Koronaviruksesta johtuva poikkeustila koettelee ihmisiä eriarvoisesti

Covid19 koronaviruksen seurauksena syntynyt poikkeustila on koskettanut laajasti Itäkadun perhekeskuksen asiakkaita. Yhteiskunnan poikkeustila koettelee eriarvoisesti ihmisiä. Toisten tilanne on romahduspisteessä ja toisille poikkeustila on tehnyt jopa hyvää. Paljon palveluita tarvitsevat ihmiset ovat kokeneet suurimman heikennyksen avussa, jota heille on tarjolla nyt poikkeusoloissa. Poikkeustila on vaikuttanut eniten ihmisiin, joilla palveluiden ja avun tarve on suuri.

Moni perhekeskuksen asiakas sinnittelee eikä itse hakeudu avun piiriin, koska pelkää viruksen tarttumisesta. Samaan aikaan poikkeustilan sosiaalinen vaikutus voi olla monelle perheelle ja lapselle vaarallisempi kuin virus itse. MacGregor, Leach, Wilkinson ja Parker (2020) viittaavat siihen, että epidemia ei ole ainoastaan lääketieteellinen asia. Tulee huomioida, että ihmisten suhtautumisessa tilanteeseen on paljon vaihtelua ja sen seurauksena ihmisten sosiaaliset suhteet ja asetelmat muuttuvat. (1)

Osalle perheistä sosiaalinen työ on ratkaiseva tuki

Itäkadun perhekeskuksen työskentelyssä osa perheistä on hyötynyt pakollisesta arjen hiljentymisestä ja useamman vanhemman on kuultu toteavan, että tämä koronatilanne on tehnyt meidän perheelle hyvää: perheelle on jäänyt aikaa olla yhdessä ja kohdata toisensa. Tällöin perheessä on ollut voimavaroja kääntää tilanteen mahdollisuudet esiin. Toisilla perheillä poikkeustila on aktivoinut taitoja mm. osa on auttanut aktiivisesti toisia tai ryhtynyt aktiivisesti tekemään kotiruokaa. Osalle on myös rauhoittavaa, että olemme kaikki samassa koronaveneessä.

Toinen puoli taas ovat perheet joiden arki on pyörinyt äärirajoilla palveluiden tukiessa eikä omia voimavaroja ole kuin vähän. Nyt palveluiden tippuessa minimiin on moni pulassa ja toiset vanhemmat ahdistuvat tästä epätodellisesta tilanteesta. Kriisitilanteen on havaittu nostavan lapsiperheiden palvelutarpeen ja lastensuojelun asiakkaiden vanhoja jännitteitä pintaan. Useissa perheissä on havaittu väkivallaksi asti edennyttä riitelyä liittyen koronatilanteessa toimimiseen. Vanhempien kokema stressi on nostanut psyykkisiä ongelmia pintaan. Selkeästi näkyy, että väkivaltaan ja vanhempien psyykkiseen vointiin liittyvien palveluiden tarve on kasvamassa. Yleisesti on käyty keskustelua siitä, että alkoholin käytön kotikeskeisyys on riski poikkeusoloissa (2). Alkoholin käytön tiedetään lisäävän perheväkivallan riskiä. Poikkeustila on riskitekijä väkivallalle ja arvioidaan siitä vasta pienen osan vasta näkyvän tällä hetkellä.

Useiden perheiden arjessa näkyy poikkeustilanteen aiheuttama taloudellinen huoli ja paine. Moni on menettänyt työnsä, tullut lomautetuksi tai pelkää näin tapahtuvan. Lapsiperheiden kotipalvelussa on havaittu ruuan laiton kuormituksen lisääntyneen perheissä, koska suuri osa lapsista on kotikoulussa ja päivähoitoikäisistä kotihoidossa. Ilolla saimme kuulla Helsingin kaupungin uudesta päätöksestä mahdollistaa jatkossa kouluruuan hakeminen myös kotiin etäopetuksessa olevalle. Aikaisemmin ruokailu on ollut mahdollista kaikille koulun tiloissa. (3)

Etänä ei kaikki hoidu - epävarmuus palveluista on riski palveluiden alikäytölle

Uupuneet vanhemmat ovat hyötyneet merkittävästi esim. päivähoidon tuesta ja henkilökohtaisista asiakastapaamisista. Nyt koronan pelossa lapsia pidetään kotihoidossa ja palvelut toimivat paljon etänä. Vanhempien jaksaminen alkaa loppua. Kirjoitusta varten haastateltu 2-vuotiaan lapsen äiti Laura kertoi perheensä palveluiden päättyneen koronatilanteen vuoksi. Äiti itse päätti lapsiperheiden kotipalvelun ja sosiaaliohjauksen käynnit, sillä perhe ei halunnut ottaa riskiä mahdollisen tartunnan saamisesta eikä äidillä ollut muuttuneessa ajassa jaksamista tehdä muutoksia lapsen nukkumisasioihin liittyen. Äiti kertoo lapsen saaneen lapselle kerhopaikan, mutta se ei ole koronan vuoksi käynnistynyt. Äiti kertoo yksinäisyytensä lisääntyneen koronan myötä, kun perhe on noudattanut koronarajoituksia. Äiti kokee puhumisen tarpeen olevan suuri, kun ei ole saanut keskustella. Positiivisena vaikutuksena äiti on nähnyt kiintymysuhteen lapseen vahvistuneen.

