Mikä ihmeen perhekeskus?
Helsingin kaupungissa on toiminnassa kolme yhdessä rakennuksessa toimivaa perhekeskusta Itäkadulla Itäkeskuksessa, Kalliossa ja Vuosaaressa. 7.10.2021 avataan uusi perhekeskus Kamppiin. Perhekeskuksia toimii lisäksi verkostomaisina toimintoina Pohjois- ja Länsi-Helsingissä. (Helsingin kaupunki 2021.) Perhekeskusten perimmäisenä tarkoituksena on edistää ja vahvistaa lasten ja perheiden hyvinvointia. Perhekeskuksissa toimivat ammattilaiset jakavat samat ydintavoitteet, mutta painotus on eri palveluissa erilainen. Perhekeskusten ammattilaiset pyrkivät takaamaan lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia, tukemaan vanhemmuudessa ja parisuhteessa, tarjoamaan varhaista tukea, hoitoa ja kuntoutusta, auttamaan sovinnollisessa erossa ja vanhemmuuden jatkumisessa, huomioimaan perheiden monimuotoisuutta, ehkäisemään lähisuhdeväkivaltaa sekä tarjoamaan kohtaamispaikan, jossa vertaistuki mahdollistuu. Perhekeskusten kehittämistä linjataan kansallisesti perhekeskustoimintamallin kautta. (THL 2021.)
Perhekeskusten kattojen alta löytyy lapsiperheiden perus- ja erityisen tason palveluja ja tarkoituksena on koota palveluja samaan paikkaan helposti saataville. Helsingin perhekeskuksista löytyy neuvola, puheterapian, fysioterapian ja toimintaterapian palveluita, neuvolapsykologipalvelut, vammaisten sosiaalityö, pienten lasten hammashoito, perheneuvola, lastensuojelu, lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu ja sosiaaliohjaus sekä tehostettu perhetyö. Lisäksi tiloissa toimii järjestötoimijoita. Siinä missä suurin osa perheistä pärjää hyvin peruspalveluilla, joillakin perheillä palvelujen tarve on suuri. Tällöin oikea osoite saattaa olla lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi, jolloin perheiden koko palvelutarpeesta pyritään luomaan kattava kuva ja järjestämään heille tarvittavat palvelut. Perhekeskuksissa vannotaan moniammatillisuuden nimiin: joskus tarvitaan useiden ammattilaisten yhdessä tekemää arviointia, jotta perheet varmasti saavat juuri heille soveltuvan tuen. (Helsingin kaupunki 2021.)
Kysymyksiä oli kaksi: 1. Millä kolmella sanalla kuvaisit perhekeskusta, ja 2. Minkälainen olisi unelmien perhekeskus? Vastauksia tuli yhteensä 15, ja asiakkaat antoivat niin risuja kuin ruusujakin. Ensimmäisen kysymyksen ”kolme sanaa” avautuivat monessa vastauksessa laajemmaksi kertomukseksi siitä, mikä vaikutus perhekeskuksella on ollut perheen arkeen. Mikäli yksittäisissä sanoissa pysyttiin, oli mukana seuraavia sanoja: keskitetty, moniammatillinen ja monipuolinen. Erityisesti oltiin tyytyväisiä siihen, että palvelut olivat löydettävissä helposti samasta paikasta.
Suurin osa vastauksista oli iloksemme positiivisia. Asiakkaat olivat tyytyväisiä esimerkiksi siihen, että perhe on saanut tarvittavaa apua, eikä ongelmien kanssa oltu jouduttu jäämään yksin. Eräässä vastauksessa yhteistyön myös koettiin olleen luotettavaa ja hyödyllistä. Ongelmia ennaltaehkäisevään työotteeseen tiedon saamisen suhteen oltiin myös tyytyväisiä. Asiakaspalautteessa tuli ilmi, että oltiin saatu tarvittavaa tietoa oman lapsen kasvusta ja kehityksestä, jonka avulla jatkossa osaa toimia paremmin. Juuri palveluiden keskittämisen edut tulivat useassa vastauksessa positiivisena seikkana esille, ja erityisesti oltiin tyytyväisiä, mikäli työntekijät olivat olleet samoja koko perhekeskustyöskentelyn ajan.
Mutta myös risuja tuli. Nämä olivat yhteydessä esimerkiksi työntekijöiden suureen vaihtuvuuteen. Eräs vastaus kuvasi perhekeskusta paikkana, josta lämpö puuttuu, ja tunnelma on lattea. Yhtä lailla toivottiin sujuvampaa yhteistyötä ja tiedon kulkua eri toimijoiden kesken, jotta asiakkuusprosessi olisi mahdollisimman sujuva ja läpinäkyvä. Yksi vastaaja toivoi selkeämpiä opasteita, sillä hänen oli ollut vaikeaa löytää perille. Unelmien perhekeskukselta toivottiin esimerkiksi sellaista, että perhekeskukseen olisi helppo tulla ilman ajanvarausta, esimerkiksi lasten kanssa oleilemaan. Yhtä lailla toivottiin lastenhoitoon apuja tilanteessa, jossa tullaan isomman perheen kanssa yhden lapsen asioissa vastaanotolle. Unelmien perhekeskus olisi myös viihtyisämpi kuin nykyinen, ja yhden vastauksen mukaan myös sellainen, johon pääsisi varhaisemmassa vaiheessa niin, että apu olisi enemmän ennaltaehkäisevää. Näin se vastaisi myös useamman perheen tarpeeseen.
Teksti: Sosiaalityöntekijät Eveliina Kojo ja Simo Laakso, Itäkadun perhekeskus
Kuvat: Jukka Piitulainen. Jälkimmäisen kuvan taideteos Fabio Petani.
Lähteet:
Helsingin kaupunki (19.8.2021) Perhekeskukset. Haettu osoitteesta https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/perhekeskukset/
Perhekeskusten kattojen alta löytyy lapsiperheiden perus- ja erityisen tason palveluja ja tarkoituksena on koota palveluja samaan paikkaan helposti saataville. Helsingin perhekeskuksista löytyy neuvola, puheterapian, fysioterapian ja toimintaterapian palveluita, neuvolapsykologipalvelut, vammaisten sosiaalityö, pienten lasten hammashoito, perheneuvola, lastensuojelu, lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu ja sosiaaliohjaus sekä tehostettu perhetyö. Lisäksi tiloissa toimii järjestötoimijoita. Siinä missä suurin osa perheistä pärjää hyvin peruspalveluilla, joillakin perheillä palvelujen tarve on suuri. Tällöin oikea osoite saattaa olla lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi, jolloin perheiden koko palvelutarpeesta pyritään luomaan kattava kuva ja järjestämään heille tarvittavat palvelut. Perhekeskuksissa vannotaan moniammatillisuuden nimiin: joskus tarvitaan useiden ammattilaisten yhdessä tekemää arviointia, jotta perheet varmasti saavat juuri heille soveltuvan tuen. (Helsingin kaupunki 2021.)
Itäkadun perhekeskus asiakkaiden mielikuvissa
Itäkadun perhekeskuksen rakenteellinen työryhmä halusi selvittää, millaisia mielikuvia asiakkailla on Itäkadun perhekeskuksesta ja miten he ovat kokeneet perhekeskuksessa asioinnin. Kysely on toteutettu lomakekyselyllä keväällä ja kesällä 2021 ja siihen on vastannut lapsiperheiden kotipalvelun, perhesosiaalityön, tehostetun perhetyön, vammaisten sosiaalityön, neuvolan psykologipalveluiden, lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnin, neuvolan, neuvolan hammashoidon sekä perheneuvolan asiakkaita.Kysymyksiä oli kaksi: 1. Millä kolmella sanalla kuvaisit perhekeskusta, ja 2. Minkälainen olisi unelmien perhekeskus? Vastauksia tuli yhteensä 15, ja asiakkaat antoivat niin risuja kuin ruusujakin. Ensimmäisen kysymyksen ”kolme sanaa” avautuivat monessa vastauksessa laajemmaksi kertomukseksi siitä, mikä vaikutus perhekeskuksella on ollut perheen arkeen. Mikäli yksittäisissä sanoissa pysyttiin, oli mukana seuraavia sanoja: keskitetty, moniammatillinen ja monipuolinen. Erityisesti oltiin tyytyväisiä siihen, että palvelut olivat löydettävissä helposti samasta paikasta.
Suurin osa vastauksista oli iloksemme positiivisia. Asiakkaat olivat tyytyväisiä esimerkiksi siihen, että perhe on saanut tarvittavaa apua, eikä ongelmien kanssa oltu jouduttu jäämään yksin. Eräässä vastauksessa yhteistyön myös koettiin olleen luotettavaa ja hyödyllistä. Ongelmia ennaltaehkäisevään työotteeseen tiedon saamisen suhteen oltiin myös tyytyväisiä. Asiakaspalautteessa tuli ilmi, että oltiin saatu tarvittavaa tietoa oman lapsen kasvusta ja kehityksestä, jonka avulla jatkossa osaa toimia paremmin. Juuri palveluiden keskittämisen edut tulivat useassa vastauksessa positiivisena seikkana esille, ja erityisesti oltiin tyytyväisiä, mikäli työntekijät olivat olleet samoja koko perhekeskustyöskentelyn ajan.
