Asiakkaiden vuokravelkatilanteet huolena aikuissosiaalityössä

Vuosaaren aikuissosiaalityössä vuokravelkatilanteiden selvittely on jo useamman vuoden ajan vienyt suuren osan työaikaa. Tähän vaikuttavat sekä hakemusten kasvanut määrä että vuokravelkatilanteisiin johtaneet yhä monimutkaisemmat elämäntilanteet. 

Apotista saatujen vuoden 2022 tilastojen mukaan yksistään Vuosaaren aikuisten sosiaalityön tiimissä vuokravelkoja maksettiin hieman alle 160 000 eurolla 162 asiakkaalle. Vuosaaren nuorten sosiaalityön tiimissä vastaavat summat olivat reilu 37 000 euroa 40 asiakkaalle. Koko kaupungin sosiaalityössä vuokravelkoja maksettiin yli 2,34 miljoonaa euroa 2292 päämielle. Näiden lisäksi rahaa kului maksamattomista vuokrista ja asumisen ongelmista johtuviin häätöihin liittyen tilapäismajoitus-, takuuvuokra-, muutto- ja varastointikuluihin. Edellä mainittuihin kustannuseriin meni viime vuonna Vuosaaren aikuissosiaalityön tiimissä runsaat 150 000 euroa, josta suurimman osan lohkaisivat tilapäisen asuttamisen kustannukset 105 000 euroa. Vastaavasti nuorten sosiaalityön tiimillä ko. kustannukset olivat lähes 20 000 euroa, joista tilapäisen asuttamisen kustannukset olivat noin 13 000 euroa. Koko kaupungin aikuisten ja nuorten sosiaalityössä häätöihin linkittyvät kustannukset olivat noin 2,2 miljoonaa euroa, josta tilapäisen asuttamisen kulut 1,36 miljoonaa euroa. Edellä olivat vuokravelkatilanteiden määrää kuvaavat myönteiset päätökset lukuina, mutta valitettavasti kielteisten vuokravelkapäätösten määrää ei saa erikseen näkyviin järjestelmästä. Vuokravelkatilanteiden selvittelyn ja asumiseen liittyvän neuvonnan ja ohjauksen määrästä myönteisten päätösten määrä näyttää vain osan.



Vuokravelkojen taustatekijät

Merkittävä rakenteellinen syy vuokravelkojen kasvuun ovat vuosien saatossa kohonneet vuokrien hinnat. Helsingissä on ollut pitkään pula kohtuuhintaisista asunnoista. Samaan aikaan etuuksien ostovoima laahaa jäljessä. Suurimpia syitä vuokravelkatilanteiden taustalla ovat ylikalliin vuokran kohtuullistaminen Kelan perustoimeentulotuen maksulaskelmissa, pienet tulot, talouden hallinnan ongelmat sekä päihde-, mielenterveys- ja peliongelmat. Ylikalliin asunnon vuokran kohtuullistamisella tarkoitetaan, että asumis- ja toimeentulotuki laskelmissa huomioidaan vain Kelan vuokranormin kohtuulliseksi asumismenoksi huomioitu summa, ei koko vuokraa. Esimerkiksi yksin asuvan kohtuullinen vuokra Helsingissä on 694 €/kk. Vuosaaressa vuokravelkojen osalta näkyy ikävällä tavalla se, että yksityisillä kovan rahan vuokranantajilla on paljon uusia asuntoja alueella. Tämä näkyy korkeiden hintojen lisäksi siinä, etteivät nämä toimijat aina tarkasta asukkaan vuokranmaksukykyä ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.

Vuokravelkatilanteet ovat monisyisiä. Yhteiskunnassa vaikuttavat rakenteelliset tekijät ovat aina vahvasti läsnä, mutta vuokravelkojen syntyyn vaikuttavat myös ihmisen omat taloustilanteensa mukaiset valinnat, sekä elämän- ja talouden hallinnan mahdollisesti haasteet.

Monelle on iso haaste mukautua vaihteleviin tuloihin eli elää kulloinkin käytössä olevilla tuloilla. Talousasiat vaikuttavat koko perheeseen ja sosiaalinen paine on etenkin lapsiperheitä haastava tekijä. Vaikka tulot eivät riittäisi, lapsille saatetaan ostaa kalliita vaatteita tai puhelimia, jottei heitä kiusattaisi koulussa.

Osalla asumisen maksuhäiriöistä kärsivillä on liikaa luottamusta sosiaaliturvaan, jolloin saatetaan priorisoida muut elämän menot ennen vuokran maksamista. Sosiaalitoimi ei vuokravelkojen toistuessa useaan otteeseen aina auta taloudellisesti. Mikäli asiakas ei ota vuokran maksua tukevaa palvelua kuten välitystilisopimusta vastaan, tehdään velkaa koskien kielteinen päätös ja asiakkaan velkatilanne johtaa häätöön. Aina ei kuitenkaan ole kyse liiasta luottamuksesta sosiaalitoimeen vaan kyseessä voi olla elämän yllättävä kriisitilanne tai pitkittynyt vähävaraisuus, jotka molemmat kaventavat ihmisten kykyä etsiä ratkaisuja ja nähdä eri vaihtoehtoja elämäntilanteessaan. Pelkkä taloudellinen tuki onkin harvoin kestävä tai tilannetta pidemmän päälle auttava vaihtoehto. Näissä tilanteissa on tärkeää pohtia yhdessä sosiaalityön kanssa syitä tilanteen taustalla ja ratkaisuja sen parantamiseen.

Kasvava ongelma ovat myös mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, jotka eivät kykene itsenäiseen asumiseen, vaikka heillä olisikin asunto. Nämä tilanteet eivät ratkea vuokravelan maksamisella tai häädön kautta tilapäismajoitukseen siirtymisellä, vaan tarvetta olisi vahvalle kotiin vietävällä tuelle tai yhteisöllisemmille asumispalvelluille.

Aiemmin mainittujen tyypillisten vuokravelkatilanteiden lisäksi on asiakasperheitä, jotka jäävät lasten muutettua ”loukkuun” isoon asuntoon, ja perheitä, joissa täysi-ikäiset lapset asuvat kotona, mutta eivät maksa asumisestaan vanhemmilleen. Aikuissosiaalityössä tavataan myös maahanmuuttajaperheitä, jotka asuvat liian pienissä asunnoissa, mutta eivät saa uutta isompaa asuntoa vuokramarkkinoilta. Monet hakeutuvat ymmärrettävästi asumaan sinne missä on itselle tärkeitä palveluita ja tukiverkostoja. Taloustilanteisiin voi vaikuttaa myös rahan lähettäminen lähtömaassa oleville sukulaisille, joiden elatuksesta koetaan velvollisuutta ja samalla jäädään itse tilanteeseen, jossa vuokraa ei saada maksettua. Lisäksi asumiseen liittyy ikäviä lieveilmiöitä, jotka kohdentuvat erityisesti maahanmuuttajataustaisiin perheisiin. Asumishuijaukset ovat lisääntyneet, esim. asiakas on alivuokrannut asunnon pimeästi ja päävuokralainen kerää vuokrat, mutta ei maksa niitä asuntoa vuokraavalle taholle. Asiakas saa häädön, vaikka on maksanut säntillisesti vuokransa. Lisäksi maahan muuttaneet asiakkaat ovat selvästi syrjittyjä vuokramarkkinoilla, eikä heille tarjota asuntoa yhtä helposti kuin kantasuomalaisille.



Ratkaisuehdotuksia vuokravelkojen ehkäisyyn

  • On tärkeää, että kaikki asiakkaan elämässä mukana olevat viranomaiset kiinnittäisivät huomiota asumisen sujumiseen. Asuminen on perustarve, joka tulisi nähdä tärkeänä osana ihmisen hyvinvointia kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa.