Asiakkailla ja työntekijöillä ei ole täysin tietoa poikkeusolojen vaikutuksista palveluihin. Tämä aiheuttaa sekaannuksia. Asiakkaiden on huomattu ajattelevan, että palvelut eivät toimi ja asiakkaita ei tavata, vaikka tämä ei pidä paikkaansa. Usein työntekijätkään eivät tiedä ja lastensuojelun sosiaalityöntekijän on kysyttävä yhteistyökumppanilta, vaikka päihdehuollossa, että tapaatteko te asiakkaita. Epätietoisuus saattaa aiheuttaa palveluiden alikäyttöä ja niihin ohjaamisen vähentymistä.

Perhekeskuksen työntekijät ovat ottaneet käyttöön erilaisia etätyön menetelmiä asiakastyössä. Havaintona on, että toisissa tilanteissa teknisten välineiden käyttö palvelee hyvin ja voi tuoda uusia mahdollisuuksia ja innovaatioita. Toisaalta taas kohtaamistyötä kasvokkain on erittäin tärkeää poikkeusoloissakin tehdä. Toisilla vanhemmilla on kaikki tarvittavat etälaitteet ja taito niiden käyttöön, mutta toisilla ei. Tätä kirjoitusta varten haastateltu 7-vuotiaan esikoululaisen äiti Mirja toteaa hyötyneensä enemmän kasvokkaisesta kohtaamisesta sosiaalityöntekijän kanssa, koska nettiyhteyksien kanssa on ollut vaikeuksia. Hetkellisesti poikkeustilan aikana on ollut aiemmasta poiketen perhekeskuksessa aikaa mm. avohuollon lastensuojelussa ottaa yhteys sellaisiin asiakkaisiin, joiden asiassa ei ole akuuttia hätää, ja kysyä kuulumisia.

Koululaiset eriarvoisessa asemassa

Tätä kirjoitusta varten haastateltiin kahta alakouluikäistä sisarusta. Sisarukset kertoivat havaitsevansa selvästi, että arki ja koulunkäynti ovat muuttuneet: ” Ei oo normaali arki eikä normikoulua.” Kavereiden näkeminen ja liikkuminen ovat vaikeutuneet. Toisaalta koulutehtävien tekeminen sängyssä on kivaa ja voi ottaa kotona rennosti. Sisarukset ovat havainneet poikkeustilan tuntuvan pahalta: ”Mun äitiä ja isää ärsyttää tää korona koko ajan. Tää korona pilas mun koko elämän.” Sisarukset luettelivat ikävinä vaikutuksina, ettei pääse matkoille, huvipuistoon eikä ostoksille. Itäkadun perhekeskuksessa on havaittu, että poikkeustilanne on aktivoinut joidenkin lasten pelkoja. Vanhemmat monessa perheessä ovat kovilla tiedon suodattamisessa ja poikkeavan arjen hoitamisessa.

Koululaiset ovat olleet hyvin eriarvoisessa asemassa koulusta saatavan etäohjauksen suhteen. Toisilla kontaktia opettajaan ei ole ollut viikkoihin ja toisilla usean kerran päivässä. Erityisoppilaiden on alun sekavuuden jälkeen ollut laajasti mahdollisuus koulunkäyntiin, mutta kaikki eivät ole tähän tarttuneet. Osalle lapsia ja vanhempia lapsen etäopiskelu on ollut hyvin vaikeaa. Valtioneuvoston 29.4.2020 tekemä päätös koulujen avaamisesta 14.5.2020 mahdollistaa sen, että suurin osa lapsista nähdään ja tätä kautta hankalimmissa tilanteissa olevien lasten oppimisen ja kotitilanteen huolien esille tuleminen on mahdollista. Tämä tulee asettamaan haasteen organsioitua koulun oppilashuollossa ja opettajien taholta ottamaan lasten viestit vastaan. Yhteistyön organisoituminen koulun ja sosiaalitoimen henkilökunnan välillä on erittäin tärkeää. 

Vain fyysinen terveys vai sosiaalinenkin ulottuvuus huomioiden? 

