Lapset, lastensuojelu ja koronakriisi
lastensuojeluilmoitusten määristä ja ilmoitusten tekijöistä. Selvityksessä on tarkasteltu Itä- ja Etelä-Helsinkiä yhtenä isona alueena. Seurantaa on tehty kuukausittain ajanjaksolla 21.1.-10.5.2020 ja ilmoitusmääriä on verrattu vuoden 2019 määriin. Lastensuojeluilmoitusten ilmoittajissa on huomioitu poliisi, koulutoimi, päivähoito ja varhaiskasvatus, neuvola, turvakodit sekä yksityiset henkilöt. Lisäksi selvityksessä on vertailtu lastensuojeluilmoitusten syissä tapahtuvaa muutosta.
Koronakriisin aiheuttama yhteiskunnallinen poikkeustilanne on tehnyt näkyväksi koulun ensiarvoisen tärkeän aseman lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja sen riskitekijöiden havaitsijana. Tavallisissa olosuhteissa lapset viettävät ison osan ajastaan koulussa turvallisten aikuisten läsnä ollessa. Koulussa lapsen käytöksessä ja olemuksessa voidaan havaita varhaisessa vaiheessa merkkejä siitä, jos lapsella ei ole kaikki hyvin. Kun lapsia ei säännöllisesti tavata, apua tarvitsevat lapset ja perheet jäävät piiloon.
Lastensuojeluilmoitusten määrissä tapahtui lievä romahdus valmiuslain tullessa voimaan 17.3.2020 ja koulujen suljettua ovensa. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin 16.3.-12.4.2020 välisenä aikana Itä- ja Etelä-Helsingin alueella yhteensä 630, mikä on lähes 100 ilmoitusta vähemmän kuin vuonna 2019 samaan aikaan. Huomattavin muutos on kuitenkin verrattaessa aiempaan kuukauteen, jolloin ilmoitusmäärä on ollut kolmasosan suurempi. Aikavälillä 14.2.-15.3.2020 lastensuojeluilmoituksia tehtiin yhteensä 833. Tämän jälkeen tilanne on tasaantunut, eikä huhti-toukokuun määrät juurikaan poikkea viime vuodesta.
Koronakriisin aiheuttama yhteiskunnallinen poikkeustilanne on tehnyt näkyväksi koulun ensiarvoisen tärkeän aseman lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja sen riskitekijöiden havaitsijana. Tavallisissa olosuhteissa lapset viettävät ison osan ajastaan koulussa turvallisten aikuisten läsnä ollessa. Koulussa lapsen käytöksessä ja olemuksessa voidaan havaita varhaisessa vaiheessa merkkejä siitä, jos lapsella ei ole kaikki hyvin. Kun lapsia ei säännöllisesti tavata, apua tarvitsevat lapset ja perheet jäävät piiloon.
Lastensuojeluilmoitusten määrissä tapahtui lievä romahdus valmiuslain tullessa voimaan 17.3.2020 ja koulujen suljettua ovensa. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin 16.3.-12.4.2020 välisenä aikana Itä- ja Etelä-Helsingin alueella yhteensä 630, mikä on lähes 100 ilmoitusta vähemmän kuin vuonna 2019 samaan aikaan. Huomattavin muutos on kuitenkin verrattaessa aiempaan kuukauteen, jolloin ilmoitusmäärä on ollut kolmasosan suurempi. Aikavälillä 14.2.-15.3.2020 lastensuojeluilmoituksia tehtiin yhteensä 833. Tämän jälkeen tilanne on tasaantunut, eikä huhti-toukokuun määrät juurikaan poikkea viime vuodesta.
Päällimmäisenä havaintona selvityksessä ilmenee koulutoimen tekemien ilmoitusten määrän lasku.
Koulun tekemien ilmoitusten määrä on laskenut noin 10 % alkuvuodesta 2020 ja edellisvuoteen verrattuna koulun tekemiä ilmoituksia on tullut huhti-toukokuun vaihteessa lähes puolet vä-hemmän. Ilmoitusten taustalla olevissa syissä korostuu etenkin huoli lasten koulunkäyntiin liittyvistä ongelmista. Lasten psyykkiseen hyvinvointiin liittyvät koulutoimen tekemät ilmoitukset ovat vähentyneet yli puolella alkuvuodesta ja edellisvuoteen verrattuna. Merkittävä osa lasten psyykkisen hyvinvoinnin ongelmista havaitaan koulussa ja koulujen kiinni ollessa lasten vointi ja mahdollinen oirehtiminen jäävät vähemmälle huomiolle. Lapsen psyykkisen hyvinvoinnin ongelmista tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä on kokonaisuudessaan lähes puolittunut edellisvuoteen verrattuna.
Myös poliisin tekemien ilmoitusten määrä alueilla on lievästi laskenut viime vuodesta. Noin 24% kaikista lastensuojeluilmoituksista tulee edelleen poliisilta. Poliisin tekemät ilmoitukset koskevat selkeästi useimmiten lapsen rikosepäilyä, mutta myös vanhempien rikollinen toiminta, aikuisten välinen väkivalta ja vanhempien päihteiden käyttö korostuvat. Lasten rikosepäilyjen määrä on kuitenkin romahtanut loppukeväästä 2020, mikä voi selittyä sillä, ettei lapset ja nuoret ole viettäneet totuttuun tapaan aikaa kodin ulkopuolella ystävien seurassa.
Yksityisten henkilöiden tekemien ilmoitusten määrä on sen sijaan kasvanut. Yksityiset ilmoittajat ovat usein naapureita. Arvailujen varaan jää, johtuuko ilmoitusten määrien kasvu kenties siitä, että ihmiset viettävät nyt enemmän aikaa kotonaan ja herättävät näin naapuriensa huomion. Yksityisten henkilöiden tekemät ilmoitukset koskevat pääosin perheen sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia, vanhempien päihteiden käyttöä sekä muita lapsen kasvuoloihin liittyviä vaikeuksia.
Etätyöskentely, lomautukset ja etäopetus ovat aiheuttaneet sen, että ihmiset viettävän poikkeuksellisen paljon aikaa kotonaan perheen kesken. Toisin kuin tilanteessa saattoi odottaa, perheväkivalta ja vanhempien päihteiden käyttö ei selvityksen perusteella ole tähän mennessä alueella lisääntynyt. Lastensuojeluilmoitusten perusteella ei voida ajatella poikkeusolojen lisänneen aikuisten välistä väkivaltaa tai vanhempien päihteiden käyttöä. Aikuisten välisestä väkivallasta tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrät kuitenkin vaihtelevat kuukausitasolla runsaasti, eikä vertailusta viime vuoden tilastoon voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Lisäksi tilanne Helsingin muilla alueilla poikkeaa tästä tuloksesta. Vanhempien psyykkisen hyvinvoinnin ongelmiin liittyvien ilmoitusten määrä on sen sijaan lievässä kasvussa.
Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sekä neuvolan tekemien ilmoitusten määrissä ei ole huomattavia muutoksia, joskin ilmoitusten määrät ovat yleisesti hyvin vähäisiä. Tästä voidaan päätellä, että pienten lasten tilanteista tulee hyvin niukasti tietoa lastensuojeluun. Selvityksessä ei ole huomioitu sosiaalihuoltolaillisia yhteydenottoja, mikä voi osaltaan selittää ilmoitusten vähäistä määrää. Myös turvakodin ilmoitusmäärät ovat niin pieniä, ettei niiden muutoksesta voida tehdä päätelmiä.
Koronakriisin ajallista kestoa ei voida kuin arvailla. Se on kuitenkin selvää, että tilanne tulee vaikuttamaan yhteiskunnassamme vielä pitkään. Tilanteesta syntyvät sosiaaliset ongelmat tulevat ulottumaan syvälle ja kriisin vaikutusten voidaan odottaa olevan merkittäviä kasvavaan sukupolveen. Pelastakaa Lapset-järjestö on huhtikuussa tehnyt laajan “Lapsen ääni 2020”-selvityksen, jossa on kysytty 13-17-vuotiaiden lasten ja nuorten näkemyksiä koronapandemian vaikutuksista heidän arkeensa, vapaa-aikaansa, koulunkäyntiinsä, henkiseen hyvinvointiinsa, tulevaisuuden näkymiinsä sekä heidän perheidensä tilanteeseen. Selvityksen mukaan koronakriisi on jo tässä vaiheessa heikentänyt lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia, voimavaroja ja elämänhallintaa, aiheuttanut yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja masennusta sekä lisännyt lasten kuormittuneisuutta perhetilanteeseen ja opiskeluun liittyvän stressin myötä. Vaikutukset kohdentuvat etenkin pienituloisten perheiden lapsiin. Lisääntyneet psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat eivät kuitenkaan näy lastensuojeluilmoituksissa. Tilanne onkin osoittanut koulutoimen arvon lasten ja perheiden tilanteen havaitsijana kuin myös lasten hyvinvoinnin tukijana.
Lähiopetukseen paluu ennen kesälomien alkua on aiheuttanut vilkasta julkista keskustelua ja monet vanhemmat ovat ilmoittaneet lapsensa poissaoleviksi lähiopetuksesta tartuntariskin pelossa. Etäopetus on ollut monen perheen kohdalla toimiva järjestely, eikä lähiopetukseen paluuta nähdä tarpeellisena. Koulujen sulkeminen on kuitenkin vaikuttanut voimakkaimmin nimenomaan heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin. Etenkin niihin lapsiin, joilla ei ole kotona mahdollisuutta lämpimään päiväruokaan tai vanhemman apuun oppimisessa, lapsiin, jotka joutuvat tuntemaan kotonaan turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Pelastakaa lapset-järjestön tekemässä kyselyssä erityisesti matalatuloisten perheiden lapset kertoivat heikentyneestä henkisestä hyvinvoinnistaan, haasteista koulunkäynnissä sekä perheen tuen tarpeen lisääntymisestä. Mikäli päätöstä lähiopetukseen palaamisesta ei olisi tehty, olisi monen lapsen avuntarve jäänyt huomaamatta.
Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on näkynyt myös lastensuojelun sosiaalityön työkäytännöissä, joissa on siirrytty suurelta osin etätapaamisiin. Lastensuojelussa on alusta alkaen tiedostettu, että poikkeusolot tulevat lisäämään monien asiakasperheiden tuen ja palveluiden tarvetta. Huoli koteihin linnoittautuneista lapsista ja perheistä on ollut suuri ja lapsia on yhä pyritty tapaamaan kasvokkain, turvaohjeistuksia noudattaen. Tilanne on luonut uusia haasteita ja kuormitusta työntekijöille, mutta samalla myös lisännyt luovuutta ja edistänyt uuden oppimista. Sosiaalityön tekemiseen on löytynyt uusia toimivia työmenetelmiä, joita on tarpeen hyödyntää myös jatkossa. Monen lapsen huoli ei kesäloman aikana tule helpottumaan, päinvastoin kesäloma lisää perheiden taloudellista kuormitusta ja lasten huolta tulevasta. Koulujen, mielenterveyspalveluiden ja muiden lapsia ja perheitä tukevien palveluiden ollessa kiinni korostuu sosiaalialan toimijoiden ja palvelujen tarve. Kuntien on huolehdittava lapsi- ja perhepalveluiden riittävyydestä ja pienituloisten perheiden toimeentulo on turvattava. Lastensuojelun asiakkaat tulevat tarvitsemaan sosiaalityöntekijöiltä aktiivista yhteydenpitoa. Perheitä tavataan kasvokkain jatkossakin, vaikka sitten ulkoilun merkeissä.
Anna-Stina Rajamäki suoritti sosiaalityön käytännön opintojen jakson Itäkadun perhekeskuksen lastensuojelun avohuollossa keväällä 2020. Hänen käytännön opettajanaan toimi sosiaalityöntekijä Sanna Teiro.
Yksityisten henkilöiden tekemien ilmoitusten määrä on sen sijaan kasvanut. Yksityiset ilmoittajat ovat usein naapureita. Arvailujen varaan jää, johtuuko ilmoitusten määrien kasvu kenties siitä, että ihmiset viettävät nyt enemmän aikaa kotonaan ja herättävät näin naapuriensa huomion. Yksityisten henkilöiden tekemät ilmoitukset koskevat pääosin perheen sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia, vanhempien päihteiden käyttöä sekä muita lapsen kasvuoloihin liittyviä vaikeuksia.
Etätyöskentely, lomautukset ja etäopetus ovat aiheuttaneet sen, että ihmiset viettävän poikkeuksellisen paljon aikaa kotonaan perheen kesken. Toisin kuin tilanteessa saattoi odottaa, perheväkivalta ja vanhempien päihteiden käyttö ei selvityksen perusteella ole tähän mennessä alueella lisääntynyt. Lastensuojeluilmoitusten perusteella ei voida ajatella poikkeusolojen lisänneen aikuisten välistä väkivaltaa tai vanhempien päihteiden käyttöä. Aikuisten välisestä väkivallasta tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrät kuitenkin vaihtelevat kuukausitasolla runsaasti, eikä vertailusta viime vuoden tilastoon voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä. Lisäksi tilanne Helsingin muilla alueilla poikkeaa tästä tuloksesta. Vanhempien psyykkisen hyvinvoinnin ongelmiin liittyvien ilmoitusten määrä on sen sijaan lievässä kasvussa.
Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen sekä neuvolan tekemien ilmoitusten määrissä ei ole huomattavia muutoksia, joskin ilmoitusten määrät ovat yleisesti hyvin vähäisiä. Tästä voidaan päätellä, että pienten lasten tilanteista tulee hyvin niukasti tietoa lastensuojeluun. Selvityksessä ei ole huomioitu sosiaalihuoltolaillisia yhteydenottoja, mikä voi osaltaan selittää ilmoitusten vähäistä määrää. Myös turvakodin ilmoitusmäärät ovat niin pieniä, ettei niiden muutoksesta voida tehdä päätelmiä.
