Digitaidot ovat uusi lukutaito

Kirjoitus perustuu DOT – Digiosaamisen kehittäminen työtoiminnassa -hankkeen 2022–2023 työntekijöiden havaintoihin.

Parhaimmillaan digitalisaatio helpottaa arkea ja tuo uudenlaisia mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Kesällä Ulkoliikunta.fi -sivustolta voi vaikka katsoa, millä rannalla ei ole sinilevää ja pystyy uimaan koko kesän ajan. Toisaalta taas digitaaliset palvelut eriarvoistavat ja lisäävät syrjäytymistä, jos niihin ei ole pääsyä, joko puuttuvien laitteiden tai puutteellisten taitojen vuoksi. Digitaidottomuus on yleisempää jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa ja syrjässä olevilla ihmisillä.

Digitalisoitumisen muutokset läpileikkaavat koko yhteiskunnan. Kuitenkaan osalla työikäisistä ei ole edes sähköpostiosoitetta puhumattakaan vahvaan tunnistautumiseen tarvittavista välineistä. Jo palveluihin pääsy edellyttää sähköisen asioinnin käyttöä. Puhelimella saattaa saada palvelua, mutta se numerokin pitäisi selvittää ensin netistä. Digitaidoton joutuu maksamaan palvelustaan enemmän, varsinkin asioidessaan pankin tiskillä. Reilu 20 prosenttia helsinkiläisistä ei hallitse tarvittavia digitaitoja (Digitalisaation huipulla -julkaisu).

Kuva Uusix-verstaiden Digipajalta (kuva: Elissa Halén)

Stadin soten työtoiminnassa tehtiin selvitystä nykyisistä digitaidoista yhteistyössä asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Digitaitojen osaamattomuuden taustasyitä etsiessä tunnistettiin kolme asiakasryhmää: perusdigiosaajat, digitaidottomat, joilla on "sihteeri" sekä sihteerittömät digitaidottomat. Suurin huoli on noussut kolmannesta ryhmästä, joilla ei ole digitaitoja eikä apua digipalveluiden käyttöön.

Sihteeri-ilmiö on tullut esiin usean asiakkaan puheessa ja motivaatiossa. Tässä ryhmässä olevilla asiakkailla on lapsi, sisarus, kaveri, kummi tai naapuri, joka hoitaa välttämättömät digiasioinnit. Digikursseille ei tulla eikä muutosta välttämättä edes kaivata, sillä ”tähänkin asti on pärjätty niin, että toinen hoitaa”. Sihteeri-ilmiö on ongelmallinen erityisesti tietosuojan kannalta. Antaisitko kotiavaimesi ja kaikki rahasi jonkun toisen henkilön käyttöön?

Digitaitojen puute näkyy lisäksi siinä, että yllättävän monella asiakkaalla ei ole sähköpostiosoitetta, mikä jo itsessään estää monen digitaalisen palvelun käytön sekä esimerkiksi työnhaun. Kuitenkaan ”ei ole mitään työtä, mitä voisi tehdä ilman digiä”, summasi Stadin soten työtoiminnan työhönvalmentaja asiakkaiden kanssa käydyn keskustelun jälkeen, kun yritettiin löytää työ, jossa digitaidot eivät olisi tarpeellisia.

Digitaidot koetaan liian vaativina ja monelle niiden opettelu oli liian iso pala haukattavaksi. “Ei ole aikaa opetella”, on vastattu usein. Oppimisessa korostuvat turvallisuuden ja motivoinnin merkitys, jotta uskallettaisiin ottaa ensiaskeleet digiin tutustumisessa. Sitten kannattaa edetä askel askeleelta. Motivaatiota taas kannattaa lähteä etsimään ihmisen omasta elinpiiristä. Jos esimerkiksi kalastus kiinnostaa, niin voi etsiä, miltä nettikirpputorilta löytäisi vaikka edullisia, käytettyjä kalastustarvikkeita.

Digitaitojen opettelemisen esteenä oli usein myös pelko epäonnistumisesta, mikä esti kokeilemisen. Podettiin digihäpeää. Keskeistä toiminnassa on huomioida digiosallisuutta tukevan ympäristön luominen, jossa saa kysyä monta kertaa, kokeilla ja epäonnistuakin. Omaa oppimiskykyä usein aliarvioidaan ja uuden äärelle heittäytyminen ei käy helposti, koska taustalla voi ehkä olla huonoja oppimiskokemuksia. Kehtaako toiselta kysyä kaikkea? Nauretaanko minulle? Henkilökohtaiseen digineuvontaan on tullut asiakkaita, joita ei ole nähty hankkeen järjestämissä digikoulutuksissa. Kursseille tulolle on ollut jokin kynnys. Onkin hyvä järjestää erilaisia tapoja ottaa digiasioita haltuun. Henkilökohtainen digineuvonta on onnistunut tavoittamaan erityisesti naisia.

Opetushallitus on määrittänyt Osaamisrakenne 2035 -julkaisussaan (2019) kansalaisen perusdigitaidot, jotka kasvattavat merkitystään kaikilla toimialoilla. Muun muassa digitaalisessa toimintaympäristössä toimiminen on nykyään kaikilta vaadittava perustaito.

Hankkeen aikana syntyi kolme perusdigitaitoja edistävää kokonaisuutta: uudistetut digikurssit, lunttilaput sekä kiertävä digitukihenkilö.

Stadin soten työtoiminnassa tarjotaan jatkossa perusdigikurssien kokonaisuus, joka lähtee liikkeelle digitaalisuudesta ja digirohkeudesta. Ensimmäiselle kurssille osallistuminen ei vaadi lainkaan digitaitoja. Tällä alkeiden alkeet -toimintamallilla pyritään saamaan kaikille asiakkaille perusdigitaidot. Kouluttaja katsoo, ettei kukaan putoa. Ensimmäisen moduulin jälkeen asiakas voi edetä opettelemaan lisää digitaitoja.

Lunttilaput ovat fyysisiä kortteja, joiden avulla sekä asiakkaat että henkilökunta voivat muistella jo opittuja taitoja tai saada tukea digipalveluissa navigoimiseen. Kiertävä digitukihenkilö tarjoaa matalan kynnyksen digiapua niille, jotka syystä tai toisesta eivät osallistu koulutuksiin. Toki häneltä saa kysyä vaikeitakin kysymyksiä. Kiertävä digitukihenkilö on myös pitänyt mukanaan mainoksia tulevista koulutuksista. Osallistujia kursseille on tullut tätäkin kautta.

Digitaitojen on sanottu olevan uusi lukutaito, joten niitä ei voi jättää enää huomioimatta. Onkin luotava ympäristö, jossa kyydistä pudonneet voivat päästä osaksi digitaalisuuden ihmeellistä maailmaa. Samalla he voivat säästää pankin palvelumaksuissa sekä lisätä omaa yhteiskunnallista osallisuuttaan.

Kirjoittajat:
Elissa Halén, projektisuunnittelija, Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala, aikuissosiaalityön työtoiminta
Meri Vainio, projektipäällikkö, Forum Virium Helsinki
Saara Teinilä, projektipäällikkö, Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala, aikuissosiaalityön työtoiminta

DOT – Digiosaamisen kehittäminen työtoiminnassa -hankkeen 03/2022–08/2023 keskeinen tavoite on kohentaa Stadin soten työtoiminnan asiakkaiden ja henkilökunnan digiosaamista.

Lähteet
Leveälahti, S., Nieminen, J., Nyyssölä, K., Suominen, V. ja Kotipelto, S. (2019) Osaamisrakenne 2035 -raportti. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/osaamisrakenne-2035

Ahola, N. ja Hirvonen J. (2021) Digitalisaation huipulla ja reunalla - Verkkopalvelujen käyttö ja digisyrjäytyminen Helsingissä ja Suomessa. Helsingin kaupunki. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/21_04_16_Tutkimuksia%202_Hirvonen.pdf