Väkivaltaisen käyttäytymisen lopettaminen on haastavaa yksin

Helsingin Vuosaaressa nuoret treenasivat uusia tunnetaitoja lastensuojelun ja järjestöjen yhdessä järjestämisessä ART-ryhmissä.

Nuorten alaikäisten väkivallan teot ovat puhututtaneet viimeisten vuosien aikana (esim. Keskusrikospoliisi 2022). Lasten ja nuorten toistuvat maltin menetykset, kuten toisiin lapsiin, aikuisiin tai vaikkapa tavaroihin kohdistuva aggressiivinen käyttäytyminen, onkin yksi yleisimmistä huolista, jonka takia lapselle aloitetaan lastensuojelun asiakkuus. Lapsen ja nuoren aggressiivisen käyttäytymisen taustalla voi piillä monenlaisia syitä. Tyypillisesti aggressiivinen käyttäytyminen kuitenkin ilmentää lapsen tai nuoren pahaa oloa tai keinottomuutta joko itse tilanteissa, joissa lapsi on aggressiivinen, tai yleisemmin.

Lastensuojelutyöskentelyssä lähdetään yhdessä lapsen, tämän perheen ja muun verkoston kanssa ratkomaan, mistä lapsen aggressiivisessa käyttäytymisestä voisi olla kyse. Työskentelyn lähtökohtana on aina väkivallan näkeminen lapsen selviytymiskeinona ehkä moninkin eri tavoin sotkuisessa ja tunteita herättävässä elämäntilanteessa. Lapsen väkivaltainen toiminta voikin loppua jo lapsen kokemukseen siitä, että hän on tullut nähdyksi ja kuulluksi ­­− että edes joku toinen tietää ja ymmärtää, mitä elämässä on meneillään juuri nyt. Usein aggressiivisesta käyttäytymisestä on kuitenkin kehkeytynyt lapselle toimintatapa, jonka muuttamiseen lapsi tarvitsee tukea ja treeniä. Konfliktitilanteet, turhautuminen, ärsyyntyminen, viha ja kiukku ovat kaikki yleensä kuluttavia ja raskaita kokemuksia, joiden kanssa selviytymiseen lapsi kaipaa niksejä ja ohjausta. Tähän ohjaukseen on olemassa myös tutkittuja ja vaikuttavaksi todettuja menetelmiä.

Yksi menetelmistä on ART- eli Aggression Replacement Training -ryhmä. Vuosaaressa ryhmää hyödynnettiin osana lastensuojelutyöskentelyä ensimmäistä kertaa syksyllä 2018. Vuosaaren lastensuojelussa ryhmät on järjestetty yhteistyössä Aseman Lapset ry:n kanssa. ART-ryhmissä lapset ovat yhdessä koulutettujen ohjaajien ja lastensuojelun tehostetun perhetyön sosiaaliohjaajien kanssa harjoitelleet yhden lukukauden ajan ottamaan haltuun uusia mielenhallinnan taitoja aggression selättämiseen ja sen kanssa selviytymiseen.

ART-ryhmätyöskentelyn lähtökohtana on, että väkivallatonta, yhteisön hyväksymää sosiaalista käyttäytymistä voidaan opettaa ja oppia. Siksi ryhmissä harjoitellaankin nuorten omaan arkielämään liittyviä tilanteita ja niiden ei-aggressiivisia ratkaisukeinoja käytännön toiminnallisten harjoitusten kautta. ART-ryhmässä opitaan myös yhdessä tunnistamaan niin sisäisiä, omasta kokemusmaailmasta nousevia, kuin ulkoisiakin vihantunteen laukaisijoita. Jokaisella kokoontumiskerralla ART-ryhmässä puretaan auki yksi jollain tapaa pulmallinen, maltin menettämiseen johtanut tai haastava tosielämän tilanne. Ajatuksena on, että tilanteen tutkiminen vahvistaa ja haastaa nuorten moraalista päättelykykyä.

Kun asioista keskustellaan yhdessä, omanikäiset voivat tarjota lapsille ja nuorille merkittäviä samaistumispintoja ja sosiaalista tukea. ART-ryhmässä ohjaajien tehtävä onkin erityisesti mahdollistaa nuorten välistä keskustelua, vahvistaa moraalista punnintaa ja käsitellä esiin nousevia ajatusvääristymiä. Ryhmämuotoisen työskentelyn etu on, että ryhmässä harjoitteiden kanssa ei jää yksin, vaan lapsi pääsee seuraamaan myös muiden nuorten harjoittelua ja edistymistä ja innostumaan niistä. Tärkeäksi muodostuu usein myös ryhmästä saatu vertaistuki.

Muutos vaatii aina lukemattomia toistoja ja sitkeää ja pitkäjänteistä työtä. Nuoren käyttäytymisen muutosta tukee oleellisesti se, että nuoren yritykset ja onnistumiset tulevat huomioiduksi. ART-ryhmissä niistä myös palkitaan. Parhaimmillaan nuorta motivoi muutokseen myös ryhmien ulkopuolelta tuleva kannustus ja erilaisten väkivallan seuraamusten, kuten jälki-istuntojen, vähentyminen ja loppuminen.

Vuosaaressa kokemukset ART-ryhmässä ovat olleet hyvin positiivisia.

”Nyt kun ajattelee, niin sen ryhmän jälkeen ei enää juuri oo ollut tappeluita tai tilanteita, joissa olis mennyt sillä tavalla hermot. Uskon, et se johtuu siitä ryhmästä, tai sillä ryhmällä on ainakin ollut iso vaikutus siihen”, pohti ryhmään syksyllä 2019 osallistunut asiakasnuori Pertti (nimi muutettu).

Pertistä intensiivinen ja pitkäkestoinen ryhmä oli melko rankka, eikä aina, etenkään maanantaisiin lähtö ryhmään välttämättä innostanut. Pertti kuitenkin koki ryhmän itsensä ja oman toimintansa kannalta merkityksellisenä.

Myös vanhemmat huomioivat työskentelyn vaikutukset, ja samankaltaista toimintaa toivottiin lastensuojeluun lisää. Kokemukset ART-ryhmästä lastensuojelussa ylipäätään olivat niin hyviä, että toimintaa päätettiin myös jatkaa.

ART-ryhmä -tyyppistä tukea aggression käsittelyyn on viety Vuosaaressa myös kouluun. Oletuksena ja odotuksena on ollut, että ryhmillä voidaan vaikuttaa positiivisesti paitsi yksittäisen lapsen tilanteeseen myös yleisemmin tukea väkivallatonta kulttuuria. Jos lapsen jokapäiväisessä ympäristössä muut ikätoverit ovat tottuneet ratkomaan haasteita ja muita tilanteita väkivaltaisinkin keinoin, lapsen näkökulmasta oman toiminnan muuttaminen voi tuntua vaikealta. Lasta ei välttämättä motivoi oma onnistumisen tunne tai aikuisilta saatavat kehut, jos lapsi itse samanaikaisesti kokee, että väkivallan avulla hän voisi saavuttaa jotain omassa maailmassaan merkityksellistä ja tärkeää. Siksi asenteiden ja toimintatapojen muutokseen on järkevää ottaa mukaan yksittäistä lasta laajempi ryhmä.

Parhaimmassa tapauksessa ART-ryhmillä voidaan siis tukea nuoren tai pienemmän lapsen omia taitoja aggression kanssa selviytymiseen, vahvistaa moraalista päättelykykyä, minäkuvaa ja onnistumisen kokemuksia. Ryhmien kautta lapsille voidaan myös tarjota yksilöllisen työskentelyn lisäksi yhteisöllistä tukea, jossa on mahdollisuus tulla kohdatuksi ja saada sosiaalista tukea vertaisilta. Väkivaltaisen käyttäytyminen lopettaminen on haastavaa yksin, ja siksi lapsi- ja perhekohtaisen työskentelyn lisäksi lastensuojelussa on selvä tarve myös yhteisölliselle työotteelle. Ryhmässä solmitut vertaissuhteet voivat kantaa muodostua tärkeiksi myös uudenlaisen olemisen tavan kannattelussa. ART-ryhmien jatkuminen lastensuojelussa vaatii monenlaista yhteistyötä ja osaavia ammattilaisia toteutuakseen. Se vaatii myös välittäviä ja koulutettuja, turvallisia aikuisia toimimaan yhdessä nuorten kanssa.

Teksti:
Maria, Vuosaaren lastensuojelun sosiaalityöntekijä
Mirka, Vuosaaren lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja entinen ryhmätoiminnan koordinaattori
Petteri, ART-ryhmä -ohjaaja, Pelastakaa lapset ry
Hanna, sosiaaliohjaaja, tehostettu perhetyö, Vuosaaren lastensuojelu

Tekstin on lisäksi lukenut läpi ja sitä on kommentoinut ART-ryhmään syksyllä 2019 osallistunut asiakasnuori Pertti. Pertin mukaan tekstistä sai hyvän ja rehellisen käsityksen siitä, millainen ART-ryhmä on. Pertin nimi on muutettu nuoren anonymiteetin suojelemiseksi.

Kuvat:
Tekstin kuvituksena on käytetty ART-ryhmästä otettuja valokuvia. Kuvat on ottanut ryhmänohjaaja Otto Kinnunen.

Lähteet:
Keskusrikospoliisi, Tiedusteluosasto, strateginen analyysi, Danielsson Petri (2022): Nuorten väkivaltarikollisuuden määrä ja piirteet poliisin tietoon tulleen rikollisuuden valossa. Saatavilla sähköisesti: https://poliisi.fi/documents/25235045/0/raportti-nuorten-vakivaltarikollisuus-poliisi.pdf/5707ff63-fce5-b1a3-83ed-6ae62808adfa/raportti-nuorten-vakivaltarikollisuus-poliisi.pdf/raportti-nuorten-vakivaltarikollisuus-poliisi.pdf?t=1646715994222 Viitattu 6.9.2022