Politiikkaa ja pullahahmoja – Aikuissosiaalityön kehittäjät kohtaavat kuntapäättäjät

Asiakasosallisuus ja asiakkaiden mukaan ottaminen palveluiden kehittämiseen on viimeisten vuosikymmenten aikana vahvistunut sosiaalihuollossa. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla (Sotepe) toteutetaan osallisuusmallia, jonka periaatteet on johdettu kaupunkitasoisesta suunnitelmasta. Lisäksi perhe- ja sosiaalipalveluilla on oma suunnitelmansa, jonka mukaisesti on luotava aidon osallisuuden toteutumista mahdollistavia rakenteita. Asiakasosallisuudella on lakisääteinen perusta. Esimerkiksi kuntalaissa (22 §) säädetään, että palveluiden käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Sosiaalihuoltolaki (7 §) puolestaan edellyttää rakenteellisen sosiaalityön tekemistä.

Sosiaalityön asiakkaiden asema on kahtalainen rakenteellisen sosiaalityön näkökulmasta. He ovat sekä toimijoita palvelujärjestelmässä että vaikuttajia kansalaisyhteiskunnassa. Monimutkaistuvassa yhteiskunnassa rakenteellisen sosiaalityön asiantuntijuus on monitoimijaista, sektori- ja organisaatiorajoja ylittävää. Monitoimijaisessa yhteistyössä ja tiedonmuodostuksessa on olennaista dialogisuus ja se, että kaikki ovat tasavertaisia toimijoita. (Rantamäki ja Matthies, 2022.)

Tässä blogitekstissä kerromme Helsingin aikuissosiaalityön yhteiskehittäjäryhmien ja asiakasraatien järjestämästä poliittisten päättäjien tapaamisesta. Helsingin kaupungin aikuissosiaalityön toimipisteissä toimii yhteiskehittäjäryhmiä ja asiakasraateja, joihin kuuluu aikuissosiaalityön asiakkaita, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia sekä alueiden yhdyskuntatyöntekijöitä. Ryhmät ja raadit ovat yksi osallisuuden edistämisen ja palvelujen kehittämisen työväline. Ryhmien tavoite on kehittää yhdessä aikuissosiaalityön palveluita ja toimintaa sekä vaikuttaa laajemmin kaupungin palveluihin ja yhteiskuntaan.

Helsingissä aikuissosiaalityöhön kuuluu työikäisen väestön sosiaalihuollon palveluiden tarpeen arviointi, palveluiden järjestäminen ja niiden seuranta sekä päätöksenteko täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Palveluita ovat muun muassa sosiaalityö, sosiaaliohjaus, tilapäinen asuminen, välitystilipalvelu ja sosiaalinen kuntoutus. Lisäksi yhteistyötä tehdään eri sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreiden ja muiden julkisten viranomaisten ja toimijoiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Useimmilla aikuissosiaalityön asiakkailla on oikeus perustoimeentulotukeen, joka on viime sijainen sosiaaliturva.

Kutsu päättäjille
Keväällä 2023 Helsingin aikuissosiaalityön yhteiskehittäjäryhmät ja asiakasraadit lähettivät Helsingin Sotepe-lautakunnan jäsenille sekä varajäsenille kutsun osallistua keskustelutilaisuuteen. Tilaisuuden tavoite oli tehdä aikuissosiaalityön palvelua tutuksi päättäjille sekä mahdollistaa keskustelun käyminen asiakkaiden ja päättäjien välillä aikuissosiaalityön ajankohtaisista ilmiöistä ja asioista.

Tapasimme 3.5.2023 Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa etelän, idän ja lännen aikuissosiaalityön yhteiskehittäjäryhmien ja asiakasraatien kanssa Helsingin Sotepe-lautakunnan jäseniä. Lautakunnan jäsenistä seitsemän ilmoittautui tilaisuuteen. Tilaisuuteen osallistui lopulta kolme jäsentä: Laura Korpinen (PS), Pentti Arajärvi (SDP) ja Sinikka Vepsä (SDP). Mukana oli lisäksi asiakkaita, työntekijöitä sekä Helsingin perhe- ja sosiaalipalvelujen vs. johtaja Leena Luhtasela.

