Seinät ja katto jo on, sydän vielä tarvitaan – perhekeskustoiminnan kehittämistä on hyvä jatkaa

Terveiset Vuosaaren perhekeskuksesta! Olemme kokoontuneet kuluneen vuoden aikana Vuosaaren perhekeskuksessa ensimmäisiä kertoja niin sanotun rakenteellisen työn ryhmän merkeissä. Kokoontumisissa meitä on ollut monta: ryhmämme työntekijät tulevat suun terveydenhuollosta, neuvolasta, lapsiperheiden kotipalvelusta, lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnista ja sosiaaliohjauksesta, perhesosiaalityöstä ja perheneuvolasta, lastensuojelun avohuollosta ja aikuissosiaalityöstä. Perhekeskuksen rakenteellisen työn ryhmä on perustettu tuomaan esille erilaisia edellä mainittujen palvelujen arjessa näkyviä ilmiöitä, heikkojakin signaaleja, jotka jollain tavalla liittyvät perheiden hyvinvointiin. Ajatuksena on, että yhdessä voisimme paitsi jakaa niistä kokemuksia, myös miettiä niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä ja nostaa niitä julkiseen keskusteluun.

Ryhmän käynnistyminen puhalsi henkeä meille kaikille läheiseen ja tärkeään teemaan, perhekeskuksen kehittämiseen, johon osaltaan toki myös rakenteellinen työ liittyy. Helsingissä alettiin siirtyä 2020-luvun taitteessa monilla alueilla lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä niin sanottuun perhekeskusmalliin. Mallissa ajatuksena on, että kaikki lapsiperheille keskeiset tuen ja avun tarjoajat kootaan fyysisesti lähekkäin, mielellään jopa saman katon alle. Näin eri palvelut ovat helposti saavutettavia asiakkaille, ja niiden on myös ketterä tehdä keskenään yhteistyötä. (Esim. THL 2022.)

Vuosaaressa siirtyminen perhekeskusmalliin vuonna 2018 näkyi palveluiden eli työpaikkojemme sijainnin muutoksena. Metron lähellä, kauppakeskus Columbuksen välittömässä yhteydessä kohoavassa Albatrossi-rakennuksessa sijaitsevaa terveys- ja hyvinvointikeskusta remontointiin kerros kerrokselta uuteen uskoon. Remontin myötä esimerkiksi lastensuojelun avohuolto, perheneuvola ja lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi muuttivat yhteisiin tiloihin niin, että ne jakavat nykyään samat asiakastilat. Tänä päivänä, kun asiakkaat tulevat käynnille palvelutarpeen arviointiin, perheneuvolaan, lapsiperheiden sosiaaliohjaukseen tai lastensuojeluun – palveluihin, jotka monesti nivoutuvat yhteen tai seuraavat toisiaan – he istuutuvat aivan samoille tuoleille. Lapset löytävät käynneillä samat lelut. Eri tiloille ja palveluille luotiin myös yhdenmukainen visuaalinen ilme, jossa seikkailevat monenlaiset sympaattiset piirroshahmot. Näkyvä muutos oli tietysti myös se, että kaikkia eri lapsiperheiden palveluita ja meitä toimijoita alettiin nimittää yhteisesti ”perhekeskukseksi”.

Mutta mitä tilojen muuttumisen jälkeen on tapahtunut? Millaista työ Vuosaaren perhekeskuksessa on ollut? Miten yhteinen työ on alkanut elää? Entä miten oletamme työntekijöinä perhekeskuksen näkyvän asiakkaille? ”Perhekeskus” terminä on kokemuksemme mukaan melko vakiintunut eri työntekijöiden puheeseen. Termi muistuttaa eri toimijoiden välillä niin halusta kuin tarpeesta tehdä yhteistyötä. Sana ”Perhekeskus” ikään kuin viittaa tietynlaiseen arvomaailmaan ja tutkimusperustaisuuteen; taustaoletukseen siitä, miten työtä olisi hyvä tehdä. Yhteistyö eri toimijoiden välillä on kuitenkin edelleen melko vähäistä, emmekä juuri suunnittele työtä yhdessä. Tilannetta voisi kuvata toteamalla: jaamme tilat, jaamme seinät ja päällämme on sama katto, mutta yhteinen työ ja yhteinen asiakkaiden kohtaaminen, se perhekeskustyön sykkivä sydän, puuttuu vielä.

Työntekijänä on ihana visioida, mitä kaikkea perhekeskustoiminta voisikaan olla! Lapsiperheiden kanssa työskennellessä on helppo havaita, että perheiden elämissä on valtavasti yhdistäviä asioita – silloinkin, kun perheestä itsestään oma arki voisi tuntua totaalisen yksinäiseltä. Nopeasti eri ammattilaisten välisessä keskustelussa nousee esille ajatuksia esimerkiksi yhteisen ryhmätoiminnan kehittämisestä. Haluaisimme kysyä myös asiakkailtamme, mitä he kaipaavat, ja arvioida enemmän työtämme yhdessä perheiden kanssa, kuten perhekeskusmallissa on ollutkin tarkoituksena.

Kun hetken kauemmin toiminnassa olleen Itäkadun perhekeskuksen asiakkailta kysyttiin viime syksynä, miten he ovat kokeneet perhekeskuksensa, vastauksissa nousi esille kehitettävinä seikkoina työntekijöiden vaihtuvuus, juurikin eri ammattilaisten välinen yhteistyö ja toiminnan läpinäkyvyys asiakkaille. Lisäksi toivottiin, että keskuksessa asioidessa voisi saada lastenhoitoapua lapselle, joka ei osallistu ajalle, ja että keskukseen voisi tulla myös ilman ajanvarausta, oleilemaankin. Yksi vastaaja oli kuvannut perhekeskusta paikkana, josta lämpö puuttuu ja tunnelma on lattea. (Kojo & Laakso 2021.) Uskoaksemme Vuosaaressakaan asukkaiden mielissä ei vielä elä perhekeskuksesta se mielikuva, mihin suunnittelutyössä on tähdätty.

Perhekeskuksista syntyvä mielikuva on kuitenkin tärkeä. Erityisen merkittävältä perhekeskuksen kehittämisessä tuntuukin sen mahdollisesti synnyttämä kulttuurinen muutos: jos ja kun perheet kokevat, että erilaiset palvelut ovat helposti lähestyttäviä ja kaikin puolin luonteva osa elämää, todennäköisyys sille, että perheet myös hakevat apua, kasvaa.

Meidän perhekeskustyöntekijöiden toiveena on, että nyt kun toivottavasti pahin koronamyllerrys on laantunut, perhekeskusten sisällön kehittäminen toden teolla alkaisi. Uudet toimintatavat eivät synny työn sivutuotteena, vaan niiden kehittämiseen on varattava aikaa ja resursseja. Kun palveluissa on koronavelkaa ja koko sote-alaa vaivaa työntekijäpula, resurssien irrottaminen kehittämiseen voi olla haasteellista. Perhekeskus, jossa työntekijänä saisi käyttää monipuolisesti omaa ammattitaitoaan, oppia ja kehittääkin uutta, voisi kuitenkin olla unelmien kohtauspaikka myös työntekijälle.

Teksti ja kuvat:
Vuosaaren perhekeskuksen rakenteellisen työn ryhmä

Lähteet:
Kojo, Eveliina & Laakso, Simo (2021) Mikä ihmeen perhekeskus? Kirjoitus Sosiaalisia ilmiöitä –blogissa 3.10.22. Teksti luettavissa sähköisesti: http://sosiaalisiailmioita.blogspot.com/2021/10/mika-ihmeen-perhekeskus.html Viitattu 16.9.22.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos THL (2022) Perhekeskusta käsittelevä tietosivu internetissä https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/perhekeskus. Viitattu 16.9.22