Onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia sekä lumoutumisen elämyksiä

Green Care -työ osana sosiaalista kuntoutusta

Aamuaurinko alkaa lämmittämään viileän yön jälkeen. Odotan asiakasta ostoskeskuksen parkkipaikalla. Olemme sopineet viikoittaisen sosiaalisen kuntoutuksen tapaamisen teemaksi tutustumisen asiakkaan lapsuuden maisemiin. Tavoitteenamme on kävellä rantametsissä ja puistoissa sekä käydä samalla läpi asiakkaan suunnitelmia. Ulkotapaamisissa, etenkin kävelytapaamisissa, on helppo pitää kiinni kaupungin koronasuojautumisohjeista ja samalla nauttia ulkoilun ja luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista. 

Sivusilmällä huomaan käden heilautuksen ja tutun hahmon ostarin ovella. Haemme eväät kaupasta ja suuntaamme aluksi kohti läheistä kartanoa. Kävellessämme huomaan, kuinka rentoudumme ja puhe pulppuaa luonnostaan. Saavumme kartanon puistoalueelle ja ihastelemme vanhoja lehmuksia ja vaahteroita. Kartanolta kuljemme asiakkaan opastuksella hiekkateitä ja polkuja pitkin läheiselle uimarannalle. Asiakas kertoo, että kaikkien elämässä tapahtuneiden muutosten jälkeen nämä polut ja tutut paikat tuovat pysyvyyttä ja turvaa arkeen. 

Uimaranta on upea luonnonhiekkaranta, joka aukeaa kuivan mäntykankaan keskeltä. Rantaa reunustaa vanhat kilpikaarnaiset männyt, jotka ovat tarkkailleet pitkän tovin helsinkiläisten elämän kulkua. Asiakas kertoo istuneensa lapsena ja nuorena tällä rannalla satoja kertoja – muistavansa nämä vanhat puut, jotka tuntuvat tutuilta, kuin vanhoilta kavereilta. Muistoihin sekoittuu iloa ja surua. Asiakas kertoo, että käveleminen on hänelle tapa rentoutua ja miettiä asioita. Mieluiten hän kävelee juuri luonnossa.

Istumme rannalla ja syömme eväitä. Utelias punarinta keskeyttää juttelumme istumalla pöydän vieressä olevan koivuntaimen oksalle ja seuraa tarkasti puuhiamme. Keskustelu kääntyy asiakkaan tilanteeseen ja kuntoutumisen etenemiseen. Katselemme kuinka uimarit uskaltautuvat viilenevään mereen. Luonto on siirtyy pian loppukesän lämpimistä sävyistä syksyn kuulaaseen värimaailmaan. Koemme, että asiakkaan kuntoutumisen tarina on kulkenut rinnan luonnon rytmin kanssa ja kuin vuodenajat, vaihtuu myös hänen tarinassaan seuraava vaihe. Jokainen vaihe on sisältänyt ylä- ja alamäkiä, mutta matka on sinnikkäästi edennyt kohti tavoitetta.

Aika kuluu kuin siivillä ja lähdemme rannalta kohti ostaria. Kuljemme läpi vanhoja kuusia kasvavan varvikon. Kuusikon hämäryys luo kivan kontrastin valoisalle mäntykankaalle. Kävelytien varressa katselemme siankärsämöitä ja puna-apiloita. Kukat tuovat toivottua väriä yksitoikkoiseen hoidettuun nurmikkokenttään, joka pitää visusti perhoset ja mesipistiäiset loitolla ihmisten silmistä. Ja kuin ihmisen kaupunkiympäristön siisteyskäsityksiä uhmaten, istuu sitruunaperhonen ainokaisella apilalla ruokailemassa. Ihmettelemme yhdessä sitä, kuinka hento hyönteinen selviää syksystä ja tulevasta talvesta pakkasineen. Sitruunaperhonen kuuluu harvojen aikuisena talvehtivien perhosten joukkoon ja talven jälkeen syksyllä lennelleet yksilöt jatkavat matkaansa kevätauringon lämmössä. Luonnon tarinoita yhdessä pohtien tapaamisemme päättyy ja sovimme seuraavankin tapaamisen luontoon meren rannalle.