Keskustelutilaisuuden osallistujia (kuva: yhteiskehittäjäryhmän jäsen)

Pullahahmojen haasteita
Tilaisuus alkoi kahvitarjoilulla, jonka jälkeen kaikki osallistujat jakautuivat pöytäryhmiin Learning café -työskentelyä varten. Asiakasraatien jäsenet esittelivät kussakin pöydässä laatimansa ”pullahahmon” eli kuvitteellisen aikuissosiaalityön asiakkaan, jolle oli rakennettu omanlaisensa tarina ja elämäntilanne (ks. kuva). Pullahahmo-menetelmää käyttäen raadit olivat ennen lautakunnan tapaamista työstäneet teemaa siten, että fläppipaperille oli piirretty ns. pullahahmo eli yksinkertaistettu ihmishahmo, jolle sitten luotiin tarina. Learning café -ryhmissä keskusteltiin tämän kuvitteellisen asiakkaan tilanteesta ja siitä, miten ja mistä hän voisi lähteä hakemaan apua. Jokaisessa pöydässä oli puheenjohtaja, joka huolehti keskustelun pääkohtien kirjaamisesta loppukoontia varten.

Esimerkki pullahahmosta: Taimi (kuva: yhteiskehittäjäryhmän jäsen)

Keskustelua riitti kaikissa pöydissä. Hiljaisia hetkiä ei syntynyt. Pöytäkeskusteluissa esille nousivat erilaiset vaikeudet ja ongelmat, joita asiakas voi kohdata sosiaali- ja terveyspalveluissa. Keskustelut liittyivät pääasiassa pullahahmoihin, mutta luonnollisesti keskusteluissa heijastuivat myös asiakasjäsenten omakohtaiset kokemukset palvelujärjestelmästä. Keskusteluissa nousi esiin myös kokemusasiantuntijuuden hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Learning café -keskustelut purettiin lopuksi yhteisesti. Jokainen pöytäryhmä esitteli oman kuvitteellisen asiakkaansa sekä kertoi käymästään keskustelusta. Tietyt teemat toistuivat: päihde- ja mielenterveysongelmat, työttömyys, koulutuksen puute, taloudelliset ongelmat, asumiseen liittyvät ongelmat, sekä yksinäisyys. Huomionarvoista on, että aikuissosiaalityön asiakkailla nämä vaikeudet ovat harvoin yksittäisiä ja irrallisia, vaan usein ongelmat ovat kytköksissä toisiinsa ja esiintyvät monella elämän osa-alueella, mikä voi vaikeuttaa oikea-aikaisen ja tarvitun avun hakemista ja saamista.

Purkukeskustelussa nousi esiin se, että mielenterveyden ongelmiin voi olla hankalaa saada apua, jos samanaikaisesti on myös päihteiden käyttöä. Lisäksi työttömänä on vaikea löytää työtä, jos työkyvyssä on vajeita tai työllistyminen on hankalaa muista syistä. Myös eläkkeelle on vaikea päästä, vaikka työkyky ei riittäisi työntekoon. Yksinäisyys on myös monia koskettava ongelma, mihin erääksi vastaukseksi nähtiin erilaiset matalan kynnyksen toiminnat, joita voisi olla enemmän ja jotka voisivat olla helpommin saavutettavissa. Keskustelussa nousivat esiin myös palvelujärjestelmän resurssiongelmat sekä henkilöstön vaihtuvuuden seuraukset laadukkaalle ja asiakaslähtöiselle sosiaalityölle ja sosiaaliohjaukselle.

Työskentelyä keskustelutilaisuudessa (kuva: yhteiskehittäjäryhmän jäsen)

Päättäjät paneelissa
Learning café -työskentelyn jälkeen siirryttiin paneelikeskusteluun, jossa ryhmien ja raatien jäsenet saivat kysyä kysymyksiä Sotepe-lautakunnan jäseniltä. Panelistit kertoivat, että aiemmin käydystä keskustelusta jäi mieleen muun muassa henkilöstön vaihtuvuus sekä aikuissosiaalityön asiakkaiden monimutkaiset ja haasteelliset elämäntilanteet. Panelistit pohtivat ratkaisuja henkilöstön vaihtuvuuteen. Niitä voisivat olla työnohjaus, hyvät työolosuhteet, hyvä johtaminen ja palkkaus. Työntekijöiden tulisi panostaa erityisesti kirjaamiseen, jotta asiakkaan tilanteesta olisi riittävästi tietoa työntekijän vaihtuessa.

Asiakasraadin työntekijäjäsen nosti esiin myös työntekijänäkökulman tilanteissa, joissa henkilöstön vaihtuvuus on suurta. Työntekijälle on kuormittavaa, jos työtä ei voi tehdä eettisesti siten kuin pitäisi, eikä asiakkaiden tarpeisiin ole mahdollista vastata riittävän intensiivisesti ja suunnitelmallisesti. Työntekijät uupuvat myös siihen, että työssä tulee jatkuvasti muutoksia ja hallinnollisia uudistuksia, jotka vievät voimavaroja pois perustyöstä.

