Vammaisneuvonta vammaispalvelun sosiaalityössä

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan vammaispalvelujen sosiaalityön vammaisneuvonta on vajaan kolmen vuoden olemassaolonsa aikana vakiinnuttanut asemansa osana vammaispalvelun sosiaalityötä. Palvelun tavoitteena on tarjota selkeää ja helposti saavutettavissa olevaa matalan kynnyksen palvelua ja tietoa vammaisten sosiaalityöstä. Yhteydenotot ovat kasvaneet tasaisesti ja iloksemme myös useat yhteistyökumppanimme ovat löytäneet meidät. Vammaisneuvonnan tarjoamaa palvelua pyritään jatkuvasti kehittämään asiakkaiden toiveiden mukaisesti ja käytössä olevien resurssien rajoissa.

Neuvontaa Itäkadun perhekeskuksen palvelupisteellä (kuva: Markus Sommers)

Tarpeellista neuvontaa
Kaikki vammaisneuvontaan tulleet yhteydenotot (puhelut, sähköpostit ja palvelupisteellä käynnit) tilastoidaan. Yhteydenottoja vuoden 2023 ensimmäisen puolivuotiskauden aikana on ollut 2330, vuonna 2022 yhteydenottoja oli yhteensä 3571 ja vuonna 2021 yhteensä 2227. Jokaisen neuvontapuhelun jälkeen asiakkaalle lähtee automaattisesti asiakastyytyväisyyskysely (Feedbackly) tekstiviestitse. Saamamme palautteet ovat pääsääntöisesti olleet positiivisia, mikä kertoo tiedon tarpeesta ja yleisneuvonnan tarpeellisuudesta.

Yleisimmät yhteydenotot koskevat palveluihin hakeutumista, oman vastuutyöntekijän yhteystietoja sekä yleistä informaatiota tarjolla olevista palveluista. Usea yhteydenottaja on kokenut vammaispalvelujen hakemisen haasteelliseksi, esimerkiksi tilanteissa, joissa omatoiminen tiedon löytäminen vammaispalvelujen verkkosivuilta ei ole helppoa, saavutettavaa ja yksinkertaista. Lähetämme asiakkaille hakemuslomakkeita niin sähköisessä kuin myös paperisessa muodossa sekä ohjaamme ja autamme tarvittaessa hakemusten täyttymisessä.

Joskus vammaispalvelujen pitkäaikaisten asiakkaiden vastuutyöntekijöiden yhteystiedot voivat olla hukassa, varsinkin jos asiakas on harvoin tavannut vastuutyöntekijäänsä tai työntekijä on vaihtunut vuosia kestäneen asiakkuuden aikana. Asiakas tai hänen omaisensa saattaa soittaa vammaisneuvontaan, vaikka hänen asiansa koskeekin jotain toista sosiaalipalvelua, kuten iäkkäiden palveluja tai aikuissosiaalityötä. Vammaisneuvontaan voi olla yhteydessä myös nimettömästi. Autamme ja ohjaamme asiakasta parhaan kykymme mukaan löytämään kaupungin organisaatiosta tai yhteistyöverkostosta oikean palvelun ja työntekijän.

Vammaisneuvonta on osa vammaispalvelujen sosiaalityötä. Neuvonnan yhteydenottajat toivovat usein tietoa vammaispalveluihin pääsemisen kriteereistä. Vammaisneuvonnasta voimme antaa yleistä tietoa sosiaalityöstä, miten palveluja haetaan sekä perustietoa vammaispalvelujen myöntämisen perusteista, jotka ovat palvelukohtaisia. Vammaisneuvonnassa emme tee asiakkaille palvelutarpeen arviointia. Asiakkaan yksilöllisen tilanteen mukaisen neuvonnan ja asiakkaan yksilöllisen toimintakyvyn rajoitteen arvioinnin sekä päätöksen suhteessa palvelun tarpeeseen ja palveluratkaisuun tekee asiakkaan vammaispalvelujen sosiaalityön alueellinen vastuutyöntekijä. Vammaispalvelun sosiaalityön asiakkuudessa olevien vammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä tulee yleisneuvonnan sijaan ensisijaisesti olla yhteydessä suoraan asiakkaalle nimettyyn alueelliseen vastuutyöntekijään.

Yhteistyötä ja neuvontaa
Asiakkaiden ja heidän omaistensa lisäksi tarjoamme sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla työskenteleville sekä muille yhteistyökumppaneille yleistä tietoa vammaisten sosiaalityöstä ns. virtuaalikahvien muodossa sekä järjestämme tarvittaessa eri alojen ammattilaisille koulutuksia yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Vammaisneuvonnassa työskentelee tällä hetkellä kaksi sosiaaliohjaajaa ja projektisuunnittelija. Palvelemme asiakkaita suomen, ruotsin ja englannin kielillä. Meillä on käytössämme pikatulkkaussovellus ja tarvittaessa voimme palvella asiakkaita myös muilla kielillä. Asiakkailla on kerran viikossa mahdollisuus tulla palvelupisteellemme Itäkadun perhekeskukseen.

Alla olevan linkkien kautta löydät vammaisneuvonnan yhteystietomme sekä laajat palvelumuodot ja -ajat

Lopuksi
Väestön ikääntyessä vammaispalvelujen käyttäjistä ja vammaisneuvontaan yhteyttä ottavista henkilöistä aiempaa useampi on iäkäs henkilö tai iäkkään henkilön omainen, joka toivoo turvallisia liikkumisen palveluja, kuten saattajapalveluja. Tärkeää on, että asumisen ja liikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa kaupungin yhteiset ympäristöt ja palvelut ovat esteettömiä ja helposti käytettäviä kaikille ja kaikenikäisille kaupunkilaisille. Kaikille hyvin toimivan yhteiskunnan yhteissuunnitteluun on hyvä ottaa mukaan sekä rakenteellisen vammaisten sosiaalityön otetta että kokemusosaamista.

Myös kaupungin yleisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee ottaa huomioon vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten moninaiset tarpeet ja huolehtia siitä, että palvelut ovat helposti löydettävissä ja käytettävissä. Vammaisneuvonnan lisäksi kaupunkilaiset tarvitsevat tuettuja palvelupolkuja ja vahvempaa palveluohjausta kaikille tarkoitettujen yleisten sosiaali-, terveys ja pelastuspalvelujen käytössä. Vammaispalvelut erityispalveluna täydentävät yleisiä, kaikille kaupunkilaisille tarkoitettuja palveluja.


Kirjoittajat:
Havaintoja vammaispalvelujen neuvonnasta kokosivat projektisuunnittelija Paula Hirvonen ja vammaisten helsinkiläisen osallisuuden asiantuntija Tiina Lappalainen.

Kuva: Markus Sommers / Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Kommentit