Green Care -työ osana kuntouttavien palveluiden tuottamista

Green Care -työllä tarkoitetaan hyvinvointia lisäävien, luontoon ja luontoympäristöön tukeutuvien menetelmien ammatillista, tavoitteellista ja vastuullista hyödyntämistä osana palveluiden tuottamista. Green Care -toiminta paikantuu tavallisesti luonto- tai maaseutuympäristöön, mutta toimintaa on mahdollista toteuttaa suunnitelmallisesti myös kaupunki- ja laitosympäristössä. Green Care -työssä hyvinvointia lisäävät vaikutukset syntyvät muun muassa osallisuuden, kokemuksellisuuden ja luonnon elvyttävyyden avulla. Green Care on myös aktiivinen interventio, jolla haetaan lisäarvoa palveluiden tuottamiseen. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).

Ihmisen ollessa hoidon tai kuntoutuksen piirissä kapenevat usein mahdollisuudet oman hyvinvoinnin ylläpitoon. Tavallisen elämän rutiinit muuttuvat tai niistä on luovuttava kokonaan, haastavan elämäntilanteen tuottama stressi sekä oman elämän autonomian menettäminen tai väheneminen horjuttavat kokonaisvaltaista hyvinvointia. Luontoympäristöä on hyödynnetty hoito- ja kuntoutustyön tukena jo vuosikymmeniä sitten, jolloin mm. psykiatrisia sairaaloita, ”lepokoteja” ja kuntoutuskeskuksia sijoitettiin luonto- ja maaseutuympäristöön. Luontolähtöistä toimintaa, kuten terapeuttista puutarhanhoitoa on hyödynnetty esimerkiksi ikääntyneiden ja vammaisten palveluissa. Viime vuosikymmeninä luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntäminen kuntoutumisen tukena on herännyt hetkellisen hiipumisen jälkeen uudelleen ja aihepiiriä on myös tutkittu. (Salovuori 2015). 

Luontolähtöisessä ja -avusteisessa työhön kuntouttavassa toiminnassa Green Care -toiminnalla tarkoitetaan luonnon elementtejä hyödyntävää kuntoutusta, jota voidaan toteuttaa yhteistyössä esimerkiksi kunnan viherosaston kanssa. (Työhön kuntouttava Green Care Etelä-Suomessa -hanke 2013–2014). Stadin soten työtoiminnassa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa tehdään yhteistyötä Helsingin kaupunkiympäristön toimialan sekä muiden paikallisten ympäristötoimijoiden kanssa sekä toteutetaan luontolähtöistä sekä luontoavusteista toimintaa itsenäisesti kaupungin omissa työtoimintayksiköissä yhteistyössä sosiaalisen kuntoutuksen tiimin kanssa.

Luontolähtöisyys ja -avusteisuus sekä ympäristötietoisuus sosiaalisen kuntoutuksen yksilö- ja ryhmätyössä

Sosiaalinen kuntoutus on sosiaalihuoltolain mukaista tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn lisäämiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen, kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen, valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan, ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät toimenpiteet. (Sosiaalihuoltolaki 2014/1301). Helsingissä kuntouttavassa ja vammaisten henkilöiden työtoiminnassa olevat asiakkaat saavat osana työtoiminnan palveluita myös sosiaalista kuntoutusta.

Green Care -menetelmiä voidaan jaotella seuraaviin eri toimintoihin: viherympäristöjen kuntouttava käyttö, terapeuttinen puutarhanhoito, ekoterapia, eläinavusteinen toiminta (mm. sosiaalipedagoginen hevostoiminta, koirien, alpakoiden ja muiden eläinten kanssa toimiminen), luontoon liittyvät kädentaidot, ympäristökasvatus, hoivamaatalous ja metsäympäristöjen käyttö sekä kalastus, eräily ja retkeily. (Salovuori 2015).

Helsingin kaupungin kuntouttavassa ja vammaisten henkilöiden työtoiminnassa ja sosiaalisessa kuntoutuksessa luontolähtöisyys ja -avusteisuus sekä ympäristötietoisuus ovat oleellinen osa toimintaa. Osa Avotyötoiminnan ryhmistä työskentelee kokoaikaisesti ulkona puisto- ja luontoympäristössä ja työtehtävät painottuvat luontoympäristön hoitamiseen ja kunnossapitoon. Luonto- ja ympäristöryhmissä mm. hoidetaan ja kunnostetaan kaupungin viher- ja puistoalueita, arvoniittyjä ja puroja, jolloin liikkuminen ja luonnon elvyttävä vaikutus tulee sivutuotteena osana päivittäisiä työtehtäviä. Pakilan työkeskuksessa ja Avotyötoiminnassa on mahdollista osallistua hyötykasvien viljelyyn osana työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta.

Kaikissa kaupungin omissa työtoimintapaikoissa toteutetaan sosiaalisena kuntoutuksena ja työtoiminnan virkistystoimintana retkiä lähiluontoon. Virkistystoiminta on tärkeä osa työtoimintaa, vaikka työtoiminnan tavoitteena onkin kuntoutua työhön tai opintoihin ja varsinainen toiminta on työllistymiseen tai koulutukseen tähtäävää. Asiakkailla tulee kuitenkin olla mahdollisuus harrastaa ja virkistyä myös ollessaan kuntouttavan palvelun piirissä eikä kaikilla asiakkailla tätä mahdollisuutta muuten ole. Niin etä- kuin lähipalvelussa on järjestetty erilaisia luontoon liittyviä teemakeskusteluja ja kursseja asiakkaiden toiveiden sekä työntekijöiden erityisosaamisen mukaan. Etäpalvelussa käytettävään Seppo-pelialustaan on myös kehitetty yksikertaisia luontolähtöisiä tehtäviä. Ympäristötietoisuus ja ekologisuus on Stadin soten työtoiminnassa itseisarvona: työtoiminnassa valmistettavat tuotteet valmistetaan joko kokonaan tai osittain kierrätystuotteista ja työtoiminnassa kunnostetaan ja kierrätetään kaupungin muiden toimijoiden kalusteita ja laitteita.

Koronan myötä kehitetyssä etätyötoiminnassa niin ikään on hyödynnetty Green Caren elementtejä. Osa etätyötoiminnan tehtävistä on painottunut tehtäväksi omassa lähiympäristössä tai -luonnossa. Sosiaalisen kuntoutuksen etäkahvilassa on mm. keskusteltu luonnon terveyttä edistävistä vaikutuksista, asiakkaiden luontokokemuksista ja suosikkikohteista luonnossa. Etäkahvilassa on jaettu vinkkejä helsinkiläisistä luontokohteista, joihin on mahdollista matkata kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla. Helsingin luontokohteista on etsitty yhdessä tietoa myös erilaisten etukäteisten etätehtävien muodossa. On myös hyödynnetty luonnon läsnäoloa virtuaalisesti sekä tutustuttu asiakkaita kiinnostaviin erityisteemoihin, kuten villiyrtteihin ja hortoiluun.

Sosiaalisen kuntoutuksen yksilötyössä luontolähtöisyyttä hyödynnetään erityisesti siten, että sosiaalisen kuntoutuksen tapaamisia järjestetään asiakkaan valitsemassa luontoympäristössä. Tapaamisilla käydään läpi asiakkaan yksilöllistä suunnitelmaa ja tavoitteissa edistymistä. Luontoympäristössä tapahtuvien tapaamisten on havaittu rauhoittavan ja laskevan stressitasoa, vahvistavan tarkkaavaisuutta sekä auttavan keskittymään. Tapaamisella ollaan myös ”ei kenenkään -tilassa”, jolloin tasa-arvoisuus korostuu. Oikein valittuna tapaamispaikka myös mahdollistaa sosiaalihuollon tapaamisessa tarvittavan yksityisyyden. Näiden lisäksi luonto- tai viherympäristössä toteutetulla tapaamisella on mahdollisuus saada uusia oppimisen ja onnistumisen kokemuksia sekä antaa pehmeitä lumoutumisen elämyksiä.


Kirjoittajat:

Ari Uusimäki, kuntoutusohjaaja, Sosiaalinen kuntoutus
Sari Torvinen, kuntoutusohjaaja, Sosiaalinen kuntoutus
Henna Niiranen, aikuissosiaalityön päällikkö

Kuvat: Henna Niiranen

Lähteet

Salovuori, Tuomo. Luonto kuntoutumisen tukena. Mediapinta. 2015.

Sosiaalihuoltolaki 2014/1301.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen -verkkosivusto. Mitä Green Care on. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tyohon-kuntouttava-green-care-etela-suomessa/mita-green-care-on

Työhön kuntouttava Green Care Etelä-Suomessa -hanke 2013–2014, verkko-opas. Työhön kuntouttava toiminta luonnossa – tietoa maaseututoimijoille ja työhön kuntoutuksen ammattilaisille. https://thl.fi/documents/10531/623661/GC+opas+nettiin+241114.pdf/43b98be9-3ee7-4480-89ab-ad5b0a67906c