  • Vuokravelkojen määrään pystytään vaikuttamaan, jos vuokranantajalla on vuokravelkoja ehkäisevää työtä tekeviä asumisneuvojia. Tällä hetkellä kaikilla vuokranantajilla asumisneuvojat eivät puutu asukkaiden vuokrarästeihin, vaan keskittyvät muihin asumishäiriöihin ja kiinteistöön kohdistuviin haittoihin vuokrarästien mennessä suoraan perintäyhtiöille. Myös isojen yksityisten vuokranantajien etu olisi, jos heillä olisi asumisneuvojia ennaltaehkäisemässä häätöjä ja ohjaamassa asukkaita vuokravelkatilanteissa. Talot, joissa on paljon vaihtuvuutta, ovat usein niitä, joissa ei synny vastuuta tilojen hyvässä kunnossa pitämiselle, ja runsaat ulos- ja sisään muutot ovat työllistäviä vuokranantajallekin.

  • Monipuolisemmat asumisvaihtoehdot ja vuokrakatto helpottaisivat monen pienituloisen tilannetta. Miettiä voisi, toimisiko yhteisöasuminen myös yli 30-vuotiaille. Edullisemman asumismuodon lisäksi yhteisöasuminen mahdollistaisi arjen tuen ja sosiaalisia kontakteja yksinäisyyden ehkäisyyn.

  • Jalkautuvaa työtä tulisi tehdä enemmän kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Palvelut ovat nykyisellään virastokeskeisiä eivätkä tavoita niitä asiakkaita, jotka eniten palveluja tarvitsisivat. Yksi ratkaisu olisi luoda liikkuvia alueellisia soluja, joissa samassa tiimissä olisi lääkäri, mielenterveys- ja päihdehoitajia sekä sosiaalityöntekijöitä. Asiakkaiden kohtaamisissa esiin nouseviin haasteisiin tulisi pystyä reagoimaan ketterästi ja silloin, kun asiakas on valmis esimerkiksi riippuvuuksiaan käsittelemään. Resurssien tulisi olla suunnitellut asiakaslähtöisesti ja asiakaskunnan palveluihin kiinnittymisen vaikeudet huomioiden.

  • Ammatillinen tukihenkilötoiminta olisi tarpeen myös niille yli 30-vuotiaille, joilla ei ole toimivaa sosiaalista verkostoa. Ammatillinen tukihenkilö on sosiaalialan ammattilainen, joka tapaa asiakasta säännöllisesti arjen ympäristössä, yleensä kotona. Toiminta lähtee asiakkaan tarpeista ja on hyvin käytännön läheistä. Yhdessä asiakkaan kanssa voidaan asioida Kelassa tai lääkärissä, viedä roskat, avata ja maksaa laskut sekä selvitellä erilaisia asioita vuokrarästeistä ludeongelmien havaitsemiseen.

  • Kela on etuuksien maksajana isossa roolissa. Jos Kela maksaisi vuokran omavastuuosuudet suoraan vuokranantajan tilille, riskiä vuokraan tarkoitetun etuuden päätymisestä muuhun käyttöön ei olisi. Nyt vastuu asiakkaan mahdollisista talouden hallinnan ongelmista jää kunnille Kelan maksaessa vuokranantajille tarkoitetut maksut perustoimeentulotuen hakijan tilille. Toimeentulotuen määrä saattaa vaihdella ja asiakkaan voi olla hankalaa ymmärtää minkä verran hänen tulee itse maksaa vuokraan. Osalle asiakkaista on haasteellista ymmärtää viranomaisilta tulleita päätöksiä. Tämä koskettaa erityisesti maahanmuuttajataustaisia asiakkaita, mutta viranomaissuomen ymmärtäminen ei ole helppoa suomea äidinkielenä puhuvallekaan. On tärkeää ohjata ja neuvoa päätöksissä selkokielellä.

  • Monesti sanotaan, etteivät sosiaalipalvelut tuota, mutta parhaimmillaan niillä tuotetaan hyvinvointia ja sitä, että ihmiset pääsevät takaisin työelämään ja maksamaan veroja. Panostamalla ihmisten hyvinvointiin ja ennaltaehkäisevään työskentelyyn pystytään tuottamaan syvempää muutosta. Alle 30-vuotiaisiin panostetaan paljon työntekijäresursseja, mutta tuki heikkenee asiakkaan täyttäessä 30 vuotta, vaikka asiakkaan tilanne ei muuttuisikaan. Samoin käy maahanmuuttajapalveluista alueen sosiaalipalveluihin siirryttäessä. Resurssien lisääminen aikuissosiaalityöhön mahdollistaisi asiakkaiden tiiviimmät ohjaus- ja tukitapaamiset sekä laajemman talousneuvonnan. Myös mielenterveys- ja päihdepalveluiden resursseja tulisi vahvistaa.

    Panostamalla työssä viihtyvyyteen voitaisiin ehkäistä henkilöstön suurta vaihtuvuutta. Haastavassa elämäntilanteessa olevat asiakkaat tarvitsevat vahvaa tukea, joka vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä sekä tuttuja ja luotettavia ammattilaisia. Asiakastyö on vuorovaikutustyötä ja siinä toimiva pitkäjänteinen yhteistyö mahdollistuu vain hyvinvoivan ja pysyvän henkilöstön voimin.

Katse yhteiskunnan päätöksiin

Katse on hyvä suunnata myös yhteiskunnan päätöksiin. Työn pitäisi olla kannattavaa ja kohtuuhintaisen asumisen mahdollista. Työssäkäyvien köyhien tilanteeseen pitäisi puuttua. Etuusjärjestelmässä ei tulisi tulolaskelmissa huomioida lyhyiden työsuhteiden pieniä tuloja. Asuntotuotannossa tulisi huomioida tarve isoille kohtuuhintaisille asunnoille sekä asunnoille, joissa olisi tilavat makuu- ja olohuonetilat. Vaikka vuokra-asuntotuotanto on kasvanut, niin edelleen painotus on omistusasumisessa, minkä vuoksi vuokra-asuntojen kehittämiseen ei panosteta riittävästi. Samaan aikaan myös Helsingin kaupungin asuntojen hinnat ovat nousseet lähelle markkinahintaisia vuokra-asuntoja.

Yhteiskunnalliset tekijät vuokravelkojen taustalla ovat asioita, jotka piirtävät surullista kuvaa yhteiskuntamme nykyisistä arvoista ja tehdyistä päätöksistä. Onko asukkaiden kohtuuhintaisen asumisen ja asumisen kyvyn tukeminen vähemmän tärkeää kuin vapaa kilpailu ja voiton maksimointi? Missä kulkisi kultainen keskitie? Onko järkevää paikata tuki- ja palvelujärjestelmän aukkoja ja asumisvaihtoehtojen niukkuutta maksamalla vuokravelkoina huomattavia summia yksityisille vuokranantajille? Olisiko mahdollista muokata järjestelmän tukipalveluita ja asumisen vaihtoehtoja paremmin pienituloisen ja toimintakyvyltään heikentyneen asukkaan tilanteeseen sopiviksi?

Edelliset suuret teemat voisi tiivistää kysymykseen, josta talous edellä tapahtuvassa yhteiskunnallisessa keskustelussamme aivan liian vähän puhutaan, eli:

Millaista yhteiskuntaa haluamme luoda?


Kirjoittaja ja kuvat: Vuosaaren aikuisten sosiaalityön tiimi
Lähteet: Apotti, viitattu 3.4.2023

Kannattaa myös tutustua samasta aiheesta tehtyyn sosiaaliseen raporttiin, joka on julkaistu 7.6.2023 Helsingin kaupungin verkkosivuilla. Raporttiin pääsee tutustumaan osoitteessa https://julkaisut.hel.fi/fi/julkaisut/sosiaalinen-raportti-asiakkaiden-vuokravelkatilanteet-huolena-aikuissosiaalityossa

Lukuvinkkinä: Keväällä 2023 on ilmestynyt aiheeseen liittyvä Eeli Kytömäen ja Minna-Mari Palviaisen opinnäytetyö: Uusiutuva vuokravelka: näkökulmia aikuissosiaalityön kentältä. https://www.theseus.fi/handle/10024/791894

Kommentit