Huoli taloudellisesta tilanteesta kuormittaa lapsiperheitä

Lapsiperheköyhyys on moniulotteinen yhteiskunnallinen ja sosiaalinen ongelma, joka heikentää perheiden hyvinvointia. Usein lapsiperheiden talousvaikeuksia koskevassa keskustelussa tai uutisoinnissa nostetaan esille taloudellisen tuen tarve tai tarve vahvistaa lapsiperheiden sosiaaliturvan tasoa. Meidän tulisi kuitenkin puhua enemmän myös siitä, miten huoli taloudellisesta tilanteesta kuormittaa pienituloisten perheiden vanhempia ja millaisia vaikutuksia sillä on vanhempien jaksamiselle.

Osana Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan Kestävän kasvun hanketta (2023–2025) toteutimme sosiaalisen raportin, joka tarkastelee lapsiperheköyhyyttä Helsingissä. Raportin tulosten perusteella köyhyys ei ilmene vain materiaalisten puutteiden kautta, vaan siihen kytkeytyy usein myös henkistä kuormitusta, joka heikentää vanhempien toimintakykyä.

Taloudelliset huolet heijastuvat vanhemmuuteen
Vanhemman oma hyvinvointi vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka hyvin hän jaksaa olla lapsilleen läsnä arjessa, tarjota heidän tarvitsemaansa hoivaa ja huolenpitoa sekä huolehtia perheen arjen sujumisesta. Jatkuva huoli ja epävarmuus toimeentulosta uuvuttaa vanhempia, jolloin heidän on vaikeampi olla läsnä arjessa. Erityisesti yksinhuoltajat joutuvat usein tasapainottelemaan monien erilaisten arjen haasteiden, kuten työn ja lastenhoidon yhteensovittamisen, välillä.

Vanhemmat myös useimmiten pyrkivät joustamaan omista tarpeistaan voidakseen tarjota lapsille mahdollisimman vakaan arjen silloin, kun taloudellinen tilanne on tiukoilla. Tämä kuitenkin heikentää vanhempien omaa hyvinvointia. Huoli taloudellisesta tilanteesta on myös riskitekijä perheen sisäisille ristiriidoille ja jopa lähisuhdeväkivallalle.

Henkinen kuormitus vaikuttaa päätöksentekoon
Haastavassa taloudellisessa tilanteessa rahankäytön suunnittelun merkitys korostuu. Pitkittynyt pienituloisuus ja huoli taloudellisesta tilanteesta voi kuitenkin heikentää vanhempien kykyä suunnitella rahankäyttöä pitkäjänteisesti ja tehdä taloudellisesti kestäviä kulutusvalintoja.

Sosiaalinen media tuottaa erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa paineita näyttää ulkoisesti tietynlaiselta tai omistaa tiettyjä vaatteita tai tavaroita. Tämä aiheuttaa pienituloisissa perheissä vanhemmille haastavia valintatilanteita sen osalta, ostaako lapselle näitä vaatteita ja tavaroita, jotta lapsi ei jäisi kaveriporukasta syrjään, vaikka se entisestään heikentäisi perheen taloudellista tilannetta.

Yllättävät kotitalouden menot kuten kodinkoneen tai puhelimen rikkoutuminen, voivat myös johtaa vaikeisiin valintatilanteisiin. Vanhemmat joutuvat miettimään, miten ratkaista yllättävä tilanne; pitäisikö ottaa kulutusluottoa ja velkaantua, lainata sukulaisilta tai ystäviltä, vai hakea taloudellista tukea aikuissosiaalityöstä. Jo valmiiksi henkisesti kuormittuneessa tilanteessa olevan vanhemman voi olla yllättävässä tilanteessa vaikea tehdä taloudellisesta näkökulmasta kestäviä päätöksiä.

Taloudellisen toimintakyvyn edistäminen avainasemassa
Aikuissosiaalityössä haastavissa tilanteissa olevia pienituloisia lapsiperheitä voidaan tukea paitsi myöntämällä harkinnanvaraista toimeentulotukea, myös tarjoamalla tukea taloudellisen toimintakyvyn edistämiseen.

Taloudellisen toimintakyvyn edistäminen on sosiaalipalvelu, joka ei tarkoita pelkkää rahanhallinnan taitojen vahvistamista. Kyseessä on kokonaisvaltaisempi näkökulma taloudenhallinnan taitojen vahvistamiseen, jossa voidaan miettiä myös esimerkiksi keinoja lisätä vanhempien tuloja, pienentää tai ennaltaehkäistä taloudellisia riskejä sekä tutkia rahaan ja rahankäyttöön liittyviä tunteita ja toimintatapoja.

Sosiaalihuollon palveluissa on tärkeää ottaa taloudellinen tilanne ja siihen mahdollisesti liittyvät huolenaiheet puheeksi rohkeasti ja avoimesti perheitä kohdatessa, sillä talousvaikeuksiin liittyy edelleen yhteiskunnallisella tasolla paljon leimaantumisen pelkoa. Taloudellisen tuen tarpeen ohella keskeistä on huomioida myös taloudellisten huolien aiheuttama henkinen kuormitus. Vanhempia tulisi auttaa löytämään uusia keinoja ja toimintatapoja, jotka tukevat heidän jaksamistaan sekä luovat ja ylläpitävät toivoa.

Teksti: Annika Tiilikainen, projektisuunnittelija, Helsingin kaupunki
Kuva: Roni Rekomaa / Helsingin kaupunki

Lapsiperheköyhyys Helsingissä -sosiaalinen raportti on luettavissa kokonaisuudessaan täällä. Kaikki Helsingissä julkaistut sosiaaliset raportit löytyvät Helsingin kaupungin sivuilta.

Rakenteellista sosiaalityötä ja sosiaalista raportointia kehitetään Helsingissä Kestävän kasvun hankkeessa (RRP) vuosina 2023–2025. Hankkeen rahoitus saadaan EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).