On muutakin kuin lastensuojelu – varhaisella tuella vakauteen

Lainsäätäjien tavoitteena on ollut jo pitkään siirtää perheiden palveluiden painopistettä varhaisen, oikeaan aikaan saadun tuen piiriin ja vähentää kalliiden, korjaavien palveluiden roolia. Kuitenkin edelleen varsinkin julkisuudessa puhuttaessa lasten tai nuorten pahoinvoinnista ja perheiden kuormittumisesta esille nostetaan useimmiten lastensuojelu, sen palvelut ja viimesijaiset tukitoimet. Pimentoon jää se, että lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskennellään useissa muissakin sosiaalihuollon palveluissa, joihin osaan perheet voivat hakeutua itse matalallakin kynnyksellä.

Vaikka varhaisen tuen palvelut saavat julkisuudessa vähän näkyvyyttä, niiden saatavuus ja merkityksellisyys kasvavat koko ajan. Tiedon lisääminen palveluista on keskeistä: kun perheiden tietoisuus saatavilla olevista palveluista lisääntyy, he osaavat enenevissä määriin hakea tukea pulmallisiin perhetilanteisiin ajoissa. Parhaimmillaan varhainen tuki estää tilanteiden hankaloitumista ja kriisiytymistä, mikä vähentää esimerkiksi lastensuojelun palveluiden tarvetta.

Mitä varhainen tuki on?
Perheiden tarpeisiin vastaavan varhaisen tuen tarjoaminen ei ole vain sanahelinää, vaan se on kirjattu tavoitteeksi myös sosiaalihuoltolakiin (1301/2014). Varhaisen tuen tavoitteena on tuoda apua lasten ja perheiden hankaliin tilanteisiin, jotka eivät ole ratkaistavissa perheen omin voimavaroin.

Perheiden huoliin ja haasteisiin on helpointa puuttua silloin, kun ne ovat vielä mittakaavaltaan pieniä. Tämä on myös perheiden edun mukaista, sillä se edistää lasten ja perheiden hyvinvointia, tukee lasten kasvua ja kehitystä, voimaannuttaa koko perhettä ja mahdollistaa toimivamman arjen. Varhainen tuki on kannattava investointi tulevaisuuteen.

Mitä lapsiperheille suunnattuja palveluita Helsingissä on saatavilla?
Helsingin kaupunki kehittää jatkuvasti matalan kynnyksen palveluita vastatakseen lapsiperheiden varhaisen tuen tarpeisiin.

Avun saaminen ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Esimerkiksi vanhemmuuteen, perheen vuorovaikutustaitoihin, lapsiperheen arjen hallintaan, lapsen tai nuoren kehityksellisiin pulmiin, elämänmuutoksiin ja kriiseihin on saatavilla apua eri toimijoilta. Tarvittaessa toimijat ohjaavat myös muihin palveluihin.

Miltä kuulostaisi kotiin saatava vanhempainohjaus? Lapsiperheiden sosiaaliohjaus on 0–16-vuotiaiden lasten perheille tarkoitettua tukea, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa elämäntilanteissa, kuten esimerkiksi lapsen uneen, päivärytmiin, uhmaan, koulunkäyntiin ja murrosikään liittyvissä asioissa. Sosiaaliohjaaja tapaa perheitä heidän kotonaan tai muussa perheelle tutussa toimintaympäristössä. Tavoitteet suunnitellaan perheen tarpeita vastaavaksi ja sen mukaan valikoituu, kenen perheenjäsenen kanssa tavataan.

Tuntuuko, että kamelin selkä katkeaa hetkenä millä hyvänsä? Lapsiperheiden kotipalvelu auttaa, jos vanhemman jaksaminen on lapsiperheen arjessa koetuksella. Tarjolla on konkreettista tukea, apua ja ohjausta arjen asioissa tuntikorvausta vastaan.

Mietityttävätkö lasten kasvatukseen ja kehitykseen tai perheen dynamiikkaan liittyvät asiat? Kasvatus- ja perheneuvola tarjoaa apua ja tukea muun muassa vanhemmuuteen ja kasvatukseen tai lapsen tai nuoren käyttäytymiseen tai kehitykseen liittyvät asioissa, pulmallisissa perhetilanteissa ja perhettä kohdanneissa kriiseissä. Tukikäyntien lisäksi tehdään tarvittaessa lasten ja nuorten psykologiset yksilötutkimukset.

Huolestuttaako vanhemmaksi kasvaminen tai vuorovaikutus vauvan kanssa? Terapeuttinen vauvaperhetyö auttaa, kun raskauteen, vauvan syntymään tai sen jälkeiseen aikaan liittyvät huolet heijastuvat vanhemmuuteen ja vanhemman ja vauvan väliseen suhteeseen.

Ovatko välit puolisoon viilenneet tai jo vaienneet? Lapsiperheellisenä apua saa pariterapiasta, jossa keskustelun aiheina ovat esimerkiksi parisuhteen kriisit, vuorovaikutus- ja kommunikaatiovaikeudet ja uusperheongelmat.

Edellä mainittuihin palveluihin hakeudutaan olemalla yhteydessä lapsiperheiden sosiaalineuvontaan. Tarvittaessa on mahdollista pohtia yhdessä, millaista apua ja tukea tarvitaan ja mikä palvelu hyödyttäisi parhaiten. Palvelut ovat vapaaehtoisia ja kotipalvelua lukuun ottamatta maksuttomia.

Tuliko ero, mutta lasten elatus-, huolto- ja tapaamis-sopimusasioista sopiminen on haastavaa? Tai onko tarve muihin perheoikeudellisiin palveluihin, kuten isyys- tai adoptioasioihin? Tarjolla on ammattilaisten tarjoamaa perheoikeudellista tukea perheen erityisissä tilanteissa. Lisätietoja palveluista löytyy täältä.

Nuorille suunnatuista palveluista voi lukea lisää täältä.

Lisäksi on runsaasti myös kolmannen sektorin toimijoita, jotka tuottavat erilaisia matalan kynnyksen palveluita perheille. Lisätietoja saa palveluntuottajien omilta nettisivuilta.

Entä jos tilanne on jo haastavampi?
Edellä mainittuihin peruspalveluihin perhe voi hakeutua itse. Jos alle 18-vuotiaasta saapuu lastensuojeluilmoitus tai sosiaalihuoltolain mukainen yhteydenotto, käynnistyy palvelutarpeen arviointi. Palvelutarpeen arvioinnissa perhe voidaan ohjata matalan kynnyksen palveluihin tai aloittaa lastensuojelu asiakkuus. Jos arvioinnissa todetaan, että lapsi on sosiaalihuoltolain määrittelemällä tavalla erityisen tuen tarpeessa, aloitetaan perhesosiaalityön asiakkuus. Tuen tarve voi liittyä esimerkiksi lasten erityistarpeisiin tai kasvatuspulmiin, koulunkäynnin haasteisiin, vanhempien jaksamiseen, perheen ristiriitoihin, vähäiseen läheisverkoston tukeen tai elämäntilanteen muuhun kuormittavuuteen.

Perhesosiaalityön asiakkuus on perheille vapaaehtoista. Perhesosiaalityössä sosiaalityöntekijä vastaa tarvittavien palveluiden ja tukitoimien suunnittelusta, koordinoinnista ja arvioimisesta. Perhesosiaalityön palveluita ovat perhetyö, tukihenkilötyö ja tukiperhe. Palveluihin on mahdollista yhdistää matalan kynnyksen palveluita.

Jokaiselle meille tulee tilanteita, joissa omat voimavaramme ovat koetuksella ja apu on tarpeen. Silloin saa ja kannattaa olla yhteydessä varhaisen tuen palveluihin ja pyytää apua.

Kirjoituksen aihe syntyi Malmi-Maunulan perhekeskuksen rakenteellisen työryhmän keskustelussa.

Kirjoittajat:
Nina Boman, sosiaalityöntekijä
Meri-Tuuli Kulmala, sosiaalityöntekijä
Jamila Ruuskanen, sosiaaliohjaaja

Kuvat: Helsinki Material Bank (kuva 1: Jussi Hellsten / Helsinki Partners, kuva 2: Carl Bergman / Helsingin kaupunki, kuva 3: Olivia Harmon / Helsinki Partners)