Olisiko aika lopettaa laiskoista työttömistä puhuminen?

Työttömyyden taustalla on monenlaisia mekanismeja, eikä pitkäaikaistyöttömyyden taakka pidä vierittää yksilöiden harteille. Yhteiskunnalliseen keskusteluun tarvitaan enemmän ymmärrystä syistä pitkäaikaistyöttömyyden taustalla.

Työtoiminnasta työelämään -hankkeessa etsimme ratkaisuja pitkäaikaistyöttömien kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työhön ja opintoihin etenemiseksi. Niin sanottu laiskan työttömän myytti on pohdituttanut meitä. Yhteiskunnallisen keskustelun kärjistyminen ja tänä vuonna voimaan tulleet sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset ovat tehneet työhön paluusta entistä vaikeampaa. Haluamme tuoda keskusteluun nämä haasteet ja ehdottaa keinoja, joilla työllistymistä voidaan tukea entistä paremmin.

Sosiaaliturvan leikkaukset ovat tehneet osa-aikatyöstä taloudellisesti kannattamatonta monille pitkäaikaistyöttömille, kun työttömyysturvan suojaosa on poistettu ja asumistukeen tehty muutoksia. Kokemuksemme mukaan hyvä keino työelämään paluuseen on ollut osa-aikainen työ. Sen avulla on voinut kasvattaa voimia ja lisätä asteittain työn määrää. Nyt se on tehty kannattamattomaksi. Uuteen tuntemattomaan hyppääminen taloudellisen epävarmuuden keskellä on hankalaa. Hankalammaksi sen tekee vielä se, jos henkilöllä on ulosotossa olevia velkoja. Myös toimeentulotukeen liittyvät kannustinloukut ovat omiaan vähentämään työn haun mahdollisuuksia. Näyttää siltä, että työnteon taloudelliset kannustimet ovat heikentyneet merkittävästi.

Oma kokemuksemme työhönvalmennuksen asiakkaiden parissa on tarjonnut meille näköalapaikan tarkastella pitkäaikaistyöttömyyttä. Työttömiä pidetään usein laiskoina, vaikka työttömyys ei johdu vain yksilön valinnoista. Yhteiskunnallinen keskustelu työttömistä on usein leimaavaa, mikä estää vaikuttavien ratkaisujen löytämistä. Varsinaisesti laiskoja työttömiä emme ole vielä tähän päivään menneessä tavanneet. Yleensä “laiskalta” vaikuttavan käytöksen takana piilee joukko ihan muita ikäviä asioita; esimerkiksi ylisukupolvisia haasteita, mielenterveys- ja päihdeongelmia, velkaantumista, diagnosoimattomia neuropsykiatrisia ongelmia tai vaikkapa kuormittava perhetilanne. On olemassa niitäkin tarinoita, joissa pieni pakko saa ihmisen liikkeelle, mutta usein isojen elämän haasteiden edessä tarvitaan tukea ja kuntoutusta.

Mutta eikö kannattaisi mennä vain töihin? Ja eikö se ollutkin niin, että hyville tyypeille löytyy aina töitä? Vuoden 2024 huhtikuussa Helsingissä oli Uudenmaan ELY-keskuksen työnvälitystilaston mukaan 5565 avointa työpaikkaa. Jo pelkästään pitkäaikaistyöttömiä työnhakijoita oli 16 373, ja kaikkiaan avoimia työpaikkoja havitteli 66 892 työtöntä työnhakijaa. Kilpailu on kovaa eivätkä pitkäaikaistyöttömät työnhakijat usein ole työmarkkinoiden kovinta valuuttaa. Tammikuussa 2024 Yle uutisoi, että yhtä logistiikka-alan paikkaa haki 1400 työnhakijaa. Määrä tuntuu paljolta, mutta me työnhakua asiakkaidemme kanssa jatkuvasti tekevät työhönvalmentajat emme olleet varsinaisesti yllättyneitä. Olemme nähneet, miten kovaksi kilpailu työpaikoista on käynyt. Kilpailu haastaa kovankin motivaation työllistyä ja osoittaa, että työllistymisen esteet eivät rajoitu pelkästään henkilökohtaiseen motivaatioon tai osaamiseen.

Pitkäaikaistyöttömyys on monimutkainen yhteiskunnallinen ongelma, jonka taustalla vaikuttavat monet eri mekanismit. Suurin osa työttömistä haluaisi tehdä töitä, omien kykyjen ja jaksamisen mukaisesti. Sen sijaan, että työttömyyden taakka vieritetään vain yksilön syyksi, yhteiskunnallisessa keskustelussa tulisi painottaa nimenomaan mekanismeja työttömyyden taustalla. Työttömien leimaaminen pelkästään laiskoiksi on paitsi väärin myös haitallista, ja se estää vaikuttavien ratkaisujen löytämistä. Työllistymisen esteiden ymmärtäminen ja ratkaiseminen ovat koko yhteiskunnan yhteisiä tehtäviä, jotka vaativat meiltä kaikilta empatiaa ja yhteistyötä. Työttömien leimaaminen vain pelkästään laiskoiksi on – osuvaa kyllä – melko laiskaa.

Kirjoittajat: Maiju Ahonen ja Kanerva Medel
Kuva: Beatrice Bucht / Helsinki Partners

Aiheeseen liittyvää luettavaa:
Saari, J., Kainulainen, S. & Mutanen, A. 2017. Köyhyyskartta: Kuka pitää köyhää laiskana? Julkaisussa Sosiaaliturvariippuvuus: sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa? Toim. S. Kainulainen. Tampere: Tampereen yliopisto, 189–206.

Ylistö, S. 2023. Työttömyys, nuoret ja aktivointi : Tutkimus pitkäaikaistyöttömien nuorten elämänhallinnallisista valinnoista työmarkkinoilla. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/91921.

Yle 16 1.2024. Kun Barona haki työntekijöitä osa-aikatöihin, se sai tuhansia hakemuksia – nyt puhuvat työhön valitut. https://yle.fi/a/74-20068048.

Työtoiminnasta työelämään -hanke toteutetaan 1.3.2023–30.9.2024 osana Helsingin kaupungin aikuissosiaalityön Stadin soten työtoimintaa. Hankkeen päätoteuttajana toimii Helsingin kaupunki ja osatoteuttajana Forum Virium Helsinki. Hanke rahoitetaan ESR+ -rahoituksella osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 rakennepolitiikan ohjelmaa. Rahoittajana toimii Hämeen ELY-keskus.