Verkostotyön tukemana kohti työtä ja koulutusta

Verkostotyön toteutuminen on usein edellytyksenä työkykyhaasteita kohdanneen asiakkaan tilanteen edistymiselle ja askeleiden ottamiseksi kohti työtä ja koulutusta. Usein työkykyesteiden poistaminen vaatii työskentelyä laajasti elämän eri osa-alueiden kanssa. Voi olla esimerkiksi tarve edistää terveyttä ja toimintakykyä, selvittää taloudellista tilannetta, pohtia kuntoutusvaihtoehtoja, tunnistaa ja tarvittaessa lisätä osaamista, testata työkykyä tai kokeilla kiinnostavaa alaa. Tarvetta voi olla myös asiakkaan lähipiirin tukemiselle. Näihin kaikkiin mahdollisiin palvelutarpeisiin vastaamaan tarvitaan osaavia ammattilaisia monista eri palveluista.

Työkyvyn tuen palvelut asiakkaan tukena
Osatyökykyisten työkyvyn ja työllistymisen edistäminen on tällä hetkellä myös valtakunnallinen tavoite. Vuosina 2019–2023 toteutuvan hallituksen työkykyohjelman tavoitteina on mm. tarjota osatyökykyisille yksilöllisiä ja oikea-aikaisia työkyvyn sekä työllistämisen palveluita, ja toisaalta lisätä asiantuntijoiden osaamista ja resursointia osatyökykyisten palvelujen parantamiseksi. Työkyvyn tuen palvelut onkin tarkoitus tuoda jatkossa osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta.

Helsingin kaupungilla työkyvyn tuen palveluita on kehitetty viime aikoina osana työkykyohjelman Työkykyisempi Stadi -hanketta. Hankkeessa on kehitetty mm. työttömien terveystarkastusta, koulutettu työkykykoordinaattoreita ja vahvistettu rakenteita yhteiselle työlle. Jo aiemmin säännöllisesti kokoontuvien terveys- ja hyvinvointikeskusten konsultaatiotapaamisten lisäksi on perustettu Työkyvyn tuen verkosto, joka kokoaa työkykyteeman parissa työskenteleviä ammattilaisia yhteen. Konsultaatiotapaamiset ja Työkyvyn tuen verkosto tarjoavat ammattilaisille mahdollisuuden konsultoida asiakkaiden tilanteista, löytää ammattilaisia muista palveluista asiakkaan palvelupolun tueksi sekä oppia lisää kunkin palvelun sisällöstä.

Verkostotyön äärellä
Verkostotyön toteutumiselle on tärkeää, että sen tekemiselle on olemassa rakenteet ja työnantaja on mahdollistanut sille työaikaa. Muiden palveluiden työnsisältöjen tunteminen helpottaa verkoston kokoamista asiakkaan palvelutarpeista käsin. Olennaista on tietää oma rooli verkostossa, ja että joku verkoston jäsenistä ottaa vastuun verkoston kokoamisesta ja johtamisesta. Kun viestintä verkoston jäsenten välillä toimii, asiakkaan ei tarvitse kertoa moneen kertaan asioitaan eri työntekijöille. Asiakkaan omien toiveiden olisi tärkeää olla työskentelyn lähtökohtana, jotta asiakas sitoutuu suunniteltuihin tavoitteisiin.

Verkostotyön toteutumisen haasteeksi voi muodostua esimerkiksi riittämätön resursointi tai perehdytys sekä työntekijöiden vaihtuvuus. Puutteellinen viestintä verkoston jäsenten kesken voi aiheuttaa päällekkäisen työn tekemistä. Eri ammateissa verkostotyön tekemisen laajuus myös vaihtelee ja osassa ammateista verkostotyö työotteena on tutumpaa kuin toisissa. Voi olla myös organisaatiokohtaisia eroja sen suhteen, millaista tukea ja perehdytystä työntekijät saavat verkostotyön tekemiseksi. Esimerkiksi sosiaalityössä verkostotyö on olennainen työskentelytapa asiakkaan tilanteen edistämisessä. Vastaavasti työkyvyn edistämisessä työkykykoordinaattorilla on erityistä osaamista verkoston kokoamisessa asiakkaan kuntoutuspolun tukemiseksi.

Parhaimmillaan verkostotyön toteutuessa asiakas hyötyy kunkin ammattiryhmän erityisosaamisesta ja saa tarvitsemansa palvelut. Kukin ammattilainen voi tuoda verkoston hyödyksi ydinosaamisensa, ja toisaalta yksittäisen työntekijän työpanos pienenee, kun ammattilaiset huolehtivat omista osuuksistaan. Yhdessä tekemällä voidaan myös oivaltaa enemmän kuin yksin. ”Monitahoista tukea tarvitsevan asiakkaan kuntoutumisen edistäminen edellyttää asiakkaan kohtaamista, oikea-aikaisia kuntoutustoimenpiteitä, moniammatillista yhteistyötä, verkostoyhteistyötä ja vastuullista koordinointia”, kiteyttävät Jämsä ja Laru (2019).

Työn rakenteet ja suunnitelmallinen verkostotyö
Helsingin kaupungilla on otettu isoja edistysaskelia osatyökykyisten palveluiden kehittämisessä. Seuraava askel kohti vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia palveluita voi olla rakenteen luominen suunnitelmallisen verkostotyön tekemiseksi Työkyvyn tuen verkoston ammattilaisten kesken. Jos työttömyys pitkittyy ja on työkyvyn alentumisen uhkaa, on tarpeen koota asiakkaan tarvitsema verkosto yhteen. Tarvitaan yhteisiä asiakastapaamisia ja yhteisten asiakassuunnitelmien tekemistä asiakkaan palvelutarpeesta riippuen esimerkiksi hoitokontaktin, sosiaalityön, työllisyyspalveluiden, Kelan ja muiden työkykyä tukevien palveluiden kanssa. Kun suunnitelmallinen verkostotyö on organisaation rakenteissa, sen toteutuminen ei ole työntekijä- tai palvelukohtaista, vaan pikemminkin työskentelyote osatyökykyisten palveluissa. Tällöin voidaan vastata asiakkaiden palvelutarpeisiin oikea-aikaisemmin, vähentää päällekkäistä työtä sekä työskennellä tavoitteellisemmin työkyvyn haasteita kohdanneen asiakkaan tukemiseksi kohti työtä ja koulutusta.

Blogiteksti on tuotettu osana Metropolian Työkykykoordinaattori-opintokokonaisuutta.

Teksti:
Kaisu Lahtinen, sosiaalityöntekijä, Helsingin kaupunki, Työkykyselvitys
Nina Lindholm, työhönvalmentaja, IPS – Sijoita ja valmenna! -kehittämishanke, Uudenmaan TE-palvelut
Marja Nousiainen, Asiantuntija
Veera Näsänen, toimintaterapeuttiopiskelija, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Otto Hella, asiantuntija, Helsingin työllisyyspalvelut

Kuva: Pexels

Lähteet
Jämsä, U. & Laru, E. 2019. Verkostoyhteistyö ja asiakkaan osallisuus edistävät monitahoista tukea tarvitsevan nuoren kuntoutumista. Kuntoutus, 42(4), p. 19. https://journal.fi/kuntoutus/article/view/91970/50738

Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Työkykyohjelma. https://stm.fi/tyokykyohjelma