli tulevaisuudesta ja toimeentulosta epidemian pitkityttyä. Maksuohjelman kirjallisia pitkäaikaisempia muutospäätöksiä tehtiin ennätysmäärä 249 kpl eli 30 prosenttiin voimassa olevasta luottokannasta. Poikkeuksellisesti myönnettiin koronaepidemian vuoksi ilman kirjallista päätöstä 2–4 kuukauden lyhennysvapaita 69 kpl ja näitä päätöksiä on jouduttu monen kohdalla myös jatkamaan.

Sosiaaliselle luotolle on tarvetta, mutta sen myöntämisperusteet pitäisi harkita uudelleen ottaen huomioon tällaiset yllättävät, ennalta arvaamattomat, koko talouteen vaikuttavat tekijät. Sosiaalisen luoton myöntäminen nykyisellään vaatii vakiintuneet olosuhteet ja säännöllisen tulovirran. Nyt on moni itsestään riippumattomasta syystä siinä tilanteessa, että luoton myöntämiseen vaadittavaa laskennallista maksuvaraa ei ole.

Hallitusohjelmaan on kirjattu sosiaalisen luototuksen laajentaminen valtakunnalliseksi. Jäämme odottamaan tätä mielenkiinnolla ja toivottavasti saamme uuden lain päivitettynä sekä uuden ohjeistuksen mikä vastaa tämän päivän tarvetta ja niin että kaikilla kansalaisilla, riippumatta asuinkunnasta, olisi samat mahdollisuudet saada apua talouteensa sosiaalisen luoton avulla.


Kirjoitus:  

Mervi Ahola

Sosiaalisen luototuksen päällikkö, Helsinki

Kuva: Pixabay

Taulukot (alla): Helsingin sosiaalinen luototus lukuina vuodelta 2020

SOSIAALINEN LUOTOTUS 2020
Vuoden 2020 budjetti/määräraha myönnettäville luotoille (€) -        vähintään (€) -        enintään (€)	1 800 000,00 500,00 15 000,00
Maksimilaina-aika (vuotta)	7 v.
Saapuneet hakemukset vuonna 2020 (kpl)	358
Myönnetyt luotot vuonna 2020 (kpl)	162
Myönnetyt luotot vuonna 2020 (€)	1 570 700,00
Luottokanta 31.12.2020 (kpl)	828
Luottokanta 31.12.2020 (saldot, €)	5  208 388,83
Kokonaan maksetut luotot vuonna 2020 (kpl)	125
Vuonna 2020 irtisanotut luotot (kpl)	55
Vuonna 2020 irtisanotut luotot yhteensä (€)	322 697,76

TAUSTATIETOA MYÖNNETYISTÄ LUOTOISTA 2020
Myönnetyn luoton suuruus keskimäärin vuonna 2020 (€)	9030,00
Luoton saaneet (kpl)	162
Ikäjakauma -        alle 25-vuotiaat -        25–44-vuotiaat -        45–64-vuotiaat -        yli 65-vuotiaat	10 76 51 25
Sukupuoli -        miehiä -        naisia	62 100
Asumismuoto -        yksinasuva -        avo-/aviopari, ei lapsia -        avo-/aviopari, lapsia -        yksihuoltaja -        yhteishuoltajuus	105 11 13 32 1
Pääasiallinen toiminta -        palkansaaja -        eläkeläinen -        opiskelija -        muu	124 32 1 5
Myönnetyn luoton käyttötarkoitus -        velkojen järjestely; ulosotto, perintätoimistot, vuokravelat ja kulutusluotot -        kodin hankinnat -        terveydenhoitokulut -        taloudellisen kriisin ylittäminen -        muu	152   5 5 0 0
Myönnetyt luotot (kpl), jotka ovat poistaneet toimeentulotukitarpeen	48