Panelistit pohtivat muutoksia: sellaista työrauhaa on mahdotonta taata, jossa muutoksia ei tulisi. Muutos on ikuista. Tällä hetkellä tilanteeseen vaikuttaa myös se, että taloudellinen tilanne on tiukka. Siten on edessä väistämättä muutoksia, joilla pyritään saamaan aikaan samalla rahalla vaikuttavampaa palvelua. Tämä olisi toki toteutettava siten, etteivät työntekijät uuvu, mikä heikentäisi myös asiakkaiden saamaa palvelua.

Keskustelua käytiin myös mielenterveyttä tukevan vapaa-ajan merkityksestä. Sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole ainoana tahona lisäämässä asiakkaiden hyvinvointia. Merkitystä on niin harrastamisella (liikunta, kulttuuri) kuin työllisyyden parantamisella ja koulutuksen lisäämisellä.

Millaisin eväin eteenpäin?
Tilaisuudessa nousivat esiin moninaiset ja haastavat tilanteet, joita aikuissosiaalityön asiakkailla on. On selvää, että ratkaisut monimutkaisiin tilanteisiin eivät löydy yhden tilaisuuden aikana, mutta keskustelu antoi kuitenkin myös ratkaisun avaimia. Esille nousi omatyöntekijän ja ylipäätään kohtaavan vuorovaikutuksen merkitys. On tärkeää, että työntekijä voi paneutua kunnolla asiakkaan elämään, rakentaa luottamusta ja luoda turvallisuuden tunnetta asiakkaalle. Aikuissosiaalityössä luottamuksellisen suhde asiakkaaseen mahdollistaa sitä yksilötason muutostyötä, jossa pyritään yhteistyössä saavuttamaan asiakkaalle merkityksellisiä tavoitteita. Sosiaalityöntekijän tulisi kuitenkin olla yhteiskunnallisesti orientoitunut silloinkin, kun hän tarkastelee yksilötasolla näyttäytyvää ilmiötä tai sosiaalista ongelmaa. Muutoin voi olla vaarana kärjistetysti ilmaistuna se, että pyritään muuttamaan yksilöä silloin, kun tarve olisi valtaistaa häntä sekä pyrkiä muuttamaan yhteiskuntaa. Silloin kun yhteiskunnalliset ja poliittiset rakenteet ja ratkaisut heikentävät asiakkaiden mahdollisuuksia elää hyvää elämää, sosiaalityön tulee pyrkiä saamaan aikaan muutosta näihin. (Ks. Karjalainen ym., 2021.)

Sekin on siis olennainen huomio, että ihmiset eivät ole ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita – myös muulla yhteiskunnallisella osallisuudella on merkitystä. Siten on tärkeää, että osallistuminen on mahdollista muun muassa kulttuuri- ja liikuntapalveluihin. Esimerkiksi Espoossa on käytössä Kaiku-kortti, joka mahdollistaa kulttuuripalveluiden käyttämisen tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille sekä tiettyjen järjestöjen jäsenille. Olisiko myös Helsingin mahdollista ottaa käyttöön Kaiku-kortti? Tai voisiko perustoimeentulotukeen oikeutettu olla oikeutettu HSL:n lippuun maksutta, jolloin osallistuminen maksuttomaan toimintaan oman lähiympäristön ulkopuolella olisi mahdollista?

Monet aikuissosiaalityön asiakkaiden haasteet voivat näyttäytyä vahvasti yksilöllisinä, mutta aikuissosiaalityössä on aina huomioitava myös se yhteiskunnallinen ja rakenteellinen tausta, joka on osaltaan ylläpitämässä ja luomassa yksilöiden kohtaamia ongelmia. Eräänä merkittävänä aikuissosiaalityön asiakkaita yhdistävänä tekijänä voidaan pitää taloudellisia haasteita, tai jopa suoranaista köyhyyttä. Köyhyys vaikuttaa merkittävällä tavalla niihin reunaehtoihin, joiden puitteissa omaa elämäänsä voi rakentaa. Juhila (2018) toteaa, että köyhyys voi synnyttää kuulumattomuutta, yhteisöjen ja palveluiden ulkopuolelle jätetyksi tulemista tai jättäytymistä, siten että henkilö ei koe olevansa kelpuutettu ja täysivaltainen yhteiskunnan jäsen.

