Mitä pitäisi tehdä, kun rahat eivät riitä?

Työskentelemme Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen Helsingissä -hankkeen sosiaaliohjaajina aikuissosiaalityössä. Hankeasiakkuuteen ohjautuu aikuissosiaalityön asiakkaita, joiden asuminen on vaarantunut. Valtaosalla asunnon menettämisen uhka johtuu vuokraveloista ja velkaa kertyy, kun käytettävissä olevat varat eivät riitä pakollisten menojen kattamiseen. Asiakkainamme on niin yksinasuvia kuin lapsiperheitä, työssäkäyviä, työttömiä kuin eläkeläisiäkin. Aikuissosiaalityön asiakkaiden tilanteita tarkasteltaessa on selvää, että hallituksen jo toteuttamat sosiaaliturvaleikkaukset ovat vaikeuttaneet merkittävästi asiakkaiden taloudellista pärjäämistä. Aikuissosiaalityön piirissä huolta herättää myös 1.2.2026 voimaan tuleva toimeentulotuen kokonaisuudistus ja sen vaikutukset jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin asiakkaisiin.

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen Helsingissä -hankkeen parissa on työskennelty nyt puoli vuotta ja kokoamme huomioitamme tämän blogitekstin muotoon. Tekstissä keskitymme tarkastelemaan yhden vanhemman perheiden tilannetta esimerkkiperheen kautta. Myös sosiaali- ja terveysministeriön muistiossa (STM 2024) on tarkasteltu sosiaaliturvaleikkausten vaikutuksia lapsiin ja lapsiperheisiin. Muistiossa todetaan, että pitkittynyt pienituloisuus on haitallista perheille ja että pienituloisuus periytyy ja samalla lisää todennäköisyyttä muiden ongelmien kasautumiseen, joka kasvattaa lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti yhden aikuisen monilapsisiin perheisiin ja yksinasuviin. (STM 2024, 29–31) On myös syytä huomioida, että YK:n Lapsen oikeuksien komitea on suositellut, että Suomen tulee välttää sosiaaliturvan leikkauksia, jotka kohdistuvat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin (STM 2024, 45–46). Suomen nykyinen hallitus on toiminut päinvastoin.

Kohtuuttoman vaikeita tilanteita
Esimerkkinä toimivan asiakasperheen äiti on työttömänä ja yrittää etsiä töitä. Ensisijaiset etuudet ja satunnaiset työtulot eivät Helsingin vuokratasolla riitä kattamaan asumisen ja elämisen kuluja, jonka vuoksi perhe joutuu hakemaan perustoimeentulotukea Kelasta. Kohtuuttoman vaikeita tilanteita syntyy, jos töitä on satunnaisesti ja palkkatulot vaihtelevat. Asiakasperheen äidille tarjotaan elokuussa muutamia työvuoroja ja hänen toiveenaan on saada vakituinen työ kyseisestä yrityksestä. Myöhemmin ilmenee, että yritys ei pysty työllistämään asiakasta jatkossa. Elokuussa maksettu 400 euron palkkatulo johtaa perheen kohdalla siihen, että perustoimeentulotukea ei myönnetä lokakuussa. Kelan perustoimeentulotuen päätöksessä todetaan, että asiakkaan olisi pitänyt säästää elokuun ansiotulosta varoja lokakuulle. Jos asiakas olisi onnistunut säästämään saamiaan palkkatuloja kaksi kuukautta, olisi päätös kielteinen, koska Kela katsoisi tilin varojen riittävän elatukseen.

Vastaava tilanne voi syntyä myös silloin, kun perustoimeentulotukea hakeva asiakas on elokuussa joutunut lainaamaan rahaa ystäviltä tai sukulaisilta esimerkiksi rikkoontuneen pesukoneen tai lapsen syysvaatteiden vuoksi, ja tämä laina näkyy tilillepanona. Jos lokakuun perustoimeentulotukipäätös on kielteinen, saattaa asiakasperheen budjetissa olla usean sadan euron lovi. Vanhempi saattaa joutua punnitsemaan ostaako hän lapsille ruokaa vai maksaako vuokran. Samaan aikaan Hekan asuntojen vuokria on korotettu useana peräkkäisenä vuotena eikä kohtuuhintaisia asuntoja ole tarjolla kaikille. Lisäksi asumistukea on leikattu. Vuokrankorotusten myötä osalla asiakkaista vuokra ylittää Kelan kohtuuvuokranormin, joka pakottaa asiakkaita etsimään edullisempia asuntoja. Perheiden jatkuvat muutot vaikuttavat radikaalisti lasten turvallisuuden tunteeseen, koulunkäyntiin ja ystäväpiiriin.

Jatkuva tukien ja osa-aikatyöstä saadun pienen palkkatulon kanssa kamppailun vaikutus perheen talouteen johtaa myös velkaantumiseen. Velkaa kertyy usein erityisesti vuokranmaksusta, sillä saaduista tuloista ja tuista priorisoidaan ensisijaisesti välttämätön ravinnonsaanti sekä muut perheelle välttämättömät hankinnat. Kokemuksemme mukaan vuokravelka on kasvavassa määrin aikuissosiaalityön asiakkuuden alkamisen perusteena. Vaikka vuokravelkaan saisi tukea, sitä kertyy herkästi uudestaan, mikäli perheen ihmisarvoisen elämän edellyttämää välttämätöntä toimeentuloa ei pystytä jatkossa turvaamaan.

Heikentynyt työllisyystilanne ja pienituloisuus kasvussa
Tilannetta työnteon sekä tukien kanssa kamppailemiseen vaikeuttaa entisestään heikentynyt työllisyystilanne. Työttömien määrä Helsingissä jatkaa kasvua, eivätkä monet löydä töitä ahkerasta hakemisesta huolimatta. Syyskuun työttömyysaste Helsingissä oli 13,6 % ja avoimia työpaikkoja oli 42 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuussa 38 % enemmän kuin vuosi sitten (Helsingin kaupunki 2025). Ensi vuonna voimaan astuva toimeentulotuen muutos poistaa myös Kelan aiemmin soveltaman 150 euron suojaosan, joka ei kannusta tekemään yksittäistäkään keikkavuoroa.

Kelan (2025) lausunnosta käy ilmi, että pienituloisuusaste on kasvanut erityisesti lapsiperheillä ja ei-työllisillä. Arvion mukaan helmikuun alussa voimaan tuleva toimeentulotuen kokonaisuudistus tulee vähentämään toimeentulotuen saajamääriä ja toimeentulotuen menoja, mutta samalla se lisää tuloeroja ja syventää pienituloisuutta. Perusosan alennukset kohdistuvat valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin – siitä huolimatta, että toimeentulotuen taso on nähty jo nykyisellään riittämättömäksi minimitoimeentulon turvaamiseen. Kelassa on arvioitu, että esimerkiksi perusosan alentamisharkintojen määrä kasvaisi nykyisestä vuosittaisesta noin 42 000:sta lähes 160 000 alentamisharkintaan vuodessa. (Kela 2025.)

Sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimialan sosiaalinen raportti (2025) tukee sekä omia havaintojamme että Kelan tekemää arviota pienituloisuusasteen kasvusta. Kun taloudellