Nuorten mielenterveyden kriisiä ei ratkaista vain terveydenhuollossa

Osallisuudesta mielenterveyttä – Sosiaalityö on tärkeä kumppani psykiatrisessa hoidossa, oppilaitoksissa ja yhteiskunnan rakenteellisten ongelmien paikantamisessa.

Ahdistus ja masennusoireet yleistyneet

Alkuvuodesta 2021 toteutetut kouluterveyskysely ja korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) kertovat suomalaisnuorten mielenterveysoireilun lisääntyneen COVID-19 -pandemian aikana. Kouluterveyskyselyssä nuoret raportoivat lisääntynyttä mieliala- ja ahdistusoireilua, yksinäisyyttä ja heikentynyttä positiivista mielenterveyttä. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistus- ja masennusoireista.

Nuorten hyvinvointiin vaikuttavat monenlaiset sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät. THL:n arvion mukaan 3–10 prosentille nuorista kasaantuu erilaisia hyvinvointia ja mielenterveyteen vaikuttavia riskitekijöitä. Nämä liittyvät esimerkiksi terveyteen, työhön, opiskeluun, päihteisiin, toimeentuloon ja huolenpidon puutteisiin. Vanhempien mielenterveysongelmat lisäävät lapsen ja nuoren sairastumisen riskiä geneettisesti sekä vaikuttamalla perheen vuorovaikutukseen ja kotoa saatavaan tukeen.

Mielenterveyden kriisi ei ole ratkaistavissa vain terveydenhoidon menetelmin, vaan ratkaisuja tulee etsiä myös sosiaalisen osaamisalueelta.

Psykiatrian poliklinikan aula. Kuva: Minna Heimola

Yhteisölähtöinen mielenterveyden edistäminen

Kouluterveyskyselyn ja korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan yksinäisyys ja etäopiskelu ovat koetelleet nuoria. Yhteisöllisyyden vähenemisellä nähdään olevan yhteys pahoinvoinnin lisääntymiseen. Mielenterveys rakentuu vuorovaikutuksessa arkiympäristön kanssa, ja oppilaitokset yhteisöinä, joissa opiskelijat viettävät suuren osan päivästä, tarjoavat erityisen mahdollisuuden hyvinvoinnin edistämiseen.

Oppilaitoksissa sosiaalityön tehtävänä on yksilön opiskelun ja koulunkäynnin tukeminen sekä ongelmia tuottavien rakenteiden ehkäiseminen osana monialaista yksilökohtaista ja yhteisöllistä opiskeluhuoltoa. Kumppanuuksiin perustuvan yhteisölähtöisen sosiaalityön tavoitteena on sosiaalisten resurssien tunnistaminen ja vahvistaminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Yksilön hyvinvointia tukevaa yhteisön resilienssiä voidaan vahvistaa lisäämällä sosiaalista tukea, osallisuutta ja turvallisuutta oppilaitoksissa. Sosiaalityön erityinen osaaminen tulee tunnistaa ja valjastaa vielä vahvemmin oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisen ensisijaiseen yhteisölliseen työhön ja sen kehittämiseen.

Mielenterveystyö ei ole vain yksilötason työtä, vaan yhteisö- ja ryhmätason interventioiden kautta yhä useampi nuori saa tukea arkiympäristössään. Lisäksi ratkaisuja tarvitaan jo syntyneiden mielenterveysongelmien hoitamiseen ja toimivan yhteistyön kehittämiseen eri toimijoiden välillä.

Sosiaalityön osaaminen mielenterveystyössä

Mielenterveyttä käsitellään yleisesti terveydenhuollon kysymyksenä ja ongelmia lähestytään yksilötasolla, vaikka taustalla olisi yksilön ja yhteisöjen elämään vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä. Mielenterveyden ylläpitäminen, sairastuminen tai toipuminen vaativat yksilötasoa laajempaa näkökulmaa. Vaikeampia psykiatrisia sairauksia hoidetaan erikoissairaanhoidossa ja avohoito on nykyisellään riittämättömästi resursoitu. Hoidon painopisteen siirtäminen laitoshoidosta avohoitoon toteutettiin lisäämättä avohoidon resurssia laitospaikkoja poistettaessa. Koronapandemian aiheuttama mielenterveysongelmien kasvu ja sen aiheuttama hoitovelka ovat lisänneet psykiatrisen hoidon kuormitusta entisestään.

Hoidon ja sosiaalityön yhteensovittaminen on tärkeää. Psykiatrisen hoidon rinnalla sosiaalityössä arvioidaan nuoren tuen tarpeita kokonaisvaltaisesti. Sosiaalityöntekijät täydentävät terveydenhuollon osaamista tuomalla mielenterveystyöhön yhteisöllisen ja rakenteellisen näkökulman. Osallisuudella on tärkeä rooli mielenterveyden, ja muunkin hyvinvoinnin tukemisessa, mutta se on kauttaan vähäisempää heikommassa sosiaalisessa asemassa olevilla (FinSote 2017–2018, THL).

