Vammaisneuvonta on osoittanut tarpeellisuutensa

Kuvituskuva
Helsingin kaupungin vammaisneuvonta aloitti toimintansa 2.2.2021. Vammaisneuvonnan suunnittelussa ja käynnistämisessä on ollut vahvana toiminta-ajatuksena tekemällä eteneminen ja ideoista on edetty nopeasti konkreettiseen tekemiseen. Tavoitteena on pienten kokeilujen kautta kehittää ja laajentaa toimintaa. Vammaisneuvonta on tähän mennessä palvellut puhelimitse ja sähköpostitse. Syksyllä puhelinaikoja laajennetaan ja mahdollisuutta asioida paikan päällä lisätään.

Vammaisneuvontaa on odotettu. Sen tarve on tunnistettu niin asiakaspalautteessa kuin vammaisneuvoston kannanotossa. Vammaisneuvonnan käynnistämisestä on tehty myös valtuustoaloite. Ensimmäisen puolen vuoden aikana yhteydenottoja oli yli 1000. Asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat ottaneet vammaisneuvonnan lämmöllä vastaan.

Järjestelmä koetaan monimutkaiseksi 

Lapin yliopistossa on alkamassa tutkimushanke, jossa tutkitaan mm. sitä, miten kirjoitetut ohjeet ja säännöt toimivat vammaissosiaalityön eri tilanteissa, joissa niitä joudutaan tulkitsemaan niiden kirjaimellisen noudattamisen sijaan. Tämä johtuu siitä, että vammaispalvelulaki on tietyiltä osin ns. puitelaki, jossa on linjattu palveluiden järjestämisen laajuus vain yleisellä tasolla. Vammaispalvelulain soveltaminen edellyttääkin aina sosiaalityöntekijän tekemää arviointia, harkintaa ja lain tulkintaa.

Vammaisneuvontaan tulleissa yhteydenotoissa onkin tullut usein esille kokemus siitä, että vammaispalveluiden myöntämisen kriteerit ovat epäselviä, tiedon saaminen on sattumanvaraista ja palveluiden saaminen on hankalaa ja niistä on taisteltava. Yhteydenottojen perusteella palvelujärjestelmä koetaan monimutkaisena ja yhteydenottaja kokee tulleensa pompotelluksi paikasta toiseen. Asioiminen koetaan byrokraattiseksi ja mm. kielitaito, ikä ja monet sairaudet tai vamma voivat vaikuttaa siihen, kuinka sujuvasti asioiminen eri palveluissa onnistuu.

Moni yhteydenottaja joutuu turvautumaan asioinnissa ulkopuolisten kuten perheenjäsenten tai ystävien apuun, mikä ei aina ole ongelmatonta. Etenkään alaikäisten lasten ei tulisi koskaan joutua asioimaan perheenjäsenensä puolesta tai toimimaan tulkkina. Heitä ei tulisi altistaa tilanteisiin, joissa esimerkiksi vanhemman saaman palvelun jatkuminen on riippuvaista heidän avustaan. Vammaisella henkilöllä pitäisi myös olla mahdollisuus tuoda oma näkemyksensä ja mielipiteensä esille ilman perheenjäseniä ja pystyä valitsemaan, ketkä hänen asioissaan ovat mukana.

Vammaisneuvonnassa pyrimme varmistamaan saavutettavuuden

Palveluiden saavutettavuudessa on tärkeätä huomioida asiakkaan käyttämä kieli. Vammaisneuvonnassa on käytössä pikatulkkaussovellus, jonka kautta tulkin saa nopeasti linjoille. Erityisesti muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien henkilöiden mahdollisuutta saada tietoa palveluista parannetaan sillä, että vammaispalveluopas käännetään myös selkokielelle. Selkokielisestä oppaasta hyötyvät kaikki – vaikeista asioista on kerrottava selkeästi.

Vammaisneuvontaan tuli palautetta siitä, että vammaispalveluhakemuksen liite on huonosti toimiva eikä sitä pysty ruudunlukuohjelmalla käyttämään. Palautteen perusteella pyysimme apua ruudunlukuohjelmaa käyttäviltä henkilöiltä. Heidän antamiensa vinkkien perusteella vammaispalveluhakemusta on pyritty tekemään saavutettavammaksi.

Vammaisneuvonnan toiminta ja kehittäminen ovat vasta alussa. Meille on tärkeää, että yhteydenottaja kokee tulleensa autetuksi. Jos haluat olla mukana kehittämässä joko vammaisneuvonnan palvelua, muita vammaispalveluja tai niitä koskevaa viestintää, ilmoittaudu joko puhelimitse p. 09 310 32889 tai sote.vammaisneuvonta@hel.fi. Voit olla palvelujen käyttäjä tai palvelujen käyttäjän läheinen. Kerro, missä asiassa erityisesti voisit toimia asiantuntijana – kommentoisitko vammaispalveluihin liittyvien asiakaskirjeiden sisältöä ja selkeyttä vai haluatko ehdottaa parannuksia asumispalveluihin tai johonkin muuhun palveluun. Kehitämme yhdessä palveluita entistä paremmiksi.


Teksti: Jaana Hovi, projektisuunnittelija ja Anu Purhonen, projektipäällikkö. Kirjoittajat työskentelevät vammaisten sosiaalityössä ja ovat olleet perustamassa vammaisneuvontaa. Jaana Hovi vastaa käytännössä vammaisneuvonnan toiminnasta.
Kuva: Unsplash

Kommentit