Palveluiden alikäytöllä haudutamme pahoinvointia

Itäkadun perhekeskuksen rakenteellisessa työssä on havaittu, että sosiaalialan palvelut ovat olleet alikäytöllä. Vaikuttaa siltä, että alikäyttö on johtunut asiakkaiden ja työntekijöiden toiminnasta poikkeusaikana. Asiakkailla on ollut pelkoa koronavirustartunnasta ja työntekijät ovat epätietoisia toimivatko palvelut poikkeusaikana. Blogia varten haastateltu kahden lapsen vanhempi Seppo toteaa: On ollut hieman se ajatus, että kaikki on kiinni. Todellisuudessa sosiaalipalvelut toimivat ja hoitavat tehtäviään, osin muuttunein muodoin, mutta toimivat. Toinen haastateltu vanhemi Marja kertoi kokeneensa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hänen perheensä kohdalla toimineet hyvin. Marja on kokenut perhekeskuksesta saamansa tuen ja virtuaalitapaamiset toimivina. 

Meille on sanottu: pysykää kotona, ottakaa etäisyyttä, jokainen kohtaaminen on riski. Osa meistä on jättänyt hakematta apua ajatellen, ettei oma asia ole niin tärkeä, että haluaisi kuormittaa palvelujärjestelmää. Toisia on painanut pelko riskistä saada koronavirustartunta. Blogia varten haastateltu Marja toteaa vältelleensä lääkärissä käyntiä: Ajatukseni on ollut, että sellaiset ihmiset, joilla on isompi hätä tai tarve saisivat ennemmin avun.  

Asiakkaat ovat vältelleet palveluita

Itäkadun perhekeskuksessa palveluiden alikäytöstä on tehty havaintoja lastensuojelussa, lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnissa, perhesosiaalityössä ja lapsiperheiden sosiaaliohjauksessa. Asiakkaat eivät ole uskaltaneet aiemmissa määrin lapsiperheiden kotipalvelun tukea ottaa vastaan ja kaikissa palveluissa näkyy, että osa asiakkaita on vältellyt tapaamisia. Riskinä on, että jos matalan kynnyksen ennalta ehkäiseviä palveluita ei käytetä pienten hankaluuksien hoitoon, voi hankaluuksista tulla isoja ongelmia. Peruspalveluiden ja ennaltaehkäisevien palveluiden määrän tai niiden käytön supistuessa riski lasten pahoinvoinnille kasvaa. Tästä on nähty pitkäaikaisvaikutuksia 90-luvun lamassa, jolloin yhteiskunnan tuki väheni. Kahden lapsen vanhempi Seppo kertoi, että ruoka-avustuksia on joutunut kyselemään, kun kouluruokailun puuttuminen on vaikuttanut taloudellisesti. Sepon mukaan Pelastusarmeijalta on yleensä voinut kerran kuukaudessa hakea ruokapaketin, mutta nyt Seposta vaikuttaa, että se on ollut ilmeisesti kiinni. Sepon mukaan mietityttää myös mennä ruoka-avun täysiin jonoihin seisomaan, vaikka palvelu toimisikin. Samaan aikaan leipäjonoista on tänä keväänä otettu yhteyttä lastensuojeluun, koska lapsia on ollut jonoissa.

Kaikille lapsille ja nuorille suunnattujen palveluiden hyvä taso varmistaa lasten hyvän kasvun ja kehityksen edellytykset. Samalla se mahdollistaa ongelmien havaitsemisen ja avun piiriin auttamisen. (1) Itäkadun lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin yksikössä on aloitettu huhti- ja toukokuussa n. 25 prosentille selvityksessä olleista asiakkaista lastensuojeluasiakkuus. Normaalisti asiakkuus aloitetaan tilanteen arvioinnin jälkeen keskimäärin alle 15% tehdyistä palvelutarpeen arvioinneista. (2) Näyttää siltä, että lastensuojelun tarve lisääntyy Itäkadun perhekeskuksen alueella suhteessa lapsiperheen palvelutarpeen arviointiin tuleviin tilanteisiin.

On tärkeää, ettemme ajaudu laajasti tilanteeseen, että sosiaali- ja terveystoimen kiireettömien palveluiden käyttö pysyy alhaalla. Toki jotkin kiireettömät palvelut, esimerkiksi kiireetön hammashoito, ovat nyt tauolla, mutta suurin osa palveluista toimii. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että hyvinvointi on laitettu sivuun ja haudutettu pahoinvointia, joka pihisee kannen alla. Nyt ei saisi enempää antaa pahoinvoinnin muhia vaan hakea apua. Tulee luottaa siihen, että työntekijät yhdessä asiakkaiden kanssa pohtivat miten apu on poikkeustilassa mahdollista antaa. Sosiaalitoimen perhepalveluiden alikäyttö estää ongelmiin puuttumista silloin, kun vaikeudet ovat pieniä. Näin jatkaen ongelmat voivat kasvaa liian isoiksi hoitaa kevyillä palveluilla. Tämä on riski kiireellisen avun ja korjaavien palveluiden tarpeen kasvamiseen.

Työntekijät eivät ole tienneet, miten palvelut toimivat

Asiakkaiden epätietoisuuden lisäksi näkyvät työntekijöiden epätietoisuus ja väärinkäsitykset siitä, miten eri palveluissa toimitaan. Tämä on aiheuttanut sitä, että asiakkaita ei ole ohjattu yhtä päättäväisesti tarvitsemansa avun luo. On esimerkiksi luultu, että lapsiperheiden kotipalvelun toiminta on hyvin ruuhkautunutta ja maahanmuuttoyksikössä ei tavata asiakkaita. Todellisuudessa kotipalvelun työntekijöillä on ollut normaalia vähemmän asiakkaita ja maahanmuuttoyksikkö tapaa asiakkaita, mutta kaikki eivät tapaamisiin uskaltaudu. Nämä työntekijöiden virheelliset käsitykset on Itäkadun perhekeskuksessa oikaistu. Tällaiset väärinkäsitykset ovat omiaan estämään asiakkaiden tarpeen mukaisten palveluiden saamista. Itäkadun perhekeskuksessa tarjotaan apua ennaltaehkäisevästi ja kiireellisissä tilanteissa. Myös koronaviruksesta aiheutuvalle COVID-19 taudille altistuneiden ja sairastuneiden asioita hoidetaan. Kotipalvelun perhetyö auttaa COVID-19 tautiin sairastuneita perheitä erityisellä tähän tarkoitukseen valmistautuneella tiimillä. Myös lastensuojelun ja lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin työntekijät työskentelevät kaikkien perheiden kanssa perheen tarpeiden mukaan.

Näkyvissä on, että osassa hyvinvointivaltion peruspalveluissa työntekijöillä on ollut viruspelossa kaikille viranomaisille kuuluvan lasten suojelemisen tehtävän välttelyä. Tämä on näkynyt esimerkiksi julkisessa keskustelussa joidenkin opettajien haluttomuutena palata töihin. Lastensuojelun avohuollossa on näkyvissä, että joissain päiväkodeissa on koitettu ajaa lastensuojelun avohoidon tukitoimina päivähoidossa olevien lapsia pysymään kotona eikä palaamaan päiväkotiin. Kyse on toivottavasti yksittäistapauksista. Lastensuojelulain 2 § 2 momentin mukaisesti lasten ja perheiden kanssa toimivien aikuisten on tuettava lapsia ja perheitä ja tarvittaessa ohjattava heitä lastensuojelun piiriin. Oleellista on siis tuki kaikille lapsille tulevissa peruspalveluissa ja tarvittavaan apuun ohjaaminen. (3)

Tässä ajassa meidän tarvitsee yhdessä laajasti suojella lapsia. Tähän tarvitaan kaikkia lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä. Työntekijät lasten neuvolasta, päivähoitoon, kotipalveluun, sosiaaliohjaukseen, koulukuraattoreihin, opettajiin, nuorisotyöntekijöihin ja sosiaalityöntekijöihin ovat ketju, joka toimiessaan kantaa. On erittäin tärkeää ymmärtää, että poikkeustilassakin laajasti ymmärrettävä lasten suojelu on kaikkien aikuisten ja viranomaisten tehtävä. Tarvitaan perustason tärkeää ennalta ehkäisevää lastensuojelu työtä ja apuun ohjaamista ja sen lisäksi lastensuojelun ammattilaisten lastensuojelussa tehtävää lapsi – ja perhekohtaista auttamistyötä.

Romahtamisen riski kutsuu sosiaalialan palveluita apuun

Meille on selvinnyt, että tämä poikkeusaika ei ole lopussa vaan tulee jatkumaan. Tämän ymmärtäminen on vaikuttanut perhekeskuksen asiakaslasten vanhempiin. Vanhempien ahdistuneisuus on lisääntynyt. Riskinä on jossain vaiheessa tilanne, jossa suuren ihmisjoukon tilanne romahtaa, varsinkin jos apu ei ajoissa tavoita. Romahtamisesta nähdään jo merkkejä. Näitä merkkejä ovat päihdeongelmaisten päihteiden käytön uusiutuminen hoidon haperoituessa, erityislasten vanhempien uupuminen, vanhempien yleisen ahdistuksen lisääntyminen ja mielenterveysongelmien vaikutus vanhemmuuteen.

Erityislapsen vanhempi Seppo kertoi, että lastenpsykiatrian tutkimukset on poikkeusaikana pysäytetty ja tuki tulee etätapaamisina, erityisen tuen perhetyö piti lähitapaamisissa aluksi taukoa ja sitten jatkoi, koulunkäynnin tukeminen on ollut yksinhuoltajalle haastavaa koulun vaatimusten ollessa aluksi liian suuria ja pienemmän lapsen kotihoidon viedessä myös huomiota. Perhesosiaalityössä ja perhekeskuksen sosiaalipalveluissa laajasti on havaittu, että on kannateltava asiakkaita, jotka saavat rajoitetusti tukea muista palveluista. Seppo kertookin saaneensa perhesosiaalityön sosiaalityöntekijältä tuen siihen, että sai lapsensa päiväkotiin, kun aluksi päivähoito poikkeustilassa katkesi ja Seppo luuli, ettei päivähoitoon voi lasta viedä.

Kun lapsiperheiden kotipalvelun palvelua ei perhe ota vastaan, vaikka sen tuki ollut aiemmin kriittisen tärkeää ei tilanne ole hyvä. Kun samassa etulinjan tukea aiemmin saaneessa perheessä täytyy lapsi kiireellisesti sijoittaa kodin ulkopuoliseen hoitoon, ei tilanne ole hyvä. Nyt tarvitaan korostetusti sosiaalialan palveluita laajalla rintamalla ja tieto asiakkaille, että palvelut toimivat ja niitä on tärkeä käyttää. Seppo esittää toiveen, että tällaisena poikkeusaikana tulisi joku kirje kotiin, mistä näkisi mitkä palvelut ovat avoinna ja mitkä ei, koska kaikilla ei ole mahdollisuutta käyttää nettiä.

Sosiaali- terveystoimen ammattilaiset ovat käytettävissänne

Jatkossa tavoitteena tulee olla pahoinvoinnin painekattiloiden saaminen pois liedeltä. Yksi askel tähän on tiedotus siitä, että palvelut toimivat. Toinen askel on huomion kiinnitys kaikkien asioiden hoitamisen tärkeyteen. On hyvä korostaa laajasti asukkaille tärkeyttä hoitaa omia pienempiäkin asioita, etteivät ne paisu suuriksi. Työntekijöiden on tärkeä ohjata aktiivisesti asiakkaidensa asia ja avun tarve auttavan tahon tietoon, jotta avun saaminen on mahdollista. Sosiaali- ja terveystoimen ammattilaiset ovat valmiita auttamaan pienissä ja isoissa tarpeissa.


Kirjoitus: 

Jukka Piitulainen ja Eveliina Kojo lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi

Kuvat: 

Linda Thapa ja Jukka Piitulainen lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi

Asiantuntijatieto: 

Itäkadun perhekeskuksen rakenteellisen työn ryhmä

Asiakashaastattelut:

 Iita Kuikka lapsiperheiden sosiaaliohjaus ja Saara Widenäs perhesosiaalityö

Kirjoitusta varten haastateltujen asiakkaiden nimet on muutettu.

Lähteet: 

1) Jukka Mäkelä; Minna Salmi, Marja-Leena Perälä ja Laura Kestilä 2012: Lapsi kasvaa kunnassa- miten kunta voi tukea lapsen hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä. THL -Päätöksenteon tueksi 1/2012. [online] Viitattu 27.5.2020 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90826/urn_isbn_978-952-245-690-8.pdf?sequence=1 

2) Helsingin lastensuojelun tilastot asiakasjärjestelmän perusteella. Julkaisematon lähde. 

3) Finlex Lastensuojelulaki 13.4.2007/417. [online] Viitattu 27.5.2020. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L1P3a