Toiset vanhemmat ja lapset ovat tulkinneet poikkeustilan vaatimukset tiukempina kuin viralliset ohjeet. Kahden kodin perheissä, joissa vanhempien välillä on jännitteitä huoltajuuden ja lasten tapaamisten suhteen on poikkeustila tuottanut uusia sotkuja. Lasta ei palauteta sovitusti koronan todellisessa pelossa tai hyödynnettäessä mahdollisuutta pitää lapsi pidempään luonaan vastoin sopimuksia. Toisissa perheissä lapsia ei ole viety päivähoitoon tai kouluun, vaikka siihen olisikin ollut mahdollisuus.

Blogikirjoitusta varten haastateltu 7-vuotiaan esikoulussa olevan lapsen äiti kertoi koronaviruksesta

johtuvan tilanteen aiheuttavan pelkoa. Lapsi asuu äitinsä luona ja tapaa viikoittain isäänsä. Äiti kertoi isän olevan hyvin varovainen ja käyttävän kasvomaskia tavatessaan lasta. Äiti pelkää lapsen unohtavan jo ennestäänkin heikon suomen taitonsa ilman päivänhoidon suomenkielistä ympäristöä. Äidin olisi mahdollista viedä lapsi päivähoitoon, mutta hän ei koronatilanteen vuoksi halua. Äiti on saamassa jatkossa tukea lapsen erityisen tuen asiakkuuden alkamisen myötä perhesosiaalityöstä ja kokee sen hyväksi. Perhe on jatkanut ulkoilua lapsen kanssa mm. pyöräillen. Osa vanhemmista on jättänyt lapsen ulkoilun väliin koronan pelossa.

Haluamme tällä kirjoituksella sanoa, että on tärkeää huomata, että poikkeustila voi aiheuttaa riskitekijöitä ja reagointeja, jotka ovat osalle haitallisempia kuin itse virus. Hyvinvointi ei ole pelkkää terveyttä eikä terveys missään nimessä pelkkää koronattomuutta. Sosiaalisen ulottuvuus on välttämätöntä huomioida kriisitilanteessakin.

Toimintaehdotukset

• Koulujen auetessa 14.5.2020 on erittäin tärkeää, että oppilashuollon, lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin, lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaaliohjauksen työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä.
• Vanhemmille ja lapsille on ikätason mukaisesti tarjottava mahdollisuus kertoa perheen kotitunnelmasta, tuntemuksista eristysajalta, taloudellisesta tilanteesta ja mahdollisesta väkivallasta. Tähän tulee kiinnittää huomiota kaikissa lapsia ja perheitä kohtaavissa palveluissa.
• Tiedotusta palveluiden toiminnasta työntekijöille ja asiakkaille tulee selkeästi vahvistaa. Jokaisella palvelulla tulisi olla tiedote koronan vaikutuksista palveluun ja sitä pitäisi jakaa laajasti, jotta väärinkäsitykset ja palveluiden vajaakäyttö vältetään.
• On tärkeää tiedottaa, että ulkoilu on mahdollista ja suotavaa lapsille ja aikuisille poikkeustilan aikana, kunhan turvavälejä, hygieniaohjeita ja muuta varautumista noudatetaan.
• Lasten vanhempien ja lasten kanssa työskentelevien on tärkeää keskustella lasten kanssa koronaan liittyvistä asioista. Vinkkejä keskusteluun löytyy Internetistä esimerkiksi väestöliiton palvelusta: https://www.hyvakysymys.fi/artikkeli/huomioi-nama-kun-puhut-lapselle-koronaviruksesta/

Kirjoitus ja kuvat: sosiaalityöntekijä Jukka Piitulainen

Asiakashaastattelut: sosiaalityöntekijä Pirjo Rewell, kotipalvelun perhetyöntekijä Susanna Vuorela ja sosiaaliohjaaja Elisa Kotiranta

Asiantuntijatieto: Itäkadun rakenteellisen työn ryhmä

Lähteet:

1) HS 27.3.2020. Suomalaisilla on nyt valtava määrä alkoholi kodeissaan, ja se on tikittävä aikapommi, sanoo A-klinikan Kaarlo Simojoki – ”Kulissit romahtavat monissa perheissä”. [online] Viitattu 30.4.2020. https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006454599.html

2) Hayley MacGregor,Melissa Leach, Annie Wilkinson, Melissa Parker 20.3.2020.Covid-19 - a social phenomenon requiring diverse expertise. [online] Viitattu 30.4.2020. https://www.ids.ac.uk/opinions/covid-19-a-social-phenomenon-requiring-diverse-expertise/

3) Oppilaan kouluruuan voi jatkossa hakea myös kotiin. [online] Viitattu 30.4.2020. https://www.hel.fi/uutiset/fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/oppilaan-kouluruoan-voi-jatkossa-hakea-myos-kotiin