Lastensuojelun sosiaalityössä hyödynnetään eettisen päätöksenteon mallia

Lastensuojelun sosiaalityössä tehdään paljon erilaisia päätöksiä ja monet niistä ovat hyvin laajasti ihmisten elämään vaikuttavia päätöksiä. Suurin osa päätöksistä tehdään yhteistyössä asiakkaiden kanssa, mutta myös tahdonvastaisia päätöksiä on paljon. Tällaisissa tilanteissa päätöksen huolellinen perusteleminen ja päätösprosessin läpikäyminen asiakkaan kanssa on erittäin tärkeää, jotta asiakkaalle ei syntyisi kokemusta epäoikeudenmukaisuudesta ja vallan väärinkäytön kohteeksi joutumisesta.  

Lonnen ym. (2016) teoria eettisestä päätöksenteosta tarjoaa hyvän kehyksen päätöksentekoon. Helsingin kaupungin Uramalliohjelmassa 2018-2019 on kehitetty teorian pohjalta työmenetelmä päätöksenteon tueksi. Kehittämishankkeessa on luotu työvälineet työntekijän ja asiakkaan käyttöön. Päätöksen tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa työvälinettä hyödyntäen lisää asiakkaan osallisuutta ja toimijuutta päätöksenteossa. Työntekijälle suunnattu työväline puolestaan mahdollistaa systemaattisen ja huolellisen analyysin silloinkin, kun prosessin läpikäyminen yhdessä asiakkaan kanssa ei ole mahdollista. Työvälineet on jaettu lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijöiden käyttöön huhtikuussa 2019 ja koulutukset mallin käyttöön on aloitettu.

Eettisen päätöksenteon teoriassa päätöksenteko esitetään kuuden vaiheen prosessina (kuva 1). Päätösprosessi ei aina etene suoraviivaisesti vaiheesta toiseen vaan vaiheet voivat olla osin päällekkäisiä. Kuuden vaiheen mallin elementit ovat helposti tunnistettavissa ja ne tulevat refleksiivisen työntekijän mieleen välittömästi ilman analyyttistä päätöksenteon prosessia. Osa prosessista on automatisoitunut osaksi päivittäistä sosiaalityön työskentelyä. Hyödyntämällä erillistä päätöksenteon menetelmää on kuitenkin mahdollista tuoda sekä ilmeiset että epämääräiset päätöksenteon elementit julkisiksi ja jaetuiksi. (Lonne ym. 2016, 35-49, 149-162.) Siitä syystä erillisen päätöksenteon menetelmän käyttäminen voi olla hyödyllistä silloinkin, kun työntekijällä on jo mielessään mahdollinen ratkaisu ja sen perusteet.

Kuva 1. Eettisen päätöksenteon malli (Lonne ym. 2016).

Eettisen päätöksenteon mallia käytettäessä päätöksenteossa hyödynnetään analyyttista ajattelua. Analyyttinen ajattelu on tietoinen ja looginen askel kerrallaan etenevä prosessi. Siinä tilanne jaetaan elementteihin ja niitä tarkastellaan suhteessa toisiinsa. Analyyttiseen ajatteluun sisältyy hypoteesien tekeminen tilanteista. Se rohkaisee avoimuuteen päätöksen syiden ja perusteiden suhteen ja tuo päätöksenteon avoimeksi tarkastelulle. (O’Sullivan 2011, 90-91.)

Analyyttisen ajattelun vahvuutena on systemaattisuus ja perustelemisen helpottuminen. Kun analyysi tehdään eettisen päätöksenteon mallia hyödyntäen yhdessä asiakkaan kanssa, tulee asiakkaasta aidosti päätöksenteon kumppani tai päätöksen tekijä. Päätöksenteon prosessissa asiakkaan kanssa keskustellaan muun muassa eettisistä periaatteista, lainsäädännöstä, työntekijän velvollisuuksista ja asiakkaan oikeuksista. Asiakkaan kanssa pohditaan, mitä vaihtoehtoja tilanteessa on käytettävissä ja mitä vaihtoehdon valinnasta mahdollisesti seuraisi. Asiakas ja työntekijä voivat keskustelussa kallistua eri vaihtoehdon valinnan puoleen, mutta silloinkin asiakkaan kanssa on käyty kattava keskustelu siitä, miksi vaihtoehto valitaan ja miksi kyseinen päätös tehdään. Yhteinen päätösprosessi voi lisätä asiakkaan ymmärrystä päätöksen perusteista ja vähentää epäoikeudenmukaisuuden ja vallan väärinkäytön kokemuksia.  

Eettisen päätöksenteon mallia hyödyntämällä voidaan lisätä päätösten systemaattisuutta, analyyttisyyttä ja eettisyyttä. Sitä kautta päätösten perusteleminen helpottuu ja työntekijän varmuus päätöksen suhteen lisääntyy.  Eettisen päätöksenteon mallin mukaan työskenteleminen ei kuitenkaan itsessään takaa eettisiä ja hyvin tehtyjä päätöksiä eikä sen tule johtaa liialliseen itsevarmuuteen ja uskoon kyvystä tehdä luotettavia ennustuksia epävarmoissa olosuhteissa (ks. O’Sullivan 2011, 90-91). Työntekijän tulee aina olla reflektiivinen ja tarkkanäköinen ja huomioida elämän kompleksisuus. Harkittujen ja monipuolisesti tarkasteltujen päätösten tekeminen vaatii myös työrauhaa ja mahdollisuutta pysähtyä käsiteltävänä olevien asioiden äärelle.  

Raija Kuronen

Sosiaalityöntekijä, YTM

Kirjoittaja toimii lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijänä Helsingissä. Hän on kehittänyt Uramalli 2018-2019 -ohjelmassa eettisen päätöksenteon teorian pohjalta työvälineen, joka tullaan julkaisemaan Helsingin kaupungin Intrassa ja on sieltä vapaasti hyödynnettävissä päätöksenteossa.

Lähteet

Lonne, Bob & Harries, Maria & Featherstone, Brid & Gray, Mel (2016). Working ethically in child protection. London: New York: Routledge, Taylor & Francis Group.

O’Sullivan, Terence (2011). Decision making in social work. New York: Palgrave Macmillan.

Rosen, Aaron (1994). Kowledge Use in Direct Practice. Social Service Review 12, 561–

577.

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki