Mikä niitä nuoria vaivaa?
Hei aikuinen! Muistatko vielä oman nuoruutesi ja sen tunteen, kun päivät olivat pitkiä ja illat halusi viettää ystävien kanssa oleillen, harrastaen, nauraen? Elämän suurimpia asioita tuntuivat olevan johonkin kuuluminen, hyväksynnän saaminen ja olemassa olevan hetken täysillä eläminen. Oi sitä aikaa, kun oli huolta vailla! Toisin on monella tämän päivän nuorella. Elämme ajassa, joka koettelee nuoria eri tavalla kuin aikuisia, koska aikuisen ja nuoren luonnolliset kehitystehtävät eroavat toisistaan. Nuorten elämään liittyy tänä päivänä epävarmuustekijöitä, joiden johdosta monen nuoren turvallisuudentunne horjuu (Känkkäinen ja Jahnukainen 2020). Samaan aikaan julkisuudessa on viime aikoina esitetty huolta siitä, miten nuoret voivat. (kts. mm. Yle 28.4.2021, HS 24.2.2021 ja IS 11.2.2021.)
Soile Kautosen pro gradu -tutkielman mukaan 14–16-vuotias nuori etsii minuudelleen sisältöä ja vahvistusta esimerkiksi ystävyyssuhteista ja harrastuksista (Kautonen 2003). Nuoruuden keskeiset kehitystehtävät ovat vanhemmista irrottautuminen, lisääntyvä turvautuminen ikätovereihin vanhempien sijasta, sopeutuminen murrosiän fyysisiin muutoksiin ja oman seksuaalisen identiteetin jäsentäminen (HUS Nuorten mielenterveystalo 2021).
Itäkadun perhekeskuksen eri toimijat haastattelivat asiakkuudessaan olevia 14–17-vuotiaita nuoria. Nuoret toivat esiin kokemusta etäopiskelun erilaisuudesta, sosiaalisten suhteiden vähenemisestä ja yleisestä turvattomuuden tunteesta, joka kokemuksemme mukaan on lisääntynyt. Eräs nuori kuvasi turvattomuuden tunnetta näin: ”Korona on vaikuttanut koko maailmaan ja ihmisiä on kuollut paljon. Olen kuullut tarinan, että ihmisiä on hypännyt junan alle, koska ovat mieluummin halunneet tehdä itsemurhan kuin tulla viruksen tappamiksi. En tiedä pitääkö tarina paikkansa, mutta kyllä se pelottaa ja ahdistaa.” Vallalla ollut poikkeusaika on sulkenut nuorilta lähes kaikki heidän normaaliin elämäänsä kuuluvat mahdollisuudet olla tekemisissä ikätovereiden kanssa. Varsinkin toisen asteen opiskelijat ovat olleet pitkään etäkoulussa, nuorisotalot ovat toimineet ainoastaan verkossa ja harrastukset on joko suljettu kokonaan tai muutettu yksin tehtäviksi harjoituksiksi. Haastateltu nuori totesi: ”Muutamaan kaveriin on mennyt melkein kokonaan välit poikki, kun ei ole pystynyt näkemään”.
Itäkadun perhekeskuksen nuoria kohtaavien ammattilaisten arjessa nuorten kuormitustekijöiden kasvu on näkynyt selvästi. Psyykkisen hyvinvoinnin ja koulunkäynnin haasteet ovat arkipäivää. Haastateltu nuori pohti etäkoulusta seuraavaa: ”Tykkään koulusta, mutta se on muutenkin aika vaikeaa. Etänä koulutehtävät tuntuvat vielä vaikeammilta.” Toinen haastateltu kokee etäkoulun tuntuneen samalta kuin muukin opiskelu ja etäkoulun hyvänä puolena olevan sen, että saa nukkua pidempään aamulla. Psyykkinen kuormitus on painanut sekä tyttöjä että poikia ja saa erilaisia ilmenemismuotoja. Yksinkertaistaen sanottuna: kuorma näkyy sekä sisäänpäin kääntymisenä, esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireina, että ulospäin näkyvänä käytöksenä, josta räikeimpiä esimerkkejä ovat olleet jopa ihmisten kuolemaan johtaneet nuorten väkivallan teot.
Kokonaisuutena nuoret voivat hyvin, mutta nuorten joukon sisällä hyvinvointierot ovat suuret. Nuorten keskuudessa yleisenä trendinä näkyy alkoholin käytön väheneminen ja samalla kannabiksen käytön lisääntyminen pääkaupunkiseudulla. (kts. THL 2019; Luopa, Matikainen, Kivimäki, Matikka, Vilkki, Jokela, Laukkarinen ja Paananen 2014). Koronavuonna nuoret ovat olleet stressaantuneita myös vanhempiensa toimeentulosta ja 55 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista koki henkisen hyvinvointinsa huonoksi. Vanhemmatkin kuormittuvat esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen ollessa huolen aiheena, mutta aikuisen ja nuoren valmiudet nähdä tulevaisuuteen ovat erilaiset. (HS 24.2.2021.) Aikuinen on kyvykkäämpi uskomaan ja luottamaan parempaan tulevaisuuteen, kun taas nuori on enemmän kiinni juuri tässä hetkessä.
Sisäministeri Maria Ohisalo totesi poikkeusaikojen kuormituksen työntäneen nuoria yhteiskunnan syrjälle (HS 24.2.2021). Tuntuu siltä, että tämän aikakauden nuoret eivät saa elää yhtä huolettomina kuin aiempi sukupolvi ja nuorten kasvulle oleellinen sosiaalinen yhteys oman ikäryhmän kanssa on hyvin haastavaa, joillekin jopa mahdotonta. Harrastus- ja nuorisotoiminnan ollessa poikkeustilassa eivät nuoret myöskään saa kanssakäymiseen tarvitsemaansa aikuisen tukea.
Itäkadun perhekeskuksen työssä näkyy nuorille tarkoitettujen palveluiden kuormittuneisuus. Nuorisopsykiatria rajaa palveluunsa pääsijöitä ja jonot nuorisopsykiatriaan sekä Nuorisoaseman ensivaiheen tuen palveluun ovat pitkät. Useita nuoria jää palveluiden välimaastoon ja tulee torjutuiksi avun hakemisessa. Tässä asetelmassa nuoria ohjautuu paljon sosiaalityön kannateltaviksi ja lastensuojelun asiakkaaksi, kun perustason palvelut eivät pysty vastaamaan nuorten tarpeisiin.
Suomen Mielenterveys ry on kysynyt kampanjassaan ”mitä sinulle kuuluu” (Suomen Mielenterveys ry 2016). Tämä kysymys on oleellinen myös nuorten kohdalla. On jokaisen aikuisen vastuulla avata nuorelle väylä kertoa omasta olostaan. Poliitikkojen suuntaan on nyt entistä vahvemmin esitetty tarvetta nuorten palveluiden resurssien kasvattamisesta, mutta ensiarvoisen tärkeä olet myös sinä, nuoren lähellä elävä aikuinen. Siispä: kysy, kuuntele, havainnoi. Ole aidosti läsnä ja osoita kiinnostusta, empatiaa, ymmärrystä ja halua auttaa. Nuoret tarvitsevat ammattilaispalveluiden lisäksi juuri sinua.
Teksti: Sari Harmsen ja Jukka Piitulainen
Asiakashaastattelut: Iita Kuikka, Ilona Nurmiranta ja Minna Selänniemi.
Kuvat: Jukka Piitulainen. Kuvan 2. taideteos Anetta Lukjanova.
Itäkadun perhekeskuksen eri toimijat haastattelivat asiakkuudessaan olevia 14–17-vuotiaita nuoria. Nuoret toivat esiin kokemusta etäopiskelun erilaisuudesta, sosiaalisten suhteiden vähenemisestä ja yleisestä turvattomuuden tunteesta, joka kokemuksemme mukaan on lisääntynyt. Eräs nuori kuvasi turvattomuuden tunnetta näin: ”Korona on vaikuttanut koko maailmaan ja ihmisiä on kuollut paljon. Olen kuullut tarinan, että ihmisiä on hypännyt junan alle, koska ovat mieluummin halunneet tehdä itsemurhan kuin tulla viruksen tappamiksi. En tiedä pitääkö tarina paikkansa, mutta kyllä se pelottaa ja ahdistaa.” Vallalla ollut poikkeusaika on sulkenut nuorilta lähes kaikki heidän normaaliin elämäänsä kuuluvat mahdollisuudet olla tekemisissä ikätovereiden kanssa. Varsinkin toisen asteen opiskelijat ovat olleet pitkään etäkoulussa, nuorisotalot ovat toimineet ainoastaan verkossa ja harrastukset on joko suljettu kokonaan tai muutettu yksin tehtäviksi harjoituksiksi. Haastateltu nuori totesi: ”Muutamaan kaveriin on mennyt melkein kokonaan välit poikki, kun ei ole pystynyt näkemään”.
Itäkadun perhekeskuksen nuoria kohtaavien ammattilaisten arjessa nuorten kuormitustekijöiden kasvu on näkynyt selvästi. Psyykkisen hyvinvoinnin ja koulunkäynnin haasteet ovat arkipäivää. Haastateltu nuori pohti etäkoulusta seuraavaa: ”Tykkään koulusta, mutta se on muutenkin aika vaikeaa. Etänä koulutehtävät tuntuvat vielä vaikeammilta.” Toinen haastateltu kokee etäkoulun tuntuneen samalta kuin muukin opiskelu ja etäkoulun hyvänä puolena olevan sen, että saa nukkua pidempään aamulla. Psyykkinen kuormitus on painanut sekä tyttöjä että poikia ja saa erilaisia ilmenemismuotoja. Yksinkertaistaen sanottuna: kuorma näkyy sekä sisäänpäin kääntymisenä, esimerkiksi ahdistus- ja masennusoireina, että ulospäin näkyvänä käytöksenä, josta räikeimpiä esimerkkejä ovat olleet jopa ihmisten kuolemaan johtaneet nuorten väkivallan teot.
Kokonaisuutena nuoret voivat hyvin, mutta nuorten joukon sisällä hyvinvointierot ovat suuret. Nuorten keskuudessa yleisenä trendinä näkyy alkoholin käytön väheneminen ja samalla kannabiksen käytön lisääntyminen pääkaupunkiseudulla. (kts. THL 2019; Luopa, Matikainen, Kivimäki, Matikka, Vilkki, Jokela, Laukkarinen ja Paananen 2014). Koronavuonna nuoret ovat olleet stressaantuneita myös vanhempiensa toimeentulosta ja 55 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista koki henkisen hyvinvointinsa huonoksi. Vanhemmatkin kuormittuvat esimerkiksi perheen taloudellisen tilanteen ollessa huolen aiheena, mutta aikuisen ja nuoren valmiudet nähdä tulevaisuuteen ovat erilaiset. (HS 24.2.2021.) Aikuinen on kyvykkäämpi uskomaan ja luottamaan parempaan tulevaisuuteen, kun taas nuori on enemmän kiinni juuri tässä hetkessä.
Itäkadun perhekeskuksen työssä näkyy nuorille tarkoitettujen palveluiden kuormittuneisuus. Nuorisopsykiatria rajaa palveluunsa pääsijöitä ja jonot nuorisopsykiatriaan sekä Nuorisoaseman ensivaiheen tuen palveluun ovat pitkät. Useita nuoria jää palveluiden välimaastoon ja tulee torjutuiksi avun hakemisessa. Tässä asetelmassa nuoria ohjautuu paljon sosiaalityön kannateltaviksi ja lastensuojelun asiakkaaksi, kun perustason palvelut eivät pysty vastaamaan nuorten tarpeisiin.
Suomen Mielenterveys ry on kysynyt kampanjassaan ”mitä sinulle kuuluu” (Suomen Mielenterveys ry 2016). Tämä kysymys on oleellinen myös nuorten kohdalla. On jokaisen aikuisen vastuulla avata nuorelle väylä kertoa omasta olostaan. Poliitikkojen suuntaan on nyt entistä vahvemmin esitetty tarvetta nuorten palveluiden resurssien kasvattamisesta, mutta ensiarvoisen tärkeä olet myös sinä, nuoren lähellä elävä aikuinen. Siispä: kysy, kuuntele, havainnoi. Ole aidosti läsnä ja osoita kiinnostusta, empatiaa, ymmärrystä ja halua auttaa. Nuoret tarvitsevat ammattilaispalveluiden lisäksi juuri sinua.
Teksti: Sari Harmsen ja Jukka Piitulainen
Asiakashaastattelut: Iita Kuikka, Ilona Nurmiranta ja Minna Selänniemi.
Kuvat: Jukka Piitulainen. Kuvan 2. taideteos Anetta Lukjanova.
Lähteet:
HS 24.2.2021: Koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten eriarvoisuutta – Ohisalo: ”Emme halua ottaa riskiä, että menetämme kokonaisia sukupolvia kriisin vuoksi” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007997621.html Viitattu 26.5.2021.