Kokonaisvaltainen sosiaalityö huomioi myös sairastumisen vaikutukset nuoren taloudelliseen tilanteeseen. Taloudellinen stressi heikentää kuntoutumisen olosuhteita. Moni nuori varsinkin pääkaupunkiseudulla joutuu käyttämään vähiä voimavaroja jatkuvaan, lyhyinä jaksoina myönnettävään taloudellisen tuen hakemiseen. Vajaakuntoinen nuori voi päätyä sosiaaliturvajärjestelmän väliinputoajaksi. Kela edellyttää opiskelevilta nuorilta opintolainan nostamista, mikäli opiskelua ei hyväksytä ammatilliseksi kuntoutukseksi eikä nuoren vointia arvioida niin huonoksi, että hän saisi määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Opiskelu vajaakuntoisena lainarahalla tai lainan nostaminen sairauden hoitoon aiheuttaa nuorelle kohtuutonta taloudellista stressiä, joka heikentää vointia entisestään. Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat sosiaalityön tukea ja ohjausta talous- ja sosiaaliturva-asioissa. Etuusjärjestelmän rakenteellisista ongelmista raportoiminen on myös osa sosiaalityötä.

Tunteiden ja tarpeiden puu on nuorille mielenterveyskuntoutujille pajatoimintaa järjestävän Leikkiväki ry:n seinällä. Kuva: Jemina Korkiakoski

Osallisuus ei ole vain työtä ja koulutusta

Joka vuosi noin 4000 nuorta jää ilman opiskelupaikkaa (Nuorten linkki, THL), ja tutkinnon suorittamattomien nuorten työllistymismahdollisuudet ovat niukat. Nuorisotakuulla ja oppivelvollisuuden pidentämisellä pyritään vastaamaan tähän tarpeeseen, mutta silti liian moni nuori keskeyttää opinnot tai jää pitkälle sairauslomalle psykiatrisen sairauden vuoksi. Sosiaalityöllä on tärkeä rooli nuoren tukemisessa mielekkääseen mielenterveysongelmia ehkäisevään tai kuntoutumista tukevaan toimintaan.

Esimerkiksi harrastustoiminta tarjoaa mahdollisuuksia vertaiskontakteihin ja nuorta motivoivaan tekemiseen. Heikossa sosioekonomisessa asemassa olevalle nuorelle harrastuskustannukset voivat kuitenkin olla kynnyskysymys. Tärkeitä sosiaalisen osallisuuden ja kuntoutumisen tukemisessa ovat myös erilaiset päivätoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan paikat, jotka tukevat osallisuutta, vuorokausirytmin selkeyttämistä ja tarjoavat sosiaalisia verkostoja. Sosiaalityöllä on tärkeä rooli nuorta parhaiten palvelevien toimintojen arvioinnissa ja tarvittaessa niiden taloudellisten esteiden poistamisessa.

Osa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevista nuorista tarvitsee vahvaa tukea. Erityisen haastava tilanne on asunnottomilla, vaikeasti psyykkisesti ja päihteiden käytöllä oireilevilla nuorilla. Erilainen oireilu kietoutuu vyyhdiksi, jossa nuori hoitaa psyykkistä oireilua päihteillä ja päihteiden käyttö puolestaan voi aiheuttaa jopa psykoosioireilua. Sosiaalityössä ja psykiatriassa Helsingissä tulee huoli-ilmoituksia ihmisistä, jotka joutuvat asunnottomaksi haastavan oireilun vuoksi jopa tuetun asumisen tai asunto ensin -yksiköistä. Tämän haasteen edessä tarvittaisiin vahvempaa moniammatillista otetta ja uusia, vahvemmin tuettuja asumisratkaisuja tukemaan nuoren osallisuutta ja kuntoutumista.

Mielenterveyskriisin ratkaisemisessa sosiaalityö tulee tunnistaa terveydenhuollon osaamista täydentävänä kumppanina, jonka tehtävänä on myös raportoida päättäjille asiakkaiden palvelutarpeista ja järjestelmän kyvystä vastata niihin.

Kirjoittajat
Minna Heimola on sosiaalityöntekijä, joka työskentelee tällä hetkellä johtavana sosiaalityöntekijänä mielialahäiriöpalveluissa. Hän on työskennellyt aiemmin myös aikuissosiaalityössä nuorten palveluissa.

Laura Lager on sosiaalityöntekijä, joka työskentelee tällä hetkellä projektisuunnittelijana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeessa ja on työskennellyt aikuissosiaalityössä nuorten sosiaalityöntekijänä.

Eija Tommo on sosiaalityöntekijä, joka työskentelee johtavana kuraattorina Lahden kaupungin psykologi- ja kuraattoripalveluissa.

Kaikki kirjoittajat tekevät rakenteellisen sosiaalityön erikoistumisopintoja.

Lähteet:
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/lapset-nuoret-ja-perheet/lasten-ja-nuorten-hyvinvointi-kouluterveyskysely

https://thl.fi/fi/-/korkeakouluopiskelijat-tarvitsevat-tukea-tutkijat-huolissaan-ahdistus-ja-masennusoireiden-yleisyydesta

https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy