Tekoälyn vaikutus ihmisiin ja työmarkkinoihin

Jos tulevaisuudessa tekoäly ratkaisee asiat puolestamme, ihmisten ajattelu ja perustaidot voivat jäädä olemattomiksi. Tekoäly kerää meistä paljon tietoa ja tekee päätelmiä siitä, millaisia olemme ja miten suhtaudumme toisiimme. Ihmisen minuutta se ei voi muuttaa, mutta olemme usein valmiita tekemään sen, mikä on helpointa. Tarvitsemme kuitenkin omaa kriittistä ajattelua, työn tuottamaa ponnistelua ja laitteetonta aikaa. Teknologian oli alun perin tarkoitus lisätä ihmisten vapaa-aikaa, demokratiaa sekä helpottaa kommunikointia ja työntekoa. Nyt se mahdollistaa tylsistymisen ja tarpeettomuuden tunteen, lisää meissä tyytymättömyyttä ja turvattomuuden tunnetta sekä mielenterveysongelmia. Työn tekeminen tulee muuttumaan ja monien kansalaisten on uudelleen kouluttauduttava.

Eettinen tekoäly: Vastuu, läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus
Tekoälyn kehitys muistuttaa aiempia teknologisia murroksia, mutta sen vaikutukset ovat laaja-alaisia ja nopeita. Tekoäly muokkaa arkeamme organisoiden toimintatapoja ja kiihdyttäen yhteiskunnallista muutosta. Tämän kehityksen myötä nousee monia eettisiä kysymyksiä, jotka vaativat huomiota. Tekoäly voi aiheuttaa syrjiviä vinoumia, heikentää oikeudenmukaisuutta tai vaarantaa yksityisyydensuojan. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan tehokasta säätelyä, selkeitä ohjeita ja kansainvälistä yhteistyötä. Tekoälyä ei voida kehittää pelkästään teknologisena innovaationa, vaan myös eettisten arvojen ja normien on oltava keskiössä. Keskeinen kysymys on, edistääkö tekoäly asioita, joita haluamme yhteiskunnassa tukea, vai vaarantaako se ne.

Tekoälyn etiikan ytimessä on vastuukysymys: ihminen asettaa järjestelmille tavoitteet ja kantaa vastuun niiden toiminnasta. Vaikka tekoäly voi toimia itsenäisesti ja oppia päätöksenteossaan, lopullinen vastuu on aina ihmisillä. Tekoälyn käyttö ei saa vaarantaa oikeusturvaa, ja on tärkeää, että vastuun kantajat ovat selkeästi määriteltyjä. Samoin tietosuoja on keskeinen kysymys, sillä tekoälyjärjestelmät voivat käsitellä henkilötietoja laajassa mittakaavassa, mikä lisää yksityisyydensuojan haasteita. Lisäksi on tärkeää pohtia, miten tekoälyn päätöksiä voidaan valvoa ja tarvittaessa korjata. Pelkkä vastuun määrittely ei riitä, vaan tarvitaan myös läpinäkyvyyttä ja mekanismeja, joilla voidaan puuttua virheellisiin tai epäoikeudenmukaisiin ratkaisuihin. Ilman kunnollisia valvontakeinoja tekoäly voi tehdä päätöksiä, joita ei pystytä kunnolla perustelemaan tai korjaamaan, mikä heikentäisi luottamusta sen käyttöön.

Tekoälyn kehityksessä on otettava huomioon sen pitkäaikaiset vaikutukset. Vaikka tekoäly saattaa tuoda nopeita hyötyjä, lyhyen aikavälin edut voivat johtaa ei-toivottuihin kehityskulkuihin pitkällä aikavälillä, joten riskejä pitää mielestämme ennakoida. Eettinen päätöksenteko on erityisen haastavaa perustamallien kehityksessä, sillä järjestelmien kyky oppia itsenäisesti voi vaikeuttaa ihmisten mahdollisuutta säilyttää kontrolli. On olennaista varmistaa, että tekoäly toimii aina eettisesti oikein ihmisten arvojen ja tavoitteiden kanssa.

Tulevaisuudessa puhutaan yhä enemmän tekoälyn luomasta superälystä, joka on ihmistä älykkäämpi. Tällaisen teknologian hallinta on yksi suurimmista eettisistä haasteista. OpenAI Superalignment -projekti pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman kehittämällä tekoälyjärjestelmiä, jotka varmistavat, että tulevaisuuden superäly toimii ihmisten tarkoitusperien mukaisesti. Tekoälyn nopea kehitys vaatii jo nyt varautumista siihen. Ilman eettistä ja teknistä ennakointia tekoälyn kehitys voi karata meiltä käsistä.

Tekoäly pystyy jäljittelemään ihmisen älyllisiä toimintoja. Se mallintaa, luo ja havainnoi, omaksuu päättelyä ja tehostaa ongelmanratkaisutaitoja. Se osaa siirtää hauraita vanhuksia paikasta toiseen, kääntää puhetta eri kielille, arvioida sopivan lääkityksen ja analysoida nopeasti saatavan tiedon. Lääketieteelliset diagnoosit tarkentuvat, ihmiskehon ongelmalliset muutokset voidaan korjata ja tavarat siirtyvät nopeammin paikasta toiseen. Tekoälyn sovellutuksia voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen torjunnassa, luonnonvarojen hallinnassa ja ympäristönsuojelussa ihmisen työtä ohjaamalla tarkemmin koko maailmaa hyödyntävästi.

Jotta tekoälyn kehitys olisi kestävää ja yhteiskunnallisesti hyödyllistä, sen on mielestämme perustuttava oikeudenmukaisuuteen, vastuullisuuteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä teknologiakehittäjien, tutkijoiden, poliittisten päättäjien ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Läpinäkyvä ja eettisesti perusteltu tekoälykehitys varmistaa, että tekoälyn hyödyt jakautuvat laajasti ja pitkän aikavälin vaikutukset ovat positiivisia ja ihmisoikeuksia kunnioittavia.

Eettisten periaatteiden noudattaminen, kuten läpinäkyvyys ja syrjimättömyys, on välttämätöntä, jotta tekoälystä tulee luotettava osa yhteiskuntaa. Kansainväliset säännöt ovat myös avainasemassa, sillä tekoälyn vaikutukset ylittävät valtioiden rajat. Lisäksi mielestämme on tärkeää varmistaa, että tekoälyn kehityksessä kuullaan eri alojen asiantuntijoita ja kansalaisten näkemyksiä. Teknologian vaikutukset ulottuvat syvälle arkeen, ja siksi päätöksiä ei voida jättää vain harvojen käsiin. Avoin vuoropuhelu ja demokraattinen valvonta voivat auttaa luomaan tekoälystä työkalun, joka tukee yhteiskunnan kehitystä ilman, että se uhkaa perusoikeuksia tai lisää eriarvoisuutta.

Tekoälyn vaikutukset Suomen tulevaisuuteen: Kasvun mahdollisuudet ja haasteet
Seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 2–8 % tekoälyn ansiosta. Sen hyödyntäminen edellyttää osaamista ja infrastruktuuria, jonka pitäisi olla mahdollista kaikille (A. Poikola, J. Markkula, J. Parkkila & Tietopolitiikan parlamenttinen työryhmä, 2024). Tekoälyn käyttö vaatii 10 kertaa enemmän energiaa kuin Googlen käyttö, joten Suomen on parannettava infrastruktuuria kuten muidenkin maiden. Suomella on mahdollisuus hyötyä kymmenenneksi eniten maailman maista tekoälystä tekoälyindeksin mukaan. Taitoja pitää pystyä kehittämään ja se vaatii koulutusta sekä selkeää tiedon jakoa. Muuten sosioekonominen kuilu kasvaa eri alueiden, maiden ja globaalilla tasolla. Tekoäly nostaa työn tuottavuutta ja parantaa hyvinvointia. Osa raskaista, vaarallisista ja henkisesti kuormittavista töistä voidaan siirtää roboteille ja tekoälylle.

Tämä aiheuttaa erityisesti matalapalkkaisten työntekijöiden töiden automatisoinnin ja niiden menetyksen. Tekoäly korvaa 50 % lakialan ja hallinon tehtävistä ja 10 % rakennusalasta. Luovien ja sosiaalisten ammattien työn luonne muuttuu merkittävästi. Syntyy kuitenkin uusia ammatteja ja mahdollisuuksia. IBM arvioi, että yli miljardi ihmistä tulee tarvitsemaan uudelleen koulutusta maailmassa. Tulevaisuuden ammatteja ovat tekoälyn ja koneoppimisen asiantuntijatyöt, data-analyytikot, uusiutuvan energian asiantuntijatyöt, terveysteknologia sekä kyberturvallisuus. Katoavat ammatit ovat postinkantajat, pankkivirkailijat ja vastaavat, tiedonsyöttövirkailijat, lipunmyyjät, hallintoassistentit ja painotyöntekijät ja vastaavat. Kuitenkin seuraavan viiden vuoden aikana kaikkein eniten uusia työpaikkoja syntyy maailmanlaajuisesti maanviljelyyn (Yle Areena, 2024).

