Mitä on työttömän työkyvyn tukeminen?

Työkykykoordinaattori osana Työkykyselvityksen tiimiä

Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksessa (THK:ssa) on työskennellyt kaksi työkykykoordinaattoria helmikuusta 2021 alkaen. Vuosina 2021–2022 toimintaa rahoitettiin osittain sosiaali- ja terveysministeriön työkykyohjelman kautta. Vuoden 2022 alusta työkykykoordinaattorit ovat työskennelleet osana omaa toimintaa, Lännen aikuissosiaalityön Työkykyselvityksen tiimissä.

Työkykyselvitys on osa Helsingin THK:n työkyvyn tuen palveluja. Työkykyselvityksessä työskentelee sekä sosiaalityöntekijöitä että työkykykoordinaattoreita. Työkykykoordinaattorien palvelu on tarkoitettu työikäisille osatyökykyisille tai työkyvyn tuen tarpeessa oleville työttömille asiakkaille. Työkykyselvityksen sosiaalityöntekijät palvelevat pienituloisia pitkäaikaistyöttömiä, joiden terveydentila estää työhön tai koulutukseen osallistumista. Sosiaalityöntekijät koordinoivat prosessia, jossa arvioidaan 18–63-vuotiaiden henkilöiden työ- ja toimintakykyä sekä kuntoutuksen tai eläkkeen saamisen mahdollisuuksia.

Maisema Lammassaari-Kuusiluoto 2023 (kuva: Satu Laakso)

Mistä työttömälle asiakkaalle työkyvyn tukea?
Terveys- ja hyvinvointikeskuksen työkykykoordinaattori on työkyvyn tuen asiantuntija, jota THK:n ammattilaiset voivat konsultoida matalalla kynnyksellä asiakkaittensa työkyvyn tuen keinoja pohtiessaan. Konsultaatioiden lisäksi työkykykoordinaattori voi tarvittaessa lähteä mukaan yhteisiin asiakastapaamisiin. Työkykykoordinaattori osallistuu laajasti monialaiseen verkosto- ja kehittämisyhteistyöhön asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi ja työkyvyn vahvistamiseksi.

Työkykykoordinaattori tuo monialaiseen yhteistyöhön mukanaan työterveys-, kuntoutus- ja työkykyosaamista. Asiakkaan omat yksilölliset työkykyyn ja työllistymiseen liittyvät tavoitteet ovat työskentelyn keskiössä. Tärkeää onkin yhdessä löytää asiakkaalle oikea-aikainen työkyvyn tuen polku. Polun rakentamista tukee esimerkiksi ammattilaisten yhteinen käsitys siitä, mitä työkyky on, sekä asiakkaan työkyvyn haasteiden pohjalta rakennettu yhteisesti tehty suunnitelma.

Työkyvyn tuen keinoja on monenlaisia. Palveluja on sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa että työ- ja elinkeinopalveluissa. Kelan kautta voi päästä lääkinnälliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen ja työeläkelaitosten kautta työeläkekuntoutukseen. Lisäksi käytettävissä ovat sosiaaliturva, koulutus ja työssä olevien kohdalla työpaikalla toteutettavat keinot kuten työnmuokkaus. Työkyvyn tuen keinot mietitään aina yksilöllisesti asiakkaan kulloiseenkin tilanteeseen soveltuvaksi. Keinoja voidaan myös yhteensovittaa; esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa oleva asiakas voi samanaikaisesti osallistua Kelan kuntoutuspsykoterapiaan sekä muihin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Kaislikkoa Lammassaari-Kuusiluoto 2023 (kuva: Satu Laakso)

Ammattilaisten työkyvyn tuen osaaminen on tärkeää
Reilun kahden vuoden työskentelyn aikana on selvinnyt, että THK-ammattilaiset ja asiakkaat tarvitsevat jatkuvasti ajantasaista tietoa työnkyvyn tuen asioista. Monissa tilanteissa asiakas olisi hyötynyt siitä, että jo varhaisemmassa vaiheessa olisi voitu ottaa käyttöön esimerkiksi ammatillisen tai lääkinnällisen kuntoutuksen keinoja asiakkaan työelämään paluun tueksi.