Tilaisuuden jälkeen halusimme käydä vielä yhteistä keskustelua siitä, millaisena me osallistujat koimme tilaisuuden. Kokemuksissa oli eroja. Kaiken kaikkiaan tilaisuuden koettiin olleen onnistunut ja tunnelman olleen hyvä. Pohdintaa syntyi siitä, olisiko tilaisuuden osanottajia pitänyt sekoittaa enemmän keskenään, jotta kaikki olisivat päässeet keskustelemaan mahdollisimman monen osanottajan kanssa. Myös laajempaa avointa dialogia olisi toivottu. Lautakunnan jäsenistä pääsi paikalle vain kolme. Heitä olisi toivottu mukaan enemmän. Perhe- ja sosiaalipalveluiden johdon puolelta esitettiin, että palveluiden ei tulisi olla sattumanvaraisia vaan yhdenvertaisia kaikkialla. Jälkeenpäin yhteiskehittäjäryhmässä pohdimme, tarkoittaako yhdenvertaisuus sitä, että palveluita on tarjolla yhtä niukasti kaikille.

Myös se puhututti, missä määrin vaikuttaminen on mahdollista. Oliko lautakunnan jäsenillä jo valmiit mielipiteensä? Pystyikö niihin aidosti vaikuttamaan? Johtaako tilaisuuden anti konkreettisiin toimiin lautakunnassa? Kysymykset ovat perusteltuja. Rakenteellinen sosiaalityö, jonka osana myös asiakasosallisuutta voidaan pitää, pyrkii nimenomaan tunnistamaan ja muuttamaan epäoikeudenmukaisuutta, epätasa-arvoa, sortoa ja syrjäytymistä aiheuttavia rakenteita (Kivipelto, 2022). Rantamäki ja Matthies (2022) puolestaan toteavat, että rakenteellinen sosiaalityö ei voi päästä tavoitteisiinsa ilman, että työtä tehdään yhdessä asiakkaiden kanssa epäkohtiin vaikuttamiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi.

Maailma ei muutu hetkessä. Vaikuttaminen ja palveluiden kehittäminen on pitkäjänteistä. Palveluiden rakenteisiin ja sisältöihin vaikuttavat sekä poliittiset linjaukset että käytettävissä olevat resurssit. Pidämme kuitenkin tärkeänä, että asiakkaat voivat olla aidosti mukana vaikuttamassa ja aikaansaamassa muutoksia. Toivomme, että tämänkaltaisten tilaisuuksien avulla vaikuttamistyöhön saadaan lisää vastavuoroisuutta ja syntyisi kokemus siitä, että äänemme todella kuullaan ja sillä on vaikutusta meitä kaikkia koskeviin poliittisiin päätöksiin. Jää nähtäväksi, poimivatko lautakunnan jäsenet oleelliset rusinat pullista. Aikomuksenamme on kutsua kaikki Sotepe-lautakunnan jäsenet ja varajäsenet taas vuoden päästä keväällä 2024 keskustelemaan yhdessä aikuissosiaalityön yhteiskehittäjäryhmien, asiakasraatien ja johdon kanssa.

Teksti ja kuvat:
Etelän, idän ja lännen aikuissosiaalityön yhteiskehittäjäryhmäläiset ja asiakasraatilaiset

Lähteet:
Juhila, Kirsi. 2018. Aika, paikka ja sosiaalityö. Vastapaino.

Kivipelto, Minna. 2022. Rakenteellisen sosiaalityön ulottuvuudet. Teoksessa: Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 1/ 2022. Luettavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143940/RAP2022_001_WEB_final.pdf?sequence=7&isAllowed=y

Rantamäki, Niina ja Matthies, Aila-Leena. 2022. Kansalaiset ja asiakkaat rakenteellisen sosiaalityön monitoimijaisen toimijaverkoston osana. Teoksessa: Vaikuttava rakenteellinen sosiaalityö. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 1/ 2022. Luettavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143940/RAP2022_001_WEB_final.pdf?sequence=7&isAllowed=y

Karjalainen, Pekka; Kivipelto, Minna; Liukko, Eeva ja Muurinen Heidi. 2021. Yhteiskunnallinen orientaatio tukee sosiaalisen ongelman tai ilmiön tulkintaa. Teoksessa: Osallisuutta ja toimintakykyä vahvistava aikuissosiaalityö – opas ammattilaisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 1/ 2021. Luettavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142555/URN_ISBN_978-952-343-648-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y