Koronakriisin ajallista kestoa ei voida kuin arvailla. Se on kuitenkin selvää, että tilanne tulee vaikuttamaan yhteiskunnassamme vielä pitkään. Tilanteesta syntyvät sosiaaliset ongelmat tulevat ulottumaan syvälle ja kriisin vaikutusten voidaan odottaa olevan merkittäviä kasvavaan sukupolveen. Pelastakaa Lapset-järjestö on huhtikuussa tehnyt laajan “Lapsen ääni 2020”-selvityksen, jossa on kysytty 13-17-vuotiaiden lasten ja nuorten näkemyksiä koronapandemian vaikutuksista heidän arkeensa, vapaa-aikaansa, koulunkäyntiinsä, henkiseen hyvinvointiinsa, tulevaisuuden näkymiinsä sekä heidän perheidensä tilanteeseen. Selvityksen mukaan koronakriisi on jo tässä vaiheessa heikentänyt lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia, voimavaroja ja elämänhallintaa, aiheuttanut yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja masennusta sekä lisännyt lasten kuormittuneisuutta perhetilanteeseen ja opiskeluun liittyvän stressin myötä. Vaikutukset kohdentuvat etenkin pienituloisten perheiden lapsiin. Lisääntyneet psyykkisen hyvinvoinnin ongelmat eivät kuitenkaan näy lastensuojeluilmoituksissa. Tilanne onkin osoittanut koulutoimen arvon lasten ja perheiden tilanteen havaitsijana kuin myös lasten hyvinvoinnin tukijana. Lähiopetukseen paluu ennen kesälomien alkua on aiheuttanut vilkasta julkista keskustelua ja monet vanhemmat ovat ilmoittaneet lapsensa poissaoleviksi lähiopetuksesta tartuntariskin pelossa. Etäopetus on ollut monen perheen kohdalla toimiva järjestely, eikä lähiopetukseen paluuta nähdä tarpeellisena. Koulujen sulkeminen on kuitenkin vaikuttanut voimakkaimmin nimenomaan heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin. Etenkin niihin lapsiin, joilla ei ole kotona mahdollisuutta lämpimään päiväruokaan tai vanhemman apuun oppimisessa, lapsiin, jotka joutuvat tuntemaan kotonaan turvattomuutta ja yksinäisyyttä. Pelastakaa lapset-järjestön tekemässä kyselyssä erityisesti matalatuloisten perheiden lapset kertoivat heikentyneestä henkisestä hyvinvoinnistaan, haasteista koulunkäynnissä sekä perheen tuen tarpeen lisääntymisestä. Mikäli päätöstä lähiopetukseen palaamisesta ei olisi tehty, olisi monen lapsen avuntarve jäänyt huomaamatta.
Koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on näkynyt myös lastensuojelun sosiaalityön työkäytännöissä, joissa on siirrytty suurelta osin etätapaamisiin. Lastensuojelussa on alusta alkaen tiedostettu, että poikkeusolot tulevat lisäämään monien asiakasperheiden tuen ja palveluiden tarvetta. Huoli koteihin linnoittautuneista lapsista ja perheistä on ollut suuri ja lapsia on yhä pyritty tapaamaan kasvokkain, turvaohjeistuksia noudattaen. Tilanne on luonut uusia haasteita ja kuormitusta työntekijöille, mutta samalla myös lisännyt luovuutta ja edistänyt uuden oppimista. Sosiaalityön tekemiseen on löytynyt uusia toimivia työmenetelmiä, joita on tarpeen hyödyntää myös jatkossa. Monen lapsen huoli ei kesäloman aikana tule helpottumaan, päinvastoin kesäloma lisää perheiden taloudellista kuormitusta ja lasten huolta tulevasta. Koulujen, mielenterveyspalveluiden ja muiden lapsia ja perheitä tukevien palveluiden ollessa kiinni korostuu sosiaalialan toimijoiden ja palvelujen tarve. Kuntien on huolehdittava lapsi- ja perhepalveluiden riittävyydestä ja pienituloisten perheiden toimeentulo on turvattava. Lastensuojelun asiakkaat tulevat tarvitsemaan sosiaalityöntekijöiltä aktiivista yhteydenpitoa. Perheitä tavataan kasvokkain jatkossakin, vaikka sitten ulkoilun merkeissä.
Anna-Stina Rajamäki suoritti sosiaalityön käytännön opintojen jakson Itäkadun perhekeskuksen lastensuojelun avohuollossa keväällä 2020. Hänen käytännön opettajanaan toimi sosiaalityöntekijä Sanna Teiro.
Kuvat: Pixabay
Kommentit
Lähetä kommentti