Kaksi tyypillistä esimerkkitapausta:

1. Asiakas on 45-vuotias toimistosihteeri, joka irtisanoutunut työstään työuupumuksen vuoksi. Asiakas on ollut tämän seurauksena työttömänä työnhakijana jo useamman vuoden. Lääkehoito masennukseen on käytössä edelleen, asiakas on käynyt mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajan tukikeskusteluissa vuosien varrella useita kertoja. Asiakkaan kuntoutuminen ei kuitenkaan ole edennyt riittävästi, minkä vuoksi työhön paluu ei ole ollut mahdollista. Asiakkaan tilannetta on käsitelty monialaisessa verkostossa, jossa on päädytty ehdottamaan asiakkaalle Kelan lääkinnällistä kuntoutusta. Asiakas saa työkykykoordinaattorilta tarkempaa tietoa Kelan Oras-kurssista, josta hän kiinnostuu. Hoitava lääkäri kirjoittaa asiakkaalle B-lausunnon kuntoutusta varten ja asiakas täyttää Kelaan hakemuksen. Kuntoutus myönnetään ja sen aikana asiakas saa Kelalta kuntoutusrahaa. Kuntoutuksessa asiakas muun muassa oppii tunnistamaan omia voimavarojaan ja vahvuuksiaan. Kuntoutuksen avulla asiakas pystyy palaamaan takaisin työelämään.
   
   
2. Asiakas on 57-vuotias rakennustyöntekijä, joka on Helsingin Työllisyyspalveluissa työttömänä työnhakijana. Hän on tehnyt aiemmin vuosia fyysisiä työtehtäviä rakennuksilla. Hän ei enää kykene entisen kaltaisiin työtehtäviin terveydellisistä syistä, minkä vuoksi työelämään paluu on pitkittynyt. Asiakkaan sosiaalihuollon omatyöntekijä konsultoi työkykykoordinaattoria. Työkykykoordinaattori suosittelee pohdittavaksi ammatillista kuntoutusta. Selviääkin, että asiakas on vielä Työeläkekuntoutuksen piirissä, koska edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut noin kaksi vuotta. Terveysaseman lääkäri kirjoittaa asiakkaalle B-lausunnon kuntoutusta varten ja asiakas tekee hakemuksen työeläkelaitokseensa. Hänelle myönnetään ammatillinen kuntoutus, jonka avulla hän työllistyy rakennusmestariksi. Uusi työtehtävä ei ole fyysisesti raskas, joten asiakas pärjää siinä fyysisistä rajoitteistaan huolimatta.

Kuten esimerkkitapaukset osoittavat, monialainen yhteistyö on yleensä tarpeen, jotta asiakkaiden vaikeutuneissa ja pitkittyneissä tilanteissa päästään eteenpäin. Työkykykoordinaattorityössä on tullut esiin tilanteita, joissa asiakkaat ovat kysyneet miksi kukaan ei ole aiemmin kertonut heille näistä palveluista. Myös ammattilaiset ovat kiittäneet avusta ja neuvoista koskien työkyvyn tuen palveluita. Osa ammattilaisista on kertonut, että ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut ovat olleet heille aiemmin vieraita, eivätkä he siten ole niitä osanneet hyödyntää omien asiakkaidensa kanssa.

Kulosaaren sillan peruskorjaus kesällä 2005 (kuva: Lauri Asanti)

Työterveyshuollon toimintaympäristössä on itsestään selvää, että työelämä ja työkyky otetaan puheeksi matalalla kynnyksellä. Tämän toivoisi toteutuvan myös meillä THK:ssa aina silloin, kun palveluissamme kohdataan työikäisiä asiakkaita, jotka ovat työttömiä eikä heillä ole työterveyshuoltoa koordinoimassa työkyvyn tuen palveluita.  Väestön ikääntyessä ja työvoiman vähentyessä työikäisten työ- ja toimintakyvyn edistämisellä on entistä suurempi merkitys. Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden yhteisenä tavoitteena tuleekin olla työikäisen työkyvyn tukeminen.

Tämän blogitekstin kirjoittivat Sonja Tykkä ja Satu Laakso. Työskentelemme työkykykoordinaattoreina ja taustakoulutukseltamme olemme työterveyshoitajia. Sonjan työhistoria työkykyasioiden äärellä on alkanut lokakuussa 2003 Helsingin yhteispalvelupiste -projektissa ja Sadun tammikuussa 2010 Helsingin työvoiman palvelukeskuksessa. Ennen työkykykoordinaattorin työtehtävää olemme molemmat työskennelleet noin kymmenen vuotta Helsingin Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP:n) asiakastyössä.