HUS Nuorten mielenterveystalo 2021: https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/nuorten_mielenterveysongelmat/Pages/Johdanto-nuoruusik%C3%A4%C3%A4n.aspx Viitattu 14.6.2021.
IS 11.2.2021: Neljältä isolta kaupungilta hätähuuto nuorten syvenevästä ahdingosta koronakriisin keskellä.https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007795888.html Viitattu 26.5.2021.
Kautonen Soile 2003: AMMATILLISEN KOULUTUKSEN AULATURISTIT. Supra – projektin mahdollisuudet nuoren identiteettityön suuntaamisessa. Pro gradu –työ. Jyväskylän yliopisto. (https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/8748/1/G0000491.pdf) Viitattu 1.6.2021.
Känkkäinen Päivi ja Jahnukainen Johanna 3.12.2020: Nuorten tulevaisuutta koskevat haasteet otettava vakavasti. https://blogi.thl.fi/nuorten-tulevaisuutta-koskevat-huolet-on-otettava-vakavasti/ Viitattu 1.6.2021.
Luopa Pauliina, Kivimäki Hanne, Matikka Anni, Vilkki Suvi, Jokela Jukka, Laukkarinen Essi ja Paananen Reija 2014: Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000–2013 Kouluterveyskyselyn tulokset. Raportti 25/2014. THL. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116692/URN_ISBN_978-952-302-280-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y’ Viitattu 14.6.2021.
Suomen Mielenterveys ry 2016: https://mieli.fi/fi/kysy-mit%C3%A4-sinulle-kuuluu Viitattu 15.6.2021
THL 2019: Lasten ja nuorten hyvinvointi – kouluterveyskysely 2019. THL. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-hyvinvointi-kouluterveyskysely-2019 Viitattu 14.6.2021.
Yle 28.4.2021: Nuoria on psykiatrisessa hoidossa enemmän kuin koskaan, ja korona on vain yksi syy: kuuntele, miksi vika on professorin mielestä yhteiskunnassa. https://yle.fi/uutiset/3-11899434 Viitattu 26.5.2021.
HS 24.2.2021: Koronakriisi on lisännyt lasten ja nuorten eriarvoisuutta – Ohisalo: ”Emme halua ottaa riskiä, että menetämme kokonaisia sukupolvia kriisin vuoksi” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000007997621.html Viitattu 26.5.2021.
HUS Nuorten mielenterveystalo 2021: https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/tietoa_mielenterveydesta/nuorten_mielenterveysongelmat/Pages/Johdanto-nuoruusik%C3%A4%C3%A4n.aspx Viitattu 14.6.2021.
IS 11.2.2021: Neljältä isolta kaupungilta hätähuuto nuorten syvenevästä ahdingosta koronakriisin keskellä.https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007795888.html Viitattu 26.5.2021.
Kautonen Soile 2003: AMMATILLISEN KOULUTUKSEN AULATURISTIT. Supra – projektin mahdollisuudet nuoren identiteettityön suuntaamisessa. Pro gradu –työ. Jyväskylän yliopisto. (https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/8748/1/G0000491.pdf) Viitattu 1.6.2021.
Känkkäinen Päivi ja Jahnukainen Johanna 3.12.2020: Nuorten tulevaisuutta koskevat haasteet otettava vakavasti. https://blogi.thl.fi/nuorten-tulevaisuutta-koskevat-huolet-on-otettava-vakavasti/ Viitattu 1.6.2021.
Luopa Pauliina, Kivimäki Hanne, Matikka Anni, Vilkki Suvi, Jokela Jukka, Laukkarinen Essi ja Paananen Reija 2014: Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000–2013 Kouluterveyskyselyn tulokset. Raportti 25/2014. THL. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116692/URN_ISBN_978-952-302-280-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y’ Viitattu 14.6.2021.
Suomen Mielenterveys ry 2016: https://mieli.fi/fi/kysy-mit%C3%A4-sinulle-kuuluu Viitattu 15.6.2021
THL 2019: Lasten ja nuorten hyvinvointi – kouluterveyskysely 2019. THL. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-hyvinvointi-kouluterveyskysely-2019 Viitattu 14.6.2021.
Yle 28.4.2021: Nuoria on psykiatrisessa hoidossa enemmän kuin koskaan, ja korona on vain yksi syy: kuuntele, miksi vika on professorin mielestä yhteiskunnassa. https://yle.fi/uutiset/3-11899434 Viitattu 26.5.2021.
Kommentit
Lähetä kommentti