Tekoäly lisää uhkakuvia työpaikkojen säilyvyyteen, tekijänoikeuksiin, yksityisyyden suojaan ja sodankäynnin automatisointiin. Se tarjoaa alustan disinformaatiolle ja manipuloinnille. Tämä aiheuttaa taloudellista eriarvoisuutta ja synnyttää sosiaalisia jännitteitä ja kovaa kilpailua. Mielestämme yhteiskuntarauhan säilymisen kannalta olisi hyvä tarjota kansalaisille mielekästä tekemistä ja perustoimeentulo, sillä eriarvoisuus rapauttaa luottamusta ympäröivään yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin. Osatyökykyisten on vaikeampi saada työtä ja pitkään työttömänä olleille pitäisi tarjota mielekästä tekemistä, päivärytmin ylläpitoa ja mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan toimintaan. Teknologisen kehityksen vauhti on nopeaa ja sopeutuminen siihen vaatii etukäteisvalmisteluja.

On mahdollista, että monilla aloilla tekoäly saattaa mahdollistaa neljän päivän työviikon tai kuuden tunnin työpäivän samalla palkalla. Syynä on tuottavuuden kasvu ja sen tuomassa muutoksessa on huomioitava ihminen. Kaikille ei teknologian kehitys tule tarjoamaan riittävästi töitä, mutta jokaiselle on tärkeää kokea itsensä hyödylliseksi. Siksi yhteiskunnan olisi huomioitava tämä ja kehittävä perustoimeentulo sekä annettava ihmisille mahdollisuus sivistää itseään ja auttaa muita. Mielestämme on tärkeää varmistaa kansalaisten oikeudet, turvata elämisen edellytykset ja vapauden säilyminen lainsäädännön keinoin. Yhteiskunnissa, joissa eriarvoisuuden aste on matala, talous voi yleisesti paremmin.

Tekoälytyökalujen avulla on helppo luoda uskottavaa kuvaa, ääntä, videoita, koulutusalustoja, seuraa ja seurantaa. Viestejä on helppo lähettää suurelle määrälle ihmisiä ja niitä on hankala erottaa vääristellystä tiedosta. Algoritmit voidaan ohjata jakamaan vääristelemätöntä tietoa ja suunnata työkalut ihmiskunnan parhaaksi. Ihminen loppupeleissä asettaa tavoitteet ja on vastuussa niiden toteutuksesta sekä työllisyyden osalta että eettiseltä näkökannalta. Oikeudenmukaisuutta tulisi tavoitella aina pyyteettömästi.

Tekoälyn potentiaali on valtava, mutta sen hyötyjen tasapuolinen jakautuminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä, kansallisia toimenpiteitä ja jokaisen kansalaisen osallistamista teknologiseen muutokseen. Yleisesti työt vähenevät ja työmarkkinoilla on harvemmalle tekijälle enää töitä tarjolla. Työn merkitys muuttuu, joten tekoälyä on hyödynnettävä vastuullisesti. Tekoälyn oikeudenmukainen kehitys voi mahdollistaa kestävän ja tasa-arvoisen tulevaisuuden. Yhteiskunnan vakauden keskeinen perusta on kokemus tulla kuulluksi ja nähdyksi. Meillä on mahdollisuus luoda inklusiivisempi ja oikeudenmukaisempi yhteiskunta, jossa teknologian hyödyt jakautuvat tasapuolisemmin. Mielestämme on tärkeää, että tekoälyn kehityksen tulisi huomioida kaikkien tarpeet ja edistää yhdenvertaisuutta. Teknologian on tuettava hyvinvointia ja osallisuutta eikä lisättävä eriarvoisuutta. Tämä vaatii avointa keskustelua ja konkreettisia toimia oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi. Mutta nähtäväksi jää, millaiseksi yhteiskunta muuttuu meidän kaikkien osalta.

Teksti: Christo Huhtiranta (Työllistymistä edistävät sosiaalityönpalvelut/Nuoret), Helsingin kaupunki ja Anne Kurkinen (Työkyvyntuen palvelut), Helsingin kaupunki
Kuvat: Tekoäly

Lähteet
Jan Leike ja Ilya Sutskever, OpenAI, 7/2024 Saatavana osoitteessa https://openai.com/index/introducing-superalignment/. Viitattu 11.10.2024

Tietopolitiikka.fi Käsikirja tekoälystä päätöksentekijöille. Saatavana osoitteessa https://tietopolitiikka.fi/2024/09/16/kasikirja-tekoalysta-paatoksentekijoille/. Viitattu 11.10.2024

Vairimaa Reeta, Tekoäly muuttaa yhteiskunnan, aivot ja ihmisyyden, 9/2024 Saatavilla osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ihmisten-teknologia/tekoaly-muuttaa-yhteiskunnan-aivot-ja-ihmisyyden. Viitattu 15.10.2024

Valtioneuvosto, 2024:52. Tulevaisuusselonteon 1. osan strateginen toimintaympäristöanalyysi. Saatavilla osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/tulevaisuustyo-ja-ennakointi/tulevaisuusselonteko/toimintaymparistoanalyysi#/

YLE Areena, 2024, Maailman talousfoorumi ennustaa työn tulevaisuuden – nämä työpaikat teknologia vie. Saatavilla osoitteessa https://yle.fi/a/74-20138466.