”Tämä tekee hyvää sielulle!” – Myllypuron Myllyjoutsenet ja voimaannuttava baletti

Myllypuron seniorikeskuksen juhlasalista kantautuvat Ludwig Minkuksen Bajadeerin sävelet. Salissa työstetään ensiesitystä varten baletin tunnetuinta kohtausta, Varjojen valtakuntaa, tosin teknisessä mielessä reippaasti helpotettuna ja aihepiiriltään suomalaisen seniorin elämään ajankohtaistettuna.

Alkuperäisessä, tarunhohtoiseen Intiaan sijoittuvassa 1800-luvun baletissa sankari Solor näkee oopiumharhassaan rakastettunsa kymmeniksi ballerinoiksi monistettuna. Myllypuron versiossa ollaan nykyajan oopiumin eli Tinderin maailmassa.

Pääroolia esittävä Eero, 84, on esityksessä hukannut oman vaimonsa Maritan, 82, ja eksynyt harhailemaan parinkymmenen hypnoottisesti tanssivan Tinder-ballerinan keskelle saatuaan vinkin siitä, että Tinderistä se kulta nykypäivänä löytyy. Lopussa löytyy onneksi tuttu match, vaimo.

Eero ja Marita päättivät aloittaa baletin kahdeksankymppisinä. Nyt he tanssivat jo kuudetta kuukautta, ja arvioivat lajin alkeiden olevan heillä jo ”hyvin hanskassa”. Pariskunnan mielestä baletissa on kiinnostavaa ennen kaikkea yhteispeli musiikin kanssa.

Meneillään on oma uramalliprojektini Hopeajoutsenet, jossa ikäihmisille tarjotaan mahdollisuus klassisen baletin harrastamiseen. Tällä kulttuurisen vanhustyön projektilla on kaksi päätavoitetta: asiakaskunnan voimaannuttaminen ja pääkaupunkiseudun kulttuurisen vanhustyön tarjonnan laajentaminen.

Kuvassa näkyy tummiin tanssiasuihin ja -tossuihin pukeutuneita ikäihmisiä seisomassa balettiasennossa. Etualalla on yksi ihminen ja taustalla kahdeksan ihmistä.

Hopeajoutsenet-projekti lähti niistä huomioistani, että seniorien liikunta- ja kulttuuripaletti on nykyisellään melko kaavoihin kangistunut, eikä pääkaupunkiseudulla ollut tarjolla eläkeikäisille yhtäkään ikäspesifiä klassisen baletin harrastuspaikkaa.

Mutta miksi he sellaista tarvitsisivat, tai miksi juuri eläkeläisiä pitäisi erityisesti voimaannuttaa?

Kynnys marssia alkeistunnille tavalliseen tanssikouluun on seniori-ikäisellä korkealla, voivathan saman tunnin muut oppilaat olla viisikymmentäkin vuotta nuorempia. Tavallisen balettitunnin tietyt tekniset liikkeet, kuten hypyt tai varvastyöskentely, ovat monelle ikääntyvälle aloittelijalle riskialttiita.

Suurten ikäluokkien osallistumista balettiin voi myös jarruttaa oman nuoruuden käsitys baletista elitistisenä lajina, jonka harrastamiseen vaaditaan poikkeuksellisia fyysisiä kykyjä ja aivan tietynlainen vartalotyyppi. Yleinen on myös käsitys siitä, että baletti on tarkoitettu vain laihoille, huippunotkeille nuorille.

Moni kuitenkin haluaisi tanssia muutakin kuin niitä perinteisiä senioritansseja, ja juuri baletilla on aivan erityisen paljon terveysvaikutuksia ikääntyville. Sen hyödyt on todistettu jo monessa tutkimuksessa. Baletin vasen-oikea-työskentely ja opettajan liikkeiden peilaus ovat mitä tehokkainta, dementiaa ehkäisevää aivojumppaa, koreografioiden opettelu on kokonaisvaltaista muistitreeniä, ja tasapainolajina baletti on ylittämätön. Puhumattakaan henkisen hyvinvoinnin ulottuvuuksista: musiikista, luovuuden harjoittamisesta, eläytymisestä.

Kuvassa on tummiin tanssiasuihin pukeutuneita ihmisiä. Ihmiset seisovat balettiasennossa oikea käsi ojennettuna ilmaan.

Baletti on aivan turhaan saanut vaikean lajin maineen, sillä vain pienellä soveltamisella tunteja saa helpotettua niin, että myös seniorit pääsevät osalliseksi sen iloista ja hyödyistä. Hyppyjä, syviä taaksetaivutuksia, ääriasentovenytyksiä tai varvastyötä ei senioribalettitunneilla enää tehdä.

Muualla maailmassa, erityisesti Uudessa Seelannissa ja Australiassa, lajin suosio räjähti nimenomaan ikääntyneiden kesken sen jälkeen, kun lajin lukuisat terveyshyödyt seniori-ikäisille vahvistettiin. Näissä maissa toimii jo erityisiä balettikouluketjuja, jotka ovat erikoistuneet vain ikääntyviin asiakkaisiin.

