Sosiaalityöntekijä on aina lapsen oikeuksien puolustaja

Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää vietetään joka vuosi 20. marraskuuta kaikkialla maailmassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen kunniaksi. Päivän tarkoituksena on muistuttaa lapsen oikeuksien sopimuksesta ja herättää keskustelua lasten hyvinvoinnista. Helsingissä lastensuojelun sosiaalityötä tekee 142 sosiaalityöntekijää 4600 asiakaslapsen kanssa. Me lastensuojelun sosiaalityöntekijät avaamme tämän blogin työtämme perustavanlaatuisesti koskettavalla teemalla: mitä lapsen oikeudet merkitsevät lastensuojelun sosiaalityöntekijöille? Miten ne näkyvät jokapäiväisessä työssämme ja asiakasperheidemme elämässä?

”Lapsen oikeudet ja lapsen etu ovat lastensuojelutyön lähtökohta.”

Lapsen oikeudet on kirjoitettu monella tapaa sisään suomalaiseen lainsäädäntöön. Monet oikeudet tuntuvat suomalaisessa yhteiskunnassa itsestään selviltä. Tietenkään lapsi ei saa osallistua sodankäyntiin tai lasta ei saa kiduttaa. Silti jouduimme tarkemmin lapsen oikeuksien sopimuksiin perehtyessämme toteamaan, ettei lapsen oikeuksien toteutuminen ole Suomessakaan aina yksiselitteistä eivätkä sopimuksen artiklat ehkä olekaan niin tuttuja kuin luulimme.

”On vanhemman tehtävä valvoa, että lapsen oikeus toteutuu. Tosin aina vanhempi ei siihen kykene, siksi meidän työmme on olemassa.”

Sosiaalityössä mietitään paljon lapsen edun käsitettä. Miten arvioida ja ennustaa, mikä ratkaisu turvaa milloinkin parhaiten lapsen edun? Vanhempien tulee lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella huolehtia lapsen parhaasta ja lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa. Yhteiskunnan puolestaan on tuettava vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Työmme haastavinta puntarointia vaativat tilanteet, joissa on arvioitava, milloin vanhemmat eivät pysty riittävästi turvaamaan lapsen edun toteutumista. Käytännössä keskustelemme työviikon mittaan työparin tai esimiehen kanssa paljon siitä, millaisia ratkaisuja asiakaslastemme kohdalla olisi paras tehdä heidän oikeuksiensa näkökulmasta.

”Minulle on tärkeää saada lapsen ääni kuuluviin eri menetelmiä ja keskustelua apuna käyttäen, jotta lapsi tulee kuulluksi ja ymmärretyksi.”

Tänä vuonna lapsen oikeuksien päivän teemana on osallisuus. Sopimuksen mukaan lapsella on muun muassa oikeus saada tietoa ja hänellä on oikeus vapaasti ilmaista mielipiteensä kaikissa häntä koskevissa asioissa. Tämä haastaa meidät lastensuojelun sosiaalityöntekijät toden teolla. Olemmeko varmasti kuulleet tarpeeksi asiakkainamme olevia lapsia ja antaneet heille aidon mahdollisuuden kertoa mielipiteensä? Tukevatko työmme rakenteet riittävästi lapsen osallisuutta? Entäpä muut yhteiskunnan rakenteet?

"Koulutuksen tulee pyrkiä kehittämään lapsen kasvua täyteen mittaansa."

Lapsella on oikeus käydä peruskoulua ja valtion on edistettävä myös toisen asteen koulutusta. Toteutuuko kaikkien helsinkiläisten lasten oikeus koulunkäyntiin ja vielä niin, että koulutus tukisi heidän kasvuaan täyteen mittaansa? Vaikka lapsella olisi suuria tuen tarpeita ja heidän olisi vaikea toimia tavallisessa kouluympäristössä muiden lasten kanssa? Saako toisen asteen tutkintoa suorittava lapsi vielä riittävästi tukea, jos ei ole vielä ehtinyt kasvaa siihen mittaan, mitä opintojen itseohjautuva suorittaminen vaatisi? Tuore Suomi lasten kasvuympäristönä -tutkimus toteaa, että perhetausta vaikuttaa vahvasti koulumenestykseen. Tutkijat suosittavat toimia näiden erojen kaventamiseen.

”Työntekijänä lapsen oikeudet merkitsevät minulle kaikissa tilanteissa lapsen edun arvioimista ja lapsen oikeuksien toteutumisen mahdollistamista. Valitettavasti oikeuksien toteuttaminen ei ole näin yksiselitteistä ja nykyresursseilla osin jopa mahdotonta.”



Toteutuvatko kaikkien helsinkiläisten lasten oikeudet tasaveroisesti? Lapsella on oikeus muun muassa kulttuuri- ja taide-elämään ja oikeus saada tietoa tiedotusvälineiden välityksellä. Lastensuojelun sosiaalityössä näkyy yhteiskunnan eriarvoistuminen ja ne monenlaiset lähtökohdat, joista helsinkiläiset lapset ponnistavat. Kaikkien näiden seuraukset näkyvät meidän työssämme. Suomi lasten kasvuympäristönä -tutkimuksessa todetaan, että vuonna 1997 syntyneiden keskuudessa huostaanotot ja psykiatriset diagnoosit ovat yleisempiä kuin edellisellä vuosikymmenellä syntyneiden joukossa. Tutkimuksen tehnyt työryhmä suosittaa muun muassa teini-ikäisten ongelmiin kohdistuvien palvelujen tarkastelemista, kouluterveydenhuollon vahvistamista ja poliittista tahtoa lapsiperheiden köyhyyden ja terveysongelmien vähentämiseen. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöinä työssämme merkityksellisintä on, että saamme omalta osaltamme olla edistämässä kaikkia lapsen oikeuksia - toisaalta suojelemassa heitä kaltoinkohtelulta, toisaalta takaamassa heidän mahdollisuutensa olla lapsia.

Näin on blogimme avattu! Mitä ajatuksia kirjoitus tai tämä blogi herättää? Jatkossa laskeudumme kansainvälisten sopimusten tasolta lähemmäs helsinkiläisten arkea ja sosiaalityössä näkyviä ilmiöitä - ja toivottavasti löydämme myös toimenpide-ehdotuksia asioiden parantamiseksi.

Lainaukset otsikossa ja tekstissä ovat Helsingin lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kirjoituksista sekä lapsen oikeuksien sopimuksesta. Tekstin ovat koostaneet Maria, Silja ja muut Helsingin lastensuojelun sosiaalityöntekijät.

Lähteet ja lisätietoa

Sosiaalinen raportointi Helsingissä. www.hel.fi/sosiaalinenraportointi

Ristikari, Tiina ym. (2018) Suomi lasten kasvuympäristönä: Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. http://www.julkari.fi/handle/10024/137104

Lapsen oikeuksien julistus. https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-julistus/

Lapsen oikeuksien päivä. https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/lapsen-oikeuksien-paiva/

Kuvat: Helsingin kaupungin aineistopankki, Milla von Konov (1), Katja Tähjä (2), Lotta Henriksson (3)