Mutta myös risuja tuli. Nämä olivat yhteydessä esimerkiksi työntekijöiden suureen vaihtuvuuteen. Eräs vastaus kuvasi perhekeskusta paikkana, josta lämpö puuttuu, ja tunnelma on lattea. Yhtä lailla toivottiin sujuvampaa yhteistyötä ja tiedon kulkua eri toimijoiden kesken, jotta asiakkuusprosessi olisi mahdollisimman sujuva ja läpinäkyvä. Yksi vastaaja toivoi selkeämpiä opasteita, sillä hänen oli ollut vaikeaa löytää perille. Unelmien perhekeskukselta toivottiin esimerkiksi sellaista, että perhekeskukseen olisi helppo tulla ilman ajanvarausta, esimerkiksi lasten kanssa oleilemaan. Yhtä lailla toivottiin lastenhoitoon apuja tilanteessa, jossa tullaan isomman perheen kanssa yhden lapsen asioissa vastaanotolle. Unelmien perhekeskus olisi myös viihtyisämpi kuin nykyinen, ja yhden vastauksen mukaan myös sellainen, johon pääsisi varhaisemmassa vaiheessa niin, että apu olisi enemmän ennaltaehkäisevää. Näin se vastaisi myös useamman perheen tarpeeseen.
Pohdintaa
Yhteenvetona vastauksista voitaisiin nostaa esiin, että adjektiivien kuvaama keskitetty palvelukokonaisuus, minkä tarpeeseen perhekeskus aikanaan synnytettiin, on myös tämän tarpeen jossain määrin täyttänyt. Tämä kuvastui vastaajien tyytyväisyytenä siihen, että kaikki palvelut löytyvät saman katon alta. Mikäli kansan toiveita on tämän varsin pienenkin perusjoukon osalta uskominen, toivottaisiin konseptiin kuitenkin enemmän viihtyisyyttä ja monipuolisuutta.
Unelmien perhekeskuksen kuvaama oleskelupaikka ennaltaehkäisevine elementteineen voisi olla seuraava askel perhekeskusten kehityksessä, jossa jo tutuksi tullutta keskusta voitaisiin lähteä kehittämään yhä asiakaslähtöisempään suuntaan. Näin kyettäisiin vastaamaan yhä useamman perheen toiveisiin, ja voitaisiin ennaltaehkäistä niitä ongelmia, joita pelkkä tiedon puute aiheuttaa. Perhekeskukset voisivat toimia myös entistä enemmän ammattilaisten ja kansalaisten kohtaamispaikkana, jolloin toimintaan osallistumisesta tulisi normaalia ja kynnyksetöntä. Tällöin syntyneistä ongelmista tulisi yhteisiä, ja niiden ratkaiseminen olisi paljon helpompaa – vertaistuen ja ammattilaisten tarjoaman tuen kautta. Kaikkea kehitystä voisi ohjata perhekeskuksessa ihmisiltä jatkossa aikaisempaa säännöllisemmin kerättävä palaute, jonka kehitysehdotusten avulla voisi perhekeskuksista tulla yhä enemmän sitä, minkä vuoksi ne aikanaan synnytettiin: Paikkoja, jotka ihmisläheisesti vastaisivat jokaiseen tarpeeseen, modernisti, ystävällisesti ja tehokkaasti.
Unelmien perhekeskuksen kuvaama oleskelupaikka ennaltaehkäisevine elementteineen voisi olla seuraava askel perhekeskusten kehityksessä, jossa jo tutuksi tullutta keskusta voitaisiin lähteä kehittämään yhä asiakaslähtöisempään suuntaan. Näin kyettäisiin vastaamaan yhä useamman perheen toiveisiin, ja voitaisiin ennaltaehkäistä niitä ongelmia, joita pelkkä tiedon puute aiheuttaa. Perhekeskukset voisivat toimia myös entistä enemmän ammattilaisten ja kansalaisten kohtaamispaikkana, jolloin toimintaan osallistumisesta tulisi normaalia ja kynnyksetöntä. Tällöin syntyneistä ongelmista tulisi yhteisiä, ja niiden ratkaiseminen olisi paljon helpompaa – vertaistuen ja ammattilaisten tarjoaman tuen kautta. Kaikkea kehitystä voisi ohjata perhekeskuksessa ihmisiltä jatkossa aikaisempaa säännöllisemmin kerättävä palaute, jonka kehitysehdotusten avulla voisi perhekeskuksista tulla yhä enemmän sitä, minkä vuoksi ne aikanaan synnytettiin: Paikkoja, jotka ihmisläheisesti vastaisivat jokaiseen tarpeeseen, modernisti, ystävällisesti ja tehokkaasti.
Kuvat: Jukka Piitulainen. Jälkimmäisen kuvan taideteos Fabio Petani.
Lähteet:
Helsingin kaupunki (19.8.2021) Perhekeskukset. Haettu osoitteesta https://www.hel.fi/sote/toimipisteet-fi/perhekeskukset/
THL (26.5.2021) Perhekeskus. Haettu osoitteesta https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/perhekeskus
Kommentit
Lähetä kommentti