Sosiaalityö ja ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on väistämätöntä. Miten se tulisi huomioida sosiaalityössä? Entä mikä on sosiaalityön rooli ilmastonmuutokseen vastaamisessa?

Helmikuussa 2022 YK:n alainen kansainvälinen ilmastopaneeli eli IPCC julkaisi toisen osaraporttinsa ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Raportissa esitetyt havainnot (IPCC, 2022) jäivät edellisellä viikolla alkaneen Ukrainan sodan uutisoinnin varjoon, mutta kuten Ylen sivuilla julkaistussa analyysin otsikossa todetaan: synkästä viestistään huolimatta raportin sisältö on tärkeämpi kuin koskaan.

Ilmastonmuutos ei ole epämääräinen, tulevaisuudessa tapahtuva uhka, vaan osa sen aiheuttamista muutoksista on jo tapahtunut. Vaikka monet muutoksista ovat peruuttamattomia, jotain on vielä tehtävissä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja hillintä tulee kuitenkin räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopivalla tavalla niin, että ilmastotyössä otetaan huomioon kaikki toimijat, aina yksittäisistä kansalaisista valtiollisiin ja ylikansallisiin organisaatioihin (Ympäristöministeriö, 2022).

Ilmastokriisi kulutusyhteiskunnassa

Ilmastonmuutoksen seurauksia voi välillä olla vaikea käsittää sen valtavan mittakaavan takia. Tilannetta ei auta, että erilaiset kriisit sekoittuvat ja kytkeytyvät toisiinsa, jolloin syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen vaikeutuu entisestään. Sivusta seuraajana tuntuu välillä siltä, että asiasta puhutaan paljon, mutta mitään konkreettista ei tunnu tapahtuvan. Miksi näin? Syitä on luultavasti useita, tässä kirjoituksessa esitellään niistä yksi.

Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yliopistonlehtori ja dosentti Satu Ranta-Tyrkkö (2022) paikantaa ongelman ytimen kulutusyhteiskuntien ekologiseen kestämättömyyteen. Kulutuksesta on tullut osa nykyihmisen identiteettiä, ja siitä on tehty paitsi helppoa ja halpaa, myös talouskasvuideologian elinehto. Jotta talous kasvaa, pitää kuluttaa – enemmän ja enemmän, joskus hinnalla millä hyvänsä. Kulutusyhteiskunnassa ilmastonmuutoksen kannalta tärkeät ekologiset tai vähähiiliset ratkaisut eivät välttämättä ole kaikille vaihtoehtoja, esimerkiksi niiden vaivalloisuuden ja/tai korkean hinnan takia. Samaan aikaan ilmastokriisi uhkaa enemmän tai vähemmän ”kaikkea, minkä puolesta sosiaalityö on perinteisesti kamppaillut”. (Mt.)

Vanha sanonta siitä, ettei köyhällä ole varaa ostaa halpaa, pitää vain teoriassa paikkansa: vaikka kenelläkään ei ole ilmastonmuutoksen näkökulmasta varaa ostaa halpaa, esimerkiksi perustoimeentulotuen varassa elävällä ei välttämättä ole realistisia mahdollisuuksia mihinkään muuhun. Tai kuten Ranta-Tyrkkö (2022) asian ilmaisee: jokaisen päästöillä on väliä, mutta käytännössä rikkailla on enemmän resursseja varautua ja suojautua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Ekologinen jälleenrakennus eli mittavien, ilmastonmuutosta hillitsevien ja luonnon säilymistä tukevien järjestelmämuutosten tekeminen on välttämätöntä. Käytännössä se merkitsee ”kivuliasta luopumista suhteessa kulutukseen, matkustamiseen ja fossiiliajan vapauskäsityksiin”. (Mt.)

Käytännön esimerkkejä ilmastonmuutostyöstä Helsingin sotessa

Kukin voi yrittää tehdä omassa henkilökohtaisessa elämässään erilaisia valintoja, mutta ilmastonmuutokseen varautuminen, sopeutuminen ja sen hillitseminen edellyttävät myös laajempia toimia.

Helsingissä ilmastonmuutostyö löytyy jo nyt kaupunkistrategiasta, ja kaupungin tavoitteisiin kuuluu mm. hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet näkyvät myös Helsingin sosiaali- ja terveystoimialalla erilaisina konkreettisina toimenpiteinä. Vuoden 2022 aikana on tarkoitus laatia soten oma ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma. Osana Ekokompassi-ympäristöjärjestelmää puolestaan tavoitellaan jätteiden vähentämistä, energiatehokkuutta ja vastuullisia hankintoja. Toimialan kuljetuspalvelujen käytössä olevat autot tullaan uusimaan sähkö- tai biopolttoainetta käyttäviksi autoiksi, kun taas ruokapalveluhankinnoissa sovelletaan vastuullisuuskriteerejä. (Suomalainen, 2022.)

Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteisessä Stadin safka -toiminnassa kehitetään ruoka-apua ja hyödynnetään muuten hukkaan menevää hävikkiruokaa. Käytännössä Stadin safkan välittää kauppojen ja elintarviketeollisuuden lahjoittamaa ruokaa helsinkiläisille ruoka-aputoimijoille, joiden kautta se tarjotaan apua tarvitseville ruokailuissa ja ruokajaoissa. Toiminnan keskiössä on hävikkiterminaali, josta toimitettiin sen ensimmäisenä toimintavuonna noin 660 000 kg hävikkiruokaa ruoka-aputoimijoille. (Stadin safka; Suomalainen 2022.)

Ekososiaalityön näkökulma näkyy myös Helsingin sosiaalisessa kuntoutuksessa toteutettavassa Green Care -työssä, jota on esitelty aiemmin tässä blogissa. Green Care tarkoittaa yksinkertaistetusti luontoon tukeutuvien menetelmien ammatillista ja tavoitteellista hyödyntämistä, jossa luonto nähdään hyvinvointia lisäävänä elementtinä (THL, 2022). Vaikka kaikkea sosiaalialan asiakastyötä ei voi automaattisesti siirtää toimistojen tai kotien ulkopuolelle, voi luonto elementtinä tuoda jo yksittäisiin asiakastapaamisiin erilaisia ulottuvuuksia ja näkökulmia. Ainakin oman kokemukseni mukaan luonnossa liikkuminen yhdessä asiakkaan kanssa on sekä työntekijälle että asiakkaalle kokemuksena ainutlaatuinen, ja tarjoaa työntekijälle aivan erilaisia näkökulmia esimerkiksi asiakkaan arkeen ja pärjäämiseen.

Sosiaalityön paikka ilmastonmuutoksessa

Ilmastonmuutos uhkaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä paikallisella että globaalilla tasolla. Samaan aikaan juuri tasa-arvoisessa ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa mahdollisuudet vastata ilmastonmuutokseen sosiaalisesti kestävällä tavalla ovat paremmat (esim. Vaalavuo ym., 2021). Sosiaalityössä toimitaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien kanssa ja kohdataan ihmisiä, joita ei välttämättä muualla tai muilla keinoin tavoiteta. Työntekijät pystyvätkin omalla toiminnallaan vahvistamaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja luottamusta yhteiskuntaan, kertomaan varautumisen kannalta tärkeää tietoa asiakkailleen ja välittämään työssään saamaansa tietoa eteenpäin päätöksentekijöille. (Ranta-Tyrkkö, 2022; Saikkonen, 2022.)

Yksinkertaistetusti muutokset ympäristössä vaikuttavat hyvinvointiin ja sen turvaamiseen (Nöjd, 2022). Ilmaston muuttuminen vaikuttaa kaikkeen elämään maapallolla. Kaikista vakavimmin vaikutukset kohdistuvat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevaan väestönosaan, niin globaalilla kuin paikallisillakin tasoilla (IPCC, 2022; Meriläinen ym., 2021, Pirinen, 2022). Sosiaalityön tuleekin ottaa jatkossa aiempaa keskeisempi rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja sen vaikutuksiin sopeutumisessa. THL:n tutkimuspäällikkö Paula Saikkosta (2022) lainaten: ”ilmastonmuutokseen vastaaminen edellyttää sektorirajojen läpi ja yli luovimista – tästä sosiaalialalla on kokemusta”.

Kirjoitus pohjautuu Helsingin sosiaali- ja terveystoimen järjestämään Kansainvälisen sosiaalityön päivän 15.3.2022 seminaariin ”Sosiaalityö ja ilmastonmuutos”. Seminaarissa käsiteltiin mm. Helsingin kaupungin ja soten ilmastotoimia, ekologista jälleenrakennusta, ympäristökysymysten ja ilmastopakolaisuuden tutkimusta sekä sosiaalialan roolia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Kiitokset seminaarin puhujille ja kaikille siihen osallistuneille!

Kansainvälisen ilmastopaneelin eli IPCC:n kolmas, ilmastonmuutoksen hillintään keskittyvä osaraportti julkaistiin huhtikuussa 2022. IPCC julkaisee myöhemmin tänä vuonna yhteenvetoraportin, joka kokoaa yhteen kaikkien kolmen osaraportin tulokset. IPCC:stä ja sen toiminnasta voit lukea suomeksi esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen sivuilla. Suomen ilmastopaneeliin voit tutustua täällä. Alta voit katsoa IPCC:n toiseen osaraporttiin liittyvän trailerin.

Teksti: Veera Korhonen. Kirjoittaja työskentelee Helsingin soten osaamisen kehittämisen yksikössä ja toimi tämän vuoden Kansainvälisen sosiaalityön päivän seminaarin järjestäjänä.
Kuvat: Unsplash

Lähteet
IPCC (2022). Climate Change 2022: Impacts, Adaptation, and Vulnerability. Contribution of Working Group II to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press. In Press. Haettu 24.3.2022 osoitteesta https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/

Meriläinen, P., Paunio, M., Kollanus, V., Halonen, J., Tuomisto, J., Virtanen, S., … Mukala, K. (2021). Ilmastonmuutos sosiaali- ja terveyssektorilla – Sosiaali- ja terveysministeriön ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma (2021–2031). Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:20. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Haettu 24.3.2022 osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5410-6

Nöjd, T. (2022). Miksi tarkastella ympäristöä sosiaalityössä? Puheenvuoro 15.3.2022 pidetyssä Kansainvälisen sosiaalityön päivän sosiaalityötä ja ilmastonmuutosta käsittelevässä seminaarissa.

Pirinen, A. (2022). Ilmastonmuutos ja kansainväliset muuttoliikkeet. Puheenvuoro 15.3.2022 pidetyssä Kansainvälisen sosiaalityön päivän sosiaalityötä ja ilmastonmuutosta käsittelevässä seminaarissa.

Ranta-Tyrkkö, S. (2022). Kohti jälkifossiilista maailmaa? Ekologinen jälleenrakennus sosiaalityön tehtävänä. Puheenvuoro 15.3.2022 pidetyssä Kansainvälisen sosiaalityön päivän sosiaalityötä ja ilmastonmuutosta käsittelevässä seminaarissa.

Saikkonen, P. (2022). Miksi sosiaalialaa tarvitaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa? Puheenvuoro 15.3.2022 pidetyssä Kansainvälisen sosiaalityön päivän sosiaalityötä ja ilmastonmuutosta käsittelevässä seminaarissa.

Suomalainen, S. (2022). Ilmastonmuutostyö Helsingin kaupungilla. Puheenvuoro 15.3.2022 pidetyssä Kansainvälisen sosiaalityön päivän sosiaalityötä ja ilmastonmuutosta käsittelevässä seminaarissa.

THL (2022). Mitä Green Care on. Haettu 25.3.2022 osoitteesta https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/tyohon-kuntouttava-green-care-etela-suomessa/mita-green-care-on

Vaalavuo, M., Tapanainen, H., Valsta, L., & Sares-Jäske, L. (2021). Ilmastoystävällinen ruokavalio. Haaste sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle? Yhteiskuntapolitiikka 86(5–6), s. 622–630.

Ympäristöministeriö (2022). IPCC:n raportti: Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiin – vaikutukset jakautuvat epätasaisesti. Tiedote 28.2.2022. Haettu 14.4.2022 osoitteesta https://ym.fi/-/ipcc-n-raportti-ilmastonmuutos-on-vaikuttanut-vakavalla-tavalla-luontoon-ja-ihmisiin-vaikutukset-jakautuvat-epatasaisesti