Työkyvyn tukemiseen vaaditaan arvojen ja motivaation vaalimista

Työikäisiä tavattaessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhtenä tehtävänä on tukea asiakasryhmän työ- ja toimintakykyä. Työkyky on moniulotteinen käsite, mutta Työterveyslaitos on saanut tiivistettyä käsitteen helposti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi: Työkykytaloksi. Työkykytalo on professori Juhani Ilmarisen kehittämä malli, joka pohjautuu tutkimuksiin työkykyyn vaikuttavista tekijöistä. (TTL n.d.) Talossa on yhteensä neljä eri kerrosta sekä taloa ympäröivä toimintaympäristö ja ihmissuhteet. Yhdeksi kerrokseksi on kuvattu arvot, asenteet ja motivaatio.

Miten arvot, asenteet ja motivaatio vaikuttavat ihmisen työkykyyn? Miten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen voi tukea asiakkaan työkykyä tästä näkökulmasta?

Arvot ohjaavat ihmisten elämää. Arvot ovat asioita, joita ihminen pitää oikeina ja niiden mukaan hän miettii omia valintojaan ja asioita elämässään. Arvot kertovat, mikä on merkityksellistä juuri hänelle. Arvot luovat motivaatiolle pohjan. Motivaatioon liitetään yleisesti paljon erilaisia sanoja kuten esimerkiksi, halu kehittyä, oma-aloitteisuus, into ja draivi. Motivaatio on siis tila, jonka avulla ihminen haluaa saavuttaa hänelle tärkeitä tavoitteita. (Seppänen 2019.) Motivaation tasoon vaikuttaa ihmisen kokema mielekkyys ja asian tärkeys. Eli juuri se, onko kyseinen asia itselle arvokas ja jota kannattaa tavoitella.

Motivaatio jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Ulkoinen motivaatio tulee ihmiseen ulkopuolelta, palkintona. (Pekkanen, Ronkainen & Piipponen 2020.) Esimerkiksi ympärillä olevien ihmisten kehut saattavat vaikuttaa henkilön suhtautumiseen asian mielekkyyden tai arvostuksen kasvuna. Kehut ja muut palkinnot kuitenkin tuovat usein vain hetkellistä mielekkyyden tunnetta.

Kun ihminen kokee tekemisen tai toiminnan itselleen tärkeänä ja mielekkäänä, oman arvojensa mukaisena, hänen on helppo motivoitua jatkamaan toimintaa. Kyse on silloin sisäisestä motivaatiosta. (Pekkanen, Ronkainen & Piipponen 2020.) Sisäinen motivaatio siis kannustaa jatkamaan toimintaa, koska se tuntuu mielekkäältä ja mukavalta. Mielekäs ja omiin arvoihin nojautuva tekeminen kasvattaa ihmisen halua jatkamaan ja motivaatio ruokkii näin itse itseään.

Miten motivaatio vaikuttaa työkykyyn?
Työssä jaksamisen kannalta motivaatio on tärkeä tekijä. Jotta työtä haluaa jatkaa, työn tulisi olla omiin arvoihin pohjautuvaa tekemistä, missä ihmisellä on hyvä olla ja tekeminen on mielekästä ja palkitsevaa.

Mutta mitä jos henkilö tekisi työtä, joka ei ole hänen arvojensa mukaista, eikä se tuntuisi mielekkäältä ja palkitsevalta? Tuolloin työhön motivoituminen on haastavampaa, eikä hän haluaisi jatkaa työn tekoa. Varsinkin omien arvojen vastainen työ; sellainen työ, joka tuntuu väärältä, on usein työtä tekevälle ihmiselle kuormitusta lisäävä tekijä.

Työn kuormittavuus voi vaikuttaa myös osaamiseen. Saattaa olla, että henkilö ei halua kehittää osaamistaan, koska kokee sen turhaksi. Voi myös olla, että hänellä ei ole osaamisen vahvistamiseen riittäviä voimavaroja, sillä työ on itsessään kuormittavaa. Näin työn kuormittavuus voi siis vaikuttaa hänen terveyteensä ja jaksamiseensa. Työssä koettu mielekkyys on siis hyvin tärkeässä osassa kokonaisvaltaisesti työtä tehdessä.

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen voi tukea asiakkaan työkykyä arvojen, asenteiden ja motivaation näkökulmasta?
Opinnäytetyöni Työkykykoordinaattori työttömien työkyvyn tuen palveluiden asiantuntijana Helsingin kaupungin terveys- ja hyvinvointikeskuspalveluissa tarkoituksena oli kehittää kirjallisuuskatsauksen sekä kehittäjäpaneelin avulla Työkykyisempi Stadi -hankkeessa suunniteltua työkykykoordinaattorin työnkuvaa tiiviimmäksi osaksi työikäisten palvelukokonaisuutta Helsingin kaupungin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin. Tehtävänkuva oli tarkoitus kehittää palvelemaan osatyökykyisiä ja pitkäaikaistyöttömiä helsinkiläisiä. Työnkuvan tarkoituksena oli myös auttaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia palveluiden kohdentamisessa, työkyvyn arvioinnissa ja tukemisessa. (Riihimäki 2023.)

Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen tuloksissa käy ilmi, että muun muassa työikäisen elämän merkityksellisyys ja tyytyväisyys kasvattavat motivaatiota ja auttavat ylläpitämään hyvää työkykyä työttömyysjakson aikana (Riihimäki 2023). Tämä tukee ajatusta siitä, että työikäisten työkyvyn tukemisen yksi perusteista on voimavaralähtöinen ajattelu sekä motivaation tukeminen.

Työkyvyttömyyden tarkastelu ei palvele asiakasta. Jos ammattilainen korostaa asiakkaan kanssa keskustellessa pystymättömyyttä, toimimattomuutta sekä sairauksia ja vammoja, keskustelu pysyy negatiivissävytteisenä eikä kasvata asiakkaan mielekkyyden, osallisuuden tai toimijuuden tunnetta. Asiakas itse saattaa sanoittaa tilannettaan juuri vikojen ja virheiden kautta ja jäädä vellomaan tunteessaan. Vahvat tunteet eivät mahdollisesti myöskään anna tilaa laajemmalle ajattelulle ja ihminen saattaa nähdä tilanteen jopa toivottomana.

Siksi ammattilaisen onkin tärkeää muokata keskustelua ja asiakkaan ajatusmaailmaa tuomalla erilaisen näkökulman mukaan keskusteluun. Työkyvyttömyyden ja negatiivisen tilanteen tarkastelun sijaan lähdettäisiin miettimään nykyhetkeä valoisammin: pystyvyyden ja voimavarojen kautta, tarkastellen jäljellä olevaa työ- ja toimintakykyä.

Työkykykoordinaattorin työssä kysymme usein asiakkailta seuraavia kysymyksiä:

• Millaisen toiminnan ja tekemisen parissa viihdyt? Onko jokin erityinen tekeminen sinulle arjessa mielekästä?
• Millaisia taitoja sinulla on?
• Millaista työtä haluaisit tehdä? Millaisen tekemisen koet mielekkääksi työelämässä?
• Millaisia toiveita sinulla on työelämän suhteen?
• Olet kertonut kokemuksesi omasta työkyvystäsi. Millaista tekemistä koet pystyväsi tällä hetkellä tekemään ja onko sinulla ajatuksia siitä, millaista työtä pystyisit tekemään? 

Nämä kysymykset edesauttavat asiakkaan osallisuuden kokemusta hänen elämänsä suunnitelmansa luomiseen, kun hänen mielipiteitään ja ajatuksia kysytään ja kuunnellaan. Voimavarojen esille nosto ja osallistaminen usein kasvattavat asiakkaan sisäistä motivaatiota. Näin esimerkiksi palveluiden kartoittaminen ja seuraavien askeleiden suunnittelu yhdessä asiakkaan kanssa lisäävät asiakkaan sitoutumista jatkotoimenpiteisiin. Asiakkaan kokemus osallisuudesta ja voimavaroista ovat avaimet kohti työelämään hakeutumista.

Blogiteksti on tuotettu osana Turun AMK:n Terveyden edistämisen (YAMK) -koulutusohjelmaa.

Teksti:
Sini Riihimäki, Työkykykoordinaattori, Helsingin kaupunki, Lännen aikuissosiaalityö, Työkykyselvitys / YAMK-opiskelija, Turku AMK, Terveyden edistämisen koulutusohjelma
Sanna-Maria Nurmi, Lehtori, Turun Ammattikorkeakoulu, Master School, Terveys ja hyvinvointi

Kuvat:
Työterveyslaitos, Pexels & Unsplash

Lähteet:
Pekkanen, M.; Ronkainen, A-M. & Piipponen, M. 2020. Intoa kuntoutumiseen. Käytännön opas työntekijöille. Helsingin kaupunki ja Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca. Viitattu 26.3.2023. https://www.terveyskyla.fi/kuntoutumistalo/Documents/Intoa%20kuntoutumiseen%20-%20k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6n%20opas%20ty%C3%B6ntekij%C3%A4lle.pdf

Riihimäki, S. 2023. Työkykykoordinaattori työttömien työkyvyn tuen palveluiden asiantuntijana Helsingin kaupungin terveys- ja hyvinvointikeskuspalveluissa. Opinnäytetyö (YAMK). Turku: Turku Ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.5.2023. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/795144/Riihimaki_Sini.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Seppänen, L. 2019. Motivaatio. Perseelle potkimisen käsikirja. Helsinki: Fitra Oy.

TTL n.d. Työkyky. Viitattu 26.3.2023. https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyokyky