Asumisneuvonta kohtaa ihmisten hätää koronatilanteessa

Helsingin asumisneuvontatiimi on seurannut koronavirustilanteen vaikutusta asiakastilanteisiin 30.3. lähtien sekä laadullisilla (N=39) että määrällisillä tiedonkeruun menetelmillä (N=3071). Normaalin asiakastilastoinnin yhteydessä tiimissä on kerätty tietoa erillisellä kyselyllä. Tämä kysely on mahdollistanut tarkemman tiedonkeruun siitä, miten koronavirus on vaikuttanut eri asiakasryhmien taloudelliseen tilanteeseen sekä laajemmin elämäntilanteisiin. Kerättyä laadullista tietoa analysoimalla asiakasryhmät voidaan jakaa satunnaisiin pärjääjiin (17), yhteistyöasiakkaisiin (9) sekä paljon palvelua tarvitsevat asiakkaisiin (13), joista erityistä tukea tarvitsisi 9, mutta he eivät ole päässeet toistaiseksi riittävien palvelujen piiriin.

Asiakkaiden elämäntilanteiden muutoksissa näkyy selvästi koronaepidemian aiheuttamat äkilliset kriisit talouteen. Keräämästämme laadullisesta ja määrällisestä aineistosta voidaan päätellä seuraavaa:

1. Tilanne vaikuttaa vahvasti pienyrittäjiin ja lomautusten kautta erityisesti yksinasuviin ja yhden vanhemman perheisiin. Lapsiperheiden yhteydenotot ovat kasvaneet tarkastelujaksolla 1,3%-yksikköä (332kpl). Työttömyysturvan ja toimeentulotuen osuus ensisijaisena tulonlähteenä on noussut 1,2%-yksikköä (481kpl). Täysin tulottomien määrä on noussut 0,3%-yksikköä (21 kpl).

”Yksinhuoltaja, yrittäjä hyvinvointialalla. Ennen koronaa joutunut sairastelun vuoksi vähentämään asiakkuuksia ja nyt töitä ei enää löydy. Asiointi Kelassa ja sosiaalitoimessa täysin uutta. Useammassa puhelussa opastettu asiakasta asioinnissa. Kelasta varattu puhelinaika, asiakas sai tärkeää ohjausta sitä kautta. Asumisneuvoja seuraa asiakkaan tilannetta, koska vuokravelka on suuri ja maksukykyä ei ole.”

” Yksinhuoltajaäiti lomautettu, ei säännöllistä asiakkuutta. Ei ole saanut apuja vielä, ohjasin hakemaan toimeentulotukea”.

”Yksinhuoltajaisä, yrittäjä, tulot loppuneet. Kahden kuukauden vuokravelka. Vakavasti sairas lapsi. Tehty yhteydenottopyyntö aikuissosiaalityöhön. Saatu vastuusosiaalityöntekijä. Ohjattu hakemaan toimeentulotukea ja asumistukea. Tehty maksusopimus vuokravelkaan.”

2. Asumisneuvonta vaikuttaa olevan matalan kynnyksen ”suodatin”, josta ohjaudutaan muihin palveluihin asumisneuvojan ensiarvion perusteella. Verkostotyön osuus sosiaalityön eri palveluissa on noussut tarkastelujaksolla 2,7%-yksikköä (427kpl). Suurin yhteistyökumppani on vuokranantaja (83,8%).

”Yksinasuva, asunnottomuusuhkatilanne, koronavirustilanteen takia työt loppuneet. Asiakkuus asumisneuvonnassa, asunnon haku asunnottomuusuhkatilanteessa, tarvittaessa haetaan sosiaalitoimesta tilapäismajoitusta, työttömyysetuus ja toimeentulotuki ok.”

”Yrittäjä, joka tehnyt remonttitöitä. Työt loppuneet kokonaan, vuokravelkaa 3kk, neljäs vuokra erääntymässä. Asiakas jättänyt hakemukset kelaan ja sosiaalitoimeen asumisneuvojan ohjeistuksella. Vuokranantaja odottaa päätöksiä, ei ole laittanut vuokria käräjäoikeuteen.”

”Asiakkaalla yritystoiminta loppunut ja puolisolla palkkatöiden jatkumisen suhteen epävarmuutta. Ei asiakkuuksia sosiaalitoimessa. Yhden kuukauden vuokra maksamatta ja haluaa tehdä maksusopimuksen siitä. Asiakas on saanut neuvontaa Kelasta, mutta tilanne vielä epävarma.”

3. Jatkossa on kiinnitettävä erityistä huomiota verkostotyön toimivuuteen ja johtamiseen. Useat asiakkaat tarvitsevat jatkossa monialaista tukea. Yhteydenotot häiritsevän elämän, järjestyshäiriöiden sekä naapuririitojen vuoksi ovat kasvaneet tarkastelujaksolla 1,2%-yksikköä (66kpl). Asumistilanteen selvittelyyn ja tuen tarpeen arviointiin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet 57kpl.

”Keikkatyö loppunut koronatilanteen takia, vuokranmaksuongelmia, ylikallis vuokra. Autettu edullisemman asunnon haussa, neuvottu Kelan ja sosiaalitoimen palvelut. Uusi puhelinaika on sovittu, seurataan tilannetta. Sosiaalitoimesta ohjattu asumisneuvontaan vuokravelan takia eikä lähdetty sieltä kunnolla selvittämään asiaa tai auttamaan asiakasta tilanteessa eteenpäin.”

”Sairaalasta kotiutettu ennen aikojaan korona vuoksi sukulaisen luokse, jossa on kirjoilla. Edellisen asunnon vuokrasopimus irtisanottu asiakkaan ollessa sairaalassa yli 6kk. Tarvitsee oman asunnon, koska sukulaisen luona ei tilaa tehdä haavahoitoja, ja tämän lisäksi sukulainen itse sairas. Sosiaalityöstä lähetetty lista vuokranantajista. Asiakas soitti asumisneuvojalle, ja puhelun aikana täytetty asuntohakemuksia sekä neuvottu Kelan etuuksissa.”

”Vanha asiakas otti itse yhteyttä vuokravelan vuoksi. Etuudet olleet normaalisti maksussa. Koronatilanteen vuoksi TYP-toiminta lopetettu toistaiseksi. Sosiaalityön asiakkuus, mutta ei aktiivinen. Ollut pitkään selvittämättömiä terveysongelmia, joihin ei tällä hetkellä saa apua. Päihteidenkäyttö mahdollisesti lisääntynyt toimettomuuden vuoksi. Ohjattu tekemään maksusopimus vuokranantajan kanssa.”
Keräämämme tiedon perusteella voidaan todeta koronatilanteen synnyttävän runsaasti sosiaalisia ongelmia, joiden hoitamisessa ja korjaamisessa eri toimijoiden saumaton yhteistyö asiakkaiden auttamiseksi on ehdotonta. Tällä säästytään koronaepidemiasta aiheutuvalta asunnottomuudelta ja syrjäytymiseltä.

Taloudellisen tilanteen puheeksi ottaminen tulee olla osa työtä kaikilla sektoreilla, joissa asiakasta kohdataan. Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat, kuten lapsiperheet, yksinhuoltajat ja pienyrittäjät, tulee tunnistaa jo ensimmäisessä palvelukontaktissa. Asumisneuvonnan, perhepalvelujen ja aikuissosiaalityön yhteistyötä tulee tiivistää ja kehittää.

Eri sektoreilla ja organisaatioissa toimivien ammattilaisten tulee arvioida ja kehittää kaupunkilaisten muuttuneisiin tarpeisiin palveluita, jotka auttavat ja tukevat heitä selviytymään koronan aiheuttamista normaalin arjen rajoitteista ja uhista.

Helsingin asumisneuvonnan tiimi

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki/ Seppo Laakso