Kuva on otettu peilistä, jossa näkyy tummiin tanssiasuihin pukeutuneita ihmisiä ja etualalla balettitanko. Ihmiset seisovat balettiasennossa molemmat kädet ilmaan kohotettuina.

Perustin ensimmäisen senioribalettiryhmän Myllypuron seniorikeskukseen keväällä 2020, jännittäen tuleekohan ryhmään ketään. Ryhmä kasvoi isoksi hetkessä, ja innokkaat senioriballerinat keksivät ryhmälleen nimen, Myllyjoutsenet. Myllyjoutsenet olivat suunnittelemassa ensimmäistä esitystään, kun korona katkaisi lentomme lyhyeen.

Koronarajoitusten vihdoin helpotuttua senioribaletti hyväksyttiin Helsingin kaupungin uramalliprojektiksi nimellä Hopeajoutsenet – balettiliikunnan hyödyntäminen seniorikeskuksissa, ja tunnit käynnistyivät Myllypuron seniorikeskuksessa uudelleen huhtikuussa 2022. Lajin harrastamisen puitteet olivat tällä välin muuttuneet vieläkin paremmiksi, sillä talon peruskorjauksen yhteydessä baletti otettiin ainutlaatuisella tavalla huomioon asentamalla juhlasaliin balettitanko sekä peili.

Myllyjoutsenet-ryhmässä tanssii tällä hetkellä lähes parikymmentä 64–84-vuotiasta eläkeläistä, joista suurin osa on vasta täällä tullut balettitunnille elämänsä ensimmäistä kertaa. Ryhmä on syventynyt baletin ja tanssin maailmaan muutenkin kuin vain viikoittaisen tanssitunnin merkeissä. Olemme katselleet kuuluisia balettikohtauksia yhdessä televisiosta ja lähetelleet toisillemme balettivideoita ryhmän whatsappissa. Retkillä ollaan käyty Tanssi-näyttelyssä HAM:issa sekä Kansallisbaletin pääharjoituksissa. Moni on raportoinut nauttivansa nyt enemmän myös balettiesitysten katsomisesta, kun ymmärtää mistä tekniikassa on kysymys.

Kuvassa näkyy tummiin tanssiasuihin pukeutuneita ihmisiä. Ihmiset ovat balettiasennossa, vasen käsi kauniisti kohotettuna ja katse kohotettuun käteen päin.

Tanssin voimauttavina vaikutuksina on perinteisesti pidetty luovuutta, arjesta irti nostavia flow-kokemuksia, mahdollisuutta käsitellä tunteita tanssin keinoin, tanssiyhteisön voimaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Nämä kaikki ovat toteutuneet Myllyjoutsenten kanssa.

Tärkeä voimaannuttamisen tavoite sosiaalityössä on mahdollistaminen ja inklusiivisuus. Hopeajoutsenet-projekti on antanut senioritanssijoille ”luvan” ja valtuutuksen tulla täysivaltaisina toimijoina osalliseksi balettitaiteeseen. Myllyjoutsenissa ei tarvitse kokea ikäsyrjintää.

Verratessani Myllyjoutsenten tunteja nuorempien tanssijoiden tunteihin, joilla itse käyn treenaamassa, ero ilmapiirissä on käsin kosketeltava. Senioreilta puuttuu kokonaan se stressi, suorituspaine ja kilpailunhalu, joka nuoremmilla tanssijoilla on vielä pinnassa. Kriittisyys omaa kehoa kohtaan on täällä tuntematon ilmiö, kiitollisuus ja tanssin ilo sen sijaan loistaa kauas. Loukkaantumisia, menneitä leikkauksia ja kremppoja on ryhmässämme jo jokaisella, myös tällä ohjaajalla. Meiltä löytyy tekoniveliä ja jos jonkinlaista ruuvia kehosta. Silti täällä kaikki keskittyvät vain tanssista nauttimiseen ja hyvään fiilikseen, eikä kukaan ota itseään enää turhan vakavasti.

Vanhempien ihmisten tanssissa on mielestäni aivan erityistä kauneutta, jota harvemmin näkee nuorempien balettisuorituksissa. Osallistujat ovat kuvanneet kokevansa itsensä balettitunnin jälkeen jälleen ihmeellisen eleganteiksi, jopa henkistyneiksi. Eräs Myllyjoutsen kertoi alkaneensa kirjoittaa runoja tunnin jälkeen, sillä ilmaisu antaa siivet, avaa sielun ja herkistää. Toinen sanoi: baletti tekee sielulleni hyvää!

Myllypuron seniorikeskus on tällä hetkellä Suomen ainoa seniorikeskus, joka tarjoaa baletin harrastusmahdollisuutta eläkeikäisille aloittelijoille.


Marikka Ombima, sosiaaliohjaaja, Myllypuron seniorikeskus
Hopeajoutsenet – balettiliikunnan hyödyntäminen seniorikeskuksissa on yksi vuoden 2022–2023 Helsingin kaupungin uramalliprojekteista

kuvat: Anita Herkman ja Jatta Juntunen

Kommentit