Jääkö jotain tärkeää pois, kun käytämme älylaitteita?

Itäkadun perhekeskuksen lasten ja perheiden kanssa tehtävässä työssä näkyy älylaitteiden yleisyys lapsiperheiden arjessa. Älylaitteiden käytössä on etuja ja haittoja. Toisaalta moninaiset yhteydet ihmisten välillä ja virtuaaliset tuen muodot mahdollistuvat älylaitteen kautta. Toisaalta taas kasvokkain fyysisesti läsnäollen tapahtuvat kontaktit vähentyvät, jos älylaitteita käytetään liikaa. On tärkeää miettiä, jääkö jotain tärkeää pois älylaitteiden käyttöön menevän ajan vuoksi. Joskus yksi tekijä lapsen tai nuoren aggression tai ahdistuksen takana voi olla älylaitteiden suuri käyttömäärä ja viriketulva, joskus taas nettimaailma tarjoaa vertaistukea ja helpotusta asioihin, joihin muuten ei saa apua.

Blogikirjoitusta varten haastateltiin lapsiperheiden sosiaaliohjauksessa asiakkaana olevan perheen äitiä Liisaa (nimi muutettu). Hän näkee älylaitteiden hyötynä mahdollisuuden pitää yhteyttä tuttaviin, lapsen kaksikielisyyden vahvistumisen ja mahdollisuuden oppia asioita. Liisa kertoi lapsensa älylaiteen käytön loputtua lapsen olevan levoton eikä lapsi itse tunnista, milloin on ollut ruudulla liikaa. Perheessä lasta ohjataan ulkoiluun ruutustressin nollaamiseksi. Liisa kertoi, että hän itse tekee töitä, opiskelee ja pitää yhteyttä kaukana asuviin sukulaisiin ja ystäviin erilaisten laitteiden välityksellä. Perheen kaksikielinen varhaisnuori pitää yhteyttä ystäviin ja seuraa tubettajia haluten tietää, mistä puhua kavereiden kanssa kuuluakseen ryhmään.

Yhteiskunnallinen toiminta edellyttää ihmisiä toimimaan erilaisissa sovelluksissa ja laitteilla hoitaakseen asioita niiden kautta. Aikuisten monet asiat hoituvat sovellusten ja internetin kautta lisäten erilaisten laitteiden käyttöä. Nyky-yhteiskunnassa lasten ja nuorten on tärkeää oppia käyttämään älylaitteita, mutta myös niiden säätelyn taitoja. Aikuiset antavat lapsille mallin puhelimen ja laitteiden käytöstä sekä tilanteista, joihin älylaitteet eivät kuulu. Aikuisen on tärkeää ohjata lasta elämän kauniin kirjon ääreen, jossa älylaitteilla on vain pieni osa.

Itäkadun perhekeskuksen työntekijät lähtivät koulutuksen kautta hakemaan lisäeväitä älylaiteiden käytön ohjaamiseen ja älylaitteiden vaikutuksiin liittyen. Koulutuksen otsikoksi muodostui Älylaitteet lapsiperheissä - uhka vai mahdollisuus? Koulutuksessa psykologian tohtori Mona Moisala kertoi, että ympäristö ja kokemukset muovaavat aivoja ja johtavat muutoksiin aivoissa. Aivojen muovautuvaisuus on sitä voimakkaampaa, mitä nuoremmasta ihmisestä on kyse. Aivojen muovautuvaisuus korostuu siis lasten ja nuorten kohdalla. Nykyajassa yleistynyt multitaskaus eli monisuorittaminen kuormittaa aivoja ja voi vaikuttaa keskittymiskykyä heikentävästi. (Moisala 2021.)

Neuropsykologi Tuomo Aro ohjaa miettimään sitä, mitä jää tekemättä, kun lapsi tai nuori viettää paljon aikaa älylaitteiden ääressä. Hän näki tasapainon tärkeämpänä kuin tiukat tunteihin sidotut rajoitukset. (Aro 2021.) Aivojen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää huolehtia virikkeettömästä ajasta, sosiaalisista kontakteista, keskittymisen hetkistä, riittävästä unesta ja liikunnasta, terveellisestä ruokavaliosta ja uuden oivaltamisen hetkistä (Moisala 2021). Tarvitaan siis väistämättä älylaitteetonta aikaa, jotta ihminen voi hyvin. Tulisi suunnata siihen, että lapsi saa hyvää tekeviä asioita eikä vain siihen, että rajoitetaan liiallisena haitallisia asioita kuten ruutuaikaa. Jos hyvää tekevää jää paljon pois älylaitteiden käytön vuoksi on asiaan tärkeää puuttua.

Aron mukaan alle kolmevuotiaat eivät opi ruudun välityksellä asioita, joita he voivat siirtää ruudun ulkopuoliseen todellisuuteen. Vasta yli kolmevuotiailla tällainen oppimisen kyky on olemassa. (Aro 2021.) Perhekeskuksen asiakastyössä on näyttäytynyt, että välillä alle kolmevuotiaat lapset käyttävät tiiviisti älylaitteita. Neuvolatoiminnassa, puheterapiassa ja neuvolapsykologitoiminnassa ovat näkyneet lasten kielenkehityksen haasteet. Mikäli vuorovaikutus vanhemman ja pienen lapsen välillä joutuu kilpailemaan laitteiden kanssa, jää äidinkielen kehitys helposti vajavaiseksi. Pienten lasten osalta tiedetään, että lapsi oppii vahvasti vuorovaikutuksessa hänestä huolehtivan aikuiseen kanssa mm. tunnetaitoja ja kieltä. Perhekeskuksessa vanhempia kannustetaan siihen, että älylaitteiden osuus erityisesti pienten lasten elämässä olisi vähäinen ja lapsi oppisi selkeästi oman äidinkielensä. Nyt välillä vastaanotoilla törmätään lapsiin, jotka eivät puhu lainkaan, vaikka iän mukaan jo pitäisi tai puhuvat englantia paremmin kuin äidinkieltään. Eri perhekeskustoiminnoissa on myös havaittu, että vanhemmat käyttävät lapsen tyynnyttämisen apuna puhelinta. Tämä näkyy esim. hammashoitolassa, jossa vanhemmat antavat lapselle puhelimen käteen hoidon ajaksi, jotta lapsi rauhoittuu hoidon ajaksi. Vaikuttaa siis, että hetkittäin älylaitteet vievät liikaa tilaa joidenkin pienten lasten elinpiirissä.

Itäkadun perhekeskuksen koulutuksessa Tuomo Aro kertoi erilaisista mekanismeista, joilla erilaiset sovellukset ja ohjelmat ovat suunniteltu koukuttamaan käyttäjänsä. Tällaisia mekanismeja ovat mm. välittömät tai pitkäjänteisyyttä vaativat palkinnot, mahdollisuus kuulua sosiaaliseen joukkoon ja vain tänään tarjolla oleviksi esitetyt asiat. Pelaamisessa Tuomo Aro kertoi olevan sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia: visuaalisen päättelyn osalta näkyvät positiiviset vaikutukset ja 14–16-vuotiailla hyvin suuren pelaamisajan yhteys heikkoon luetun ymmärtämiseen. Oleellista on siis nähdä, että pelaaminen itsessään ei ole paha asia, mutta kohtuus on tärkeää. Lisäksi on hyvä ymmärtää, että riippuvuus älylaitteisiin syntyy, koska näin älylaitemaailma on suunniteltu toimimaan. (Aro 2021.)

Asiantuntijoiden ajatuksissa kuuluu, että kunkin perheen tilanne on yksilöllinen. Yhtä oikeaa vastausta älylaitteiden käytön kohtuullisesta määrästä ei ole. Myös älylaitteiden vaikutukset ovat erilaisia riippuen yksilön ja perheen ominaisuuksista. Joskus hiukan liiallinen älylaitteen käyttäminen on pienempi paha. Tällainen voi tulla kyseeseen verratessa esimerkiksi tilanteeseen, jossa vanhempi ja lapsi ovat väsyneitä ja on hengähdettävä ensin ennen kuin ryhdytään kasvattamaan tai kasvattavaan tekemiseen. Myös vanhemman tai lapsen vakavat oman voinnin haasteet voivat joskus olla sellaisia, että ensin on keskityttävä toisiin asioihin. Tällaisessa tilanteessa vanhemman onkin viisasta valita taistelunsa.

Kohtuullisesta älylaitteiden käytöstä ei ole haittaa. Samaan aikaan mitä enemmän muuten lapsella tai nuorella on itsesäätelyn haasteita, sitä enemmän aikuisen on laitteiden käytön säätelyssä autettava ja asetettava rajoja. (Aro 2021.) Älylaitteiden käyttöön tarvitaan kohtuutta, jotta hyvinvoinnille tärkeät asiat eivät syrjäydy. Vanhemman on hyvä miettiä, mitä muuta antaisi lapsen tehdä yhtä paljon kuin älylaitteen käyttöä puuttumatta asiaan. Blogikirjoitusta varten haastateltu Liisa kuvasi, että ruutuaikaa ei ole helppoa rajoittaa itseltään eikä lapselta. Osa vanhemmista pohtii, voiko ja miten voi rajoittaa lapsensa puhelinkäyttöä. Vanhempi voi aloittaa miettimällä, miten rajoittaa omaa puhelimen käyttöään ja missä tilanteissa perheessä ei puhelimia käytetä. On tärkeää huomata, että kartalla oleminen siitä, mitä sisältöä lapsi käyttää on aikuisen tehtävä. Aikuisten on tärkeää opettaa lapsille mediasuojataitoja ja -lukutaitoja, joilla erilaisissa nettimaailmassa tapahtuvissa tilanteissa tulisi toimia. Perhekeskuksen ammattilaiset ovat käytettävissä näiden taitojen mietinnässä lapsi- ja perhekohtaisesti.

Älylaitteissa on paljon hyvää, mutta niille ei ole hyvä antaa liikaa valtaa ja tilaa. Älylaitteet eivät korvaa fyysistä vuorovaikutusta vanhemman ja lapsen välillä eikä niiden käytön vuoksi tule jäädä pois sellaista, joka johtaa hyvinvoinnin heikkenemiseen. Vanhempia ja aikuisia tarvitaan näyttämään mallia ja tukemaan lapsia ja nuoria älylaitteiden kohtuullisessa käytössä.


Kirjoitus: Jukka Piitulainen ja Itäkadun perhekeskuksen viestintäryhmä
Aiheen työstäminen: Itäkadun perhekeskuksen rakenteellinen työryhmä

Taideteokset: Edward von Lõngus ja Chemis aka Dmitrij Proskin
Kuvat taideteoksista: Jukka Piitulainen

Asiakashaastattelu: Ilona Nurminen

Lähteet
Mona Moisala 2021. Kehittyvät aivot älylaitteiden aikakaudella. Powerpoint-esitys 8.12.2021.
Tuomo Aro 2021. Älylaitteiden älykäs käyttö lapsiperheissä. Powerpoint-esitys 8.12.2021.

Lisävinkkejä kohtuulliseen älylaiteiden käyttöön:
https://www.mll.fi/lapsemme-lehti/viisaasti-alylaitteilla/