Yksilöiden hyvinvointi on koko yhteiskunnan etu

Etelän aikuissosiaalityön yhteiskehittäjäryhmällä oli ilo ja kunnia päästä 4.12.2023 vierailulle eduskuntaan ja keskustelemaan sosiaalityöntekijätaustaisen kansanedustaja Helena Marttilan (SDP) kanssa. Yhteiskehittäjäryhmän jäsenet ovat huolissaan erityisesti sosiaaliturvaan kohdistuvista leikkauksista ja leikkausten yhteisvaikutuksista ihmisten elämään. Leikkaukset kohdistuvat ehkä pieneen osaan kansasta, mutta seuraukset koskettavat kaikkia. Sosiaaliturva ja sosiaalialan työ rakentavat osaltaan yhteiskuntarauhaa – sosiaalityö on myös turvallisuustyötä!

Yhteiskehittäjäryhmän jäsenet pohtivat, millaista tulevaisuutta ja yhteiskuntaa haluamme rakentaa. Miten tulevaisuus näyttäytyy tällä hetkellä heille, joita leikkaukset koskettavat kaikkein eniten?

Kansanedustajalla on valtaa – osa vallasta liittyy siitä päättämiseen, kenelle kansanedustaja antaa aikaansa ja keitä hän kuuntelee. Yhteiskehittäjäryhmä pääsi kertomaan ajatuksiaan ja huoliaan kansanedustajalle, mutta laajemminkin olisi tärkeää, että päätöksenteossa kuullaan aidosti heitä, joita päätökset koskevat.

Sosiaalialan ammattilaisten tulee myös tuoda esiin sitä todellisuutta, jossa asiakkaat elävät. Tietoa tuotetaan esimerkiksi sosiaalisina raportteina sekä blogikirjoituksina. On tärkeää, että kaiken päätöksenteon taustalla oleva tieto on moninäkökulmaista ja tuo esiin myös heidän äänensä, jotka eivät itse nouse barrikadeille. Alla on yhteiskehittäjäryhmäläisen Isa Ekmanin mielipidekirjoitus teemaan liittyen.

"Miksi kutsutaan työkyvytöntä, opiskelijaa, läheistään hoitavaa sekä yhteiskunnasta syrjäytettyä? Työnvieroksujaksi, kulueräksi sekä toisten varoilla eläväksi loiseksi, ainakin sosiaalisen median kommenttiosioissa. Puhe elävästä, tuntevasta ja kokevasta kanssaihmisestä näin epäinhimillistävään ja halventavaan sävyyn on surullista kuunneltavaa, mutta arkipäivää. Puhe toiseuttaa, erottelee ihmiset meiksi ja heiksi. Vallitseva asenneilmapiiri on kylmäävää ja yltää valitettavasti myös valtaapitävien keskuuteen, jolloin nämä asenteet ja arvovalinnat heijastuvat päätöksiin.

Olisi erityisen tärkeää pysähtyä sen ajatuksen äärelle, kuinka hauras ja haavoittuva meidän asemamme yhteiskunnan jäsenenä onkaan. Vain yksi epäonninen auton töytäisy suojatiellä, pam, ja olet muuttunut ihmisestä loiseliöksi. Näin helposti terveys, työkyky ja täten yhteiskunnan arvostus on peruuttamattomasti menetetty. Vian ei tarvitse olla itsessä. Me asumme hyvinvointivaltiossa, jonka perustuslakisääteisen sosiaali- ja perusturvan tarkoituksena on pitää jokaisesta ihmisestä huolta silloin, kun pärjääminen ei ole enää oma valinta. Tästä lain tuomasta vastuusta meidän on pakko pitää jatkossakin kiinni.

“Yhteiskunnassa, jossa perusasiat ovat kunnossa, ihmisillä on oikeus ja vapaus tavoitella oman näköistään hyvää elämää. Ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Heikoimmista pidetään huolta. Valtiovallan tehtävä on tarjota puitteet vapaudelle ja mahdollisuuksille”, totesi tuore pääministeri tervehdyskäynnillään tasavallan presidentin luona viime kesäkuussa. Pääministerin johdolla laadittu hallitusohjelma kantaa nimeä Vahva ja välittävä Suomi – hallituksen visio. Tässä vahvassa ja välittävässä Suomessa ihmisillä on kyseisen hallitusohjelman mukaisesti paljon mahdollisuuksia. Esimerkiksi mahdollisuus kasvattaa osaamistaan, poistamalla aikuiskoulutustuki sekä mahdollisuus työllistyä kokoaikatöihin työkyvyttömänä, omaishoitajana ja opiskelijana. Ihmisillä on mahdollisuus pärjätä palkallaan asumistuen sekä matkakulukorvausten omavastuuosaa kasvattamalla ja pärjätä eläkkeellä eri indeksikorotuksia jäädyttämällä. Kaiken tämän lisäksi ihmisillä on mahdollisuus elää turvassa lisäämällä lapsiperheköyhyyttä ja kasvattamalla leipäjonoja sekä nostattamalla epätoivoa ja pettymyksen tunteita kansalaisissa.

Turvallisuutta luodaan myös lääkkeiden saatavuutta heikentämällä, kun verokantaa korotetaan 4 %, mutta samanaikaisesti oluen sekä polttoaineen verotusta kevennetään. Nuorten yliannostuksista johtuvia huumekuolemia ei pyritä ehkäisemään esimerkiksi riskiryhmille jaettavalla naloksonilla tai ammattilaisten valvomilla sekä päihdehoitoon hakeutumiseen kannustavilla käyttöhuoneilla. Kuitenkin alkoholin saatavuutta helpotetaan. Hallitusohjelma siis pitää sisällään useita ristiriitaisia sekä sosiaali- ja työttömyysturvaa heikentäviä lakimuutoksia ja tämän lisäksi työntekijöiden oikeuksia heikennetään monin tavoin.

Eduskuntavaalien jälkeen kansalaisen vaikutuskeinot jäävät vähäisiksi, kun edustuksellinen demokratia mahdollistaa kansanedustajille täyden päätäntävallan kansalaisten hyvinvointiin vaikuttavista laeista. Demokratia tuntuu kuitenkin hämäävältä termiltä, sillä aidosti demokratia on kansanvaltaa. Kansalaisten tulisi voida osallistua juuri heitä koskettaviin asioihin yksilöllisemmin ja päätöksentekijöiden kuultava varsinkin heikompiosaisten sekä heidän kanssaan työskentelevien asiantuntijoiden sanaa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että edes asiantuntijalausuntoja ei oteta huomioon tulevien leikkausten vaikutusten arvioinnissa.

SOSTE (Suomen sosiaali- ja terveys ry) uutisoi 18.9.2023 laskelmistaan, joiden mukaan hallituksen säästötoimien todelliset vaikutukset tulevat lisäämään lähes 50 000 toimeentulotuen asiakasta sekä 40 000 pienituloista, joista yli 12 000 on vieläpä lapsia. Lapsiin kohdistuu valtava, suorastaan kohtuuton taakka, ja sen lisäksi jo erityisen heikossa asemassa olevien, lastensuojelun sijaishuollon entisten asiakkaiden tulevaisuudesta säästetään lakisääteisen jälkihuollon yläikärajan laskemisella. Helsingin kaupungilta on pyydetty lausuntoa osana jälkihuollon ikärajan lakimuutoksen valmistelua. Kaupungin mukaan tämä lakimuutos ei olisi johdonmukainen eikä oikea-aikainen ja vaarana on se, että nuoret syrjäytyvät entisestään. Syrjäyttäminen tulee väistämättä lisäämään rikollisuutta, väkivaltaa sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia, mutta hallituksen mukaan ohjelma lisää turvallisuutta ja hyvinvointia. Hätä on erityisen suuri ja se näkyy muun muassa mielenosoituksina sekä huolestuneina asiantuntijalausuntoina ja kannanottoina.

Toimin Helsingissä aikuissosiaalityön asiakkaiden ja työntekijöiden yhteiskehittäjäryhmässä, jonka tavoitteena on parantaa sosiaalityön palveluita kokemuksiamme hyödyntämällä. Olemme etelän aikuissosiaalityön yhteiskehittäjäryhmässä tavanneet poliitikkoja, asiantuntijoita ja aikuissosiaalityön johtavia työntekijöitä ja näin tuoneet ääntämme kuuluviin asioissa, jotka koskettavat yhä useamman suomalaisen arkea. Ryhmäämme on viime aikoina puhututtanut uuden hallituksen toimet Suomen taloudellisen tilanteen korjaamiseksi. Jaamme kollektiivisesti näkemyksen siitä, että kaavailtujen leikkausten vaikutukset eivät tule lyhyellä eivätkä etenkään pitkällä aikavälillä kannattavaksi. Olemmekin pyytäneet aikuissosiaalityön johtavilta työntekijöiltä sekä päälliköltä osallistumista poliittiseen keskusteluun ja työssään tuomaan kokemuksiamme esiin päättäjien pöytiin.

Kaikki me tiedämme, mitä taloudellinen niukkuus aiheuttaa mielenterveydelle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Ihminen ei pysty monistamaan itseään tehdäkseen useampaa työtä yhtä aikaa sekä lisäksi pitämään huolta muista saatikka taikomaan itseään yhtäkkiä työkykyiseksi. Harkinnanvaraisten ja tilannekohtaisten tukimuotojen merkitys kasvaa ja se näyttäytyykin ainoana valon pilkkeenä tunnelin päässä. Sosiaalityön resursseilla näitä tilannekohtaisia ratkaisuja ei kuitenkaan ole mahdollista tarjota kaikille avun tarvitsijoille. Hyvinvoinnin ei tule olla ehtyvä luonnonvara, jota riittää harvoille ja tarkoin valituille. Yksilöiden hyvinvointi on aina koko yhteiskunnan etu ja näin ollen velkaantuneenkin hyvinvointivaltion perusta."

Teksti: Isa Ekman ja muut etelän aikuissosiaalityön yhteiskehittäjäryhmäläiset
Kuvat: Etelän aikuissosiaalityön yhteiskehittäjäryhmä