Toimivampi päivähoito vähentäisi muiden palveluiden tarvetta

Itäkadun perhekeskuksen ammattilaiset ovat osana asiakastyötään huomanneet, että päivähoitoon liittyvät vaikeudet kuormittavat lapsia ja perheitä. Tilanne lisää heidän avun tarvettaan, joita päivähoidon toimiessa ei samalla tavalla olisi. Päivähoidon tilanne on ollut haastava Helsingissä yli kymmenen vuoden ajan (https://yle.fi/uutiset/3-9863894) ja hankala tilanne jatkuu. Näemme, että toimivat peruspalvelut kuten päivähoito vähentävät erityispalveluiden tarvetta. Tähän ovat tutkijat mm. Matti Rimpelä (2018) ovat viitanneet pitkään. Tällä hetkellä lapsiperheitä sopeutetaan kestämään kohtuutonta tilannetta, vaikka päivähoidon vuosikausia jatkunut ongelmallinen tilanne tulisi ratkaista. Pääosa lapsista saa tarpeisiinsa vastaavaa päivähoitoa, mutta monen kohdalla tilanne ei ole näin onnellinen. Ilmaisemme huolemme lasten, perheiden ja päivähoidon henkilökunnan haastavasta tilanteesta.

Tätä kirjoitusta varten haastateltiin Merjaa (nimi muutettu), jolla on 2-vuotias lapsi päivähoidossa suuressa päiväkodissa. Äiti työskentelee päivisin ja vastaa pääasiassa yksin lapsensa huolenpidosta. Äiti ja lapsi saavat perhekeskuksen kautta tukea neuvolasta, perheneuvolasta, perhesosiaalityöstä, perhetyöstä ja lapsiperheiden kotipalvelusta.

Merja kokee, että päiväkodissa on vähän hoitajia suhteessa lapsimäärään eikä pientä tarvitsevaa lasta ehditä huomioimaan tarpeeksi. Häneltä vaaditaan sellaisia taitoja mm. pukemisen suhteen, joihin hän ei vielä pysty. Merja kokee, että hoitajien vaihtuvuus aiheuttaa lapsessa levotonta käytöstä ja jatkuvaa huomion hakemista ja tiedonkulun ongelmia. Esimerkiksi juuri haastattelupäivänä kukaan ei päivähoidossa kertonut Merjalle, miksi lapsen otsassa on iso kuhmu ja mustelma. Iltaisin Merjan lapsi on levoton ja väsynyt ja äitiä painaa huoli lapsensa tilanteesta päivähoidossa.

Havaintojemme mukaan tilanteissa, joissa päiväkodin henkilökunta vaihtuu paljon, ei päivähoidossa pystytä täysin tukemaan vanhemmuutta ja tekemään yhteistyötä lasten tarvitsemien muiden ammattilaisten kanssa. Vaihtuvuus tekee lapsiryhmistä levottomia ja olosuhdetekijänä haittaa lasten hyvinvointia. Perhekeskuksessa esim. perheneuvolasta varhaiskasvatuksen työntekijöiden on mahdollista saada konsultaatiota lapseen kasvuun ja kehitykseen liittyvissä asioissa. Tällaista konsultaatiomahdollisuutta, jossa perheneuvolan työntekijät tarvittaessa jalkautuvat päivähoitoon on käytetty melko vähän. Konsultaatiota tulisi lisätä.

Itäkadun perhekeskuksen työntekijät ovat havainneet, että perheet odottavat pitkään päivähoitopaikkaa. Hankala on myös se, että uupunut vanhempi saattaa saada lapselleen päivähoitopaikan toiselta puolelta kaupunkia. Tästä on voinut seurata se, että lapsi pääse päivähoitoon, koska vanhemmalla ei ole voimavaroja viedä lasta sinne. Kaukana kotoa oleva päivähoitopaikka pidentää lapsen hoitoaikaa kohtuuttomasti, koska äärimmillään päivähoitomatka voi kestään tunnin yhteen suuntaan.

Lapsiperheiden kotipalvelun työllä paikataan päivähoitoa. Kotipalvelun työssä vanhempia pyritään auttamaan siinä, että he sopeuttavat lapsiaan siihen, mikä päivähoidossa heitä odottaa. Kotipalvelu myös hoitaa apua tarvitsevien vanhempien lapsia heidän odottaessaan lapselleen päivähoitopaikkaa. Kotipalvelun ei kuitenkaan ole yleensä mahdollista hoitaa lasta tarveharkinnallakaan kuin 1-2 päivän aikana viikossa muutamien tuntien ajan.

Itäkadun neuvolassa näkyy, että lapsille järjestetään kuntoutusta (mm. toimintaterapiaa) tilanteissa, joissa lapset tarvitsisivat päivähoidosta saatavaa harjaantumista erilaisissa taidoissa. Tämä korostuu, kun vanhemmilla on heidän vanhemmuuttaan rajoittavaa kuormitusta. Vanhemman ollessa uupunut ja päivähoitopaikan jäämässä saamatta lapsen kehitys voi tällöin merkittävästi hidastua. Vaikuttaa myös siltä, että lapselle on ajoittain vaikeaa saada sosiaalisen kuormituksen tilanteessa avohuollon lastensuojelun tai lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin sosiaalityöntekijän suosituksellakaan päivähoitopaikkaa sellaisessa muodossa, joka on arvioitu lapsen edun mukaiseksi. Näemme, että lapsen ja perheen kanssa työskentelevien sosiaalityön ammattilaisten on tärkeää viestiä päivähoidon johdolle ammatillisesta näkemyksestään lapsen edun suhteen, jotta päivähoidolla on käytössään tarvittava tieto päivähoitopaikkojen jakamisen tueksi. Poikkeavan kuormittuneessa tilanteessa olevan lapsen tulisi saada suositukselle nopeasti päivähoidon apua.

Merja näkee, että päivähoidossa työskentelevien työtä tulisi arvostaa enemmän ja heidän työolojaan parantaa. Merja toivoo hoitajille palkkojen nostoa, heiltä vietyjen lomarahojen palautusta ja lisää koulutusmahdollisuuksia. Merja kertoo joka päivä vanhempana luottavansa tärkeimmän asian elämässään ammattilaisten hoitoon. Merjan mukaan on kohtuutonta, että yhteiskunnan paine kohdistuu päivähoidon ammattilaisiin näin kovaa eivätkä he saa tarpeeksi tukea työlleen. Itäkadun lapsiperhetyön ammattilaisina näemme, että päivähoidon ammattilaiset tekevät tärkeää työtä ammattitaidolle ja suurella sydämellä, mutta he ovat ajoittain mahdottomassa tilanteessa. Itäkadun perhekeskuksessa kehitämme omaa toimintaamme, mutta se yksin ei riitä. Helsingin päivähoito tarvitsee apua, jotta lapset ja lapsiperheen voisivat paremmin.

Itäkadun perhekeskus 

Kirjoitus ja kuvat: Sosiaalityöntekijä Jukka Piitulainen
Asiakashaastattelu: Kotipalvelun perhetyöntekijä Susanna Vuorela





Lisätietoja:

HS 11.12.2019. Vapaavuori: Helsingin varhaiskasvatuksen tila on kriittinen – Puolelle ruotsinkielisistä lapsista tarjotaan suomenkielistä paikkaa.
Yle 25.10.2017: Analyysi: Helsingin lapsiperheet ovat joutuneet taistelemaan hoitopaikoista jo kymmenen vuotta – miksi päiväkodeissa on niin ahdasta?
Varhaiskasvatuslaki, erityisesti 5§.
Rimpelä, Matti; Heinisuo, Juuso; Rimpelä, Markku 2018: Onko strategioista tullut tragedioita : lapsiperheet ja lapset kuntien strategiatyössä, Kalevi Sorsa -säätiö.

Kommentit