Kun parisuhde sakkaa, vanhemmuus kärsii

Lapsiperheiden vanhempien parisuhteiden vaikeudet haittaavat vanhemmuutta ja lasten hyvinvointia. Tämä näkyy Itäkadun perhekeskuksen ammattilaisten asiakastyössä. Lapsiperheiden vanhemmista useat eivät saa riittävästi ja oikea-aikaisesti apua keskinäiselle suhteelleen. Tarvetta on ennakoivalle parisuhteen taitojen opettelulle ja eri tasoiselle ristiriitojen ratkaisemiselle akuuteissa ja pitkittyneissä tilanteissa. Parisuhdevaikeudet muodostuvat piikkikehämäisen vyyhdin perheiden arkeen.

Itäkadun perhekeskuksen palveluissa perheillä on hyvin monenlaisia parisuhteita. Perhekokoonpanot, kulttuuritaustat, käytetyt kielet, sukupuolinen suuntautuminen ja uskonnot vaihtelevat. Keskustelu on kuitenkin oleellisinta ja usein se ei ole riittävää tai se puuttuu lähes kokonaan. Perhekeskuksen asiakkailla näkyvät yhdessä olevien parien tuen tarve ja eronneiden vanhempien yhteisvanhemmuuden haasteet. Itäkadun perhekeskuksen alueelle useat perheet tarvitsevat palveluita tulkin avustuksella.

Lapsiperheiden kotipalvelun perheiden kotiin suuntautuvassa työssä on havaittu, että parisuhteen ollessa vaikea, vanhempi ei välttämättä jaksa hoitaa lapsia eikä tehdä kotitöitä. Itäkadun neuvolan työntekijöiden mukaan vanhempien yhteisen ajan puute on suurin haaste parisuhteissa. Neuvolassa vanhempien täyttämissä voimavaralomakkeessa lähes jokaisessa tulee ilmi, että vanhemmat kokevat, ettei yhteistä aikaa jää tarpeeksi. Verkostoa on vähän apuna ja kotitöiden jakautuminen koetaan epätasa-arvoiseksi.

Osa vanhemmista motivoituu parisuhdetyöhön hitaasti, mutta parisuhdeasioita halutaan käsitellä perhekeskuspalveluissa, joissa asiaa ei ehditä tai riittävästi osata työstää. Toiset vanhemmat puolestaan hakevat kuumeisesti apua parisuhdepalveluista, mutta he joutuvat odottamaan apua pitkään. Yksityisiin palveluihin pääsee nopeasti, mutta kaikilla ei ole siihen varaa. Perheneuvolaan hakeutuvien perheiden vanhemmuuden vaikeuksien taustalla ja vanhempana jaksamiseen vaikuttavat usein parisuhteen ristiriidat. Perhekeskuksessa, erityisesti perheneuvolassa, kannatellaan vanhempia heidän odottaessa pääsyä kaupungin parisuhdepalveluihin.

Helsingin kaupungin pariterapian johtavan psykoterapeutin Sirpa Salosen mukaan heidän työskentelyynsä pääsyä joutuu odottamaan keskimäärin kuusi kuukautta. Salonen näkee, että odotusaika on kriittisen pitkä. Osalle pareista jonottaminen käy hyvin ja osalle se on vaikeaa mm. eron pelossa. Salosen mukaan Helsingin kaupungin pariterapiatoiminnassa priorisoidaan raskaana olevia, alle yhden vuoden ikäisen lapsen vanhempia ja traumaattisesta kriisistä kärsiviä. Salonen näkee parisuhdetyön merkittävänä vanhemmuuden kannalta: Kun parisuhde sakkaa, vanhemmuus kärsii. Pariterapiassa pyritään varmistamaan pariskuntien motivaatio lähteä miettimään omia ja yhteisiä asioita. Tavoitteena on ohjata tilanteen mukaan ihmisiä muualle, jos jokin muu palvelu auttaisi heitä paremmin. Osittain pariterapiaan ohjautuu pariskuntia, jotka eivät sitoudu palveluun. Tämä näkyy silloin, jos viranomainen on voimakkaasti ohjannut palveluun ja motivaatiota ei ole pariskunnalla itsellään.

Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnissa Itäkadulla noin puolella perheillä on hankaluuksia parisuhteeseen, eroon tai ex-kumppanisuhteeseen liittyvissä asioissa. Lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnissa pitkittyneet huoltoriita-asiat näyttäytyvät hyvin vaikeina koko kaupungin alueella ja aihe on valittu kehittämisen teemaksi. Parisuhteiden vaikeudet ovat merkittävä tekijä lähisuhdeväkivaltatilanteiden taustalla ja linkittyvät kiireellisiin lastensuojeluasioihin. Syvempiin vaikeuksiin tarvitaan erikoistuneempaa tukea ja siihen ohjaamista tulisi tehostaa ja saada palvelu sitä tarvitsevien ja siitä hyötyvien käyttöön.

Blogikirjoitusta varten haastateltiin Miiaa, joka jonotti kahdeksan kuukautta miehensä Teemun kanssa parisuhdepalveluihin. Pariskunnalla on 5- ja 3,5-vuotiaat lapset. Miia kertoi pariskunnan hakeneen apua perheneuvolasta Teemun sairauden vaikutusten, lasten asioiden ja Miian uupumisen vuoksi. Miia kuvasi arjen olleen yhtä huutamista, vain rumasti puhumista ja stressiä. Perheneuvolassa katsottiin pian, että pariskunta hyötyisi parisuhdetyöstä ja heidät ohjattiin hakemaan sieltä apua. Miia oli helmikuussa 2019 yhteydessä Helsingin kaupungin parisuhdeterapiaan ja lopulta kahdeksan kuukauden päästä lokakuussa 2019 pariskunta pääsi avun piiriin. Kirkon perheneuvontaan vanhemmat olisivat myös menneet, mutta sieltä ei ollut tarjolla aikoja, jotka olisivat sopineet työssäkäyvälle. Odotteluaika oli Miian mukaan raastavaa.

Vaikuttaa siltä, että perhekeskuspalveluissa osaamista tulisi kehittää parisuhdeasioissa sekä ylipäätään huomata ja huomioida parisuhde ja sen merkitys vanhemmuudelle. Samaan aikaan parisuhteeseen erikoistuneisiin palveluihin pääsemisessä ja kiinnittymisessä on vaikeuksia. Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelma (LAPE) lähti 2016 ajatuksesta, että parisuhteen ja vanhemmuuden tuki kulkevat rinnakkain. (1) Nykyinen Sanna Marinin hallitus näkee hallitusohjelmassaan 2019 tärkeäksi vahvistaa parisuhdetyötä ja vanhemmuuden tukea. (2) Parisuhdeapua tulisi saada helposti. Tällä hetkellä näin ei tapahdu.
Miia ja Teemu ovat nyt tammikuussa 2020 käyneet kolme kertaa pariterapiassa. Miian näkee, että asiat ovat pariterapian myötä kotona muuttuneet: vanhemmat eivät riitele niin paljon ja keskinäinen ymmärrys on lisääntynyt. Miia tiivisti kokemuksen pariterapian hakemisesta sanoen: Pitkään meni, kettumaista oli, mutta onneksi vihdoin päästiin pariterapiaan. Miia miettii, että moni ei varmaan jaksa olla niin sitkeä ja sinnitellä odotusaikana. Miian mukaan kahdeksan kuukauden jonotusaika oli törkeän pitkä aika. Miia toivoisi parisuhdeapua nopeammin ja myös ilta-aikaa tarjolle.

Ehdotamme, että Helsinki lähtisi edelläkävijäksi tarjoamaan parisuhdetukea matalla kynnyksellä perhekeskuksiin vahvistamalla parisuhdeosaamista koulutuksen kautta. Ehdotamme myös tehostettua ohjaamista parisuhdepalvelua tarjoavien järjestöjen avun piiriin sekä harkinnalla parisuhdepalvelua palveluseteleillä korvattavaksi. Olemme Itäkadun perhekeskuksessa hakemassa yhteistyötä ja osaamista parisuhdeasioihin liittyen, jotta osaamisemme kehittyisi ja ohjautuminen pariterapiaan tehostuisi. Samaan aikaan tarvitaan parisuhteeseen erikoistuneiden palveluiden vahvistamista, jotta lapsen kotia eli vanhempien parisuhdetta, voidaan vahvistaa.

Kokonaisuus: Itäkadun perhekeskuksen viestintäryhmä
Blogin koostaminen: Jukka Piitulainen

Lähteitä

1. Sosiaali- ja terveysministeriö 2016. LAPSI- JA PERHEPALVELUIDEN MUUTOSOHJELMA. [online 21.1.2020]. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74904/Rap_ja_muist_29_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y

2.Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI - sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. [online 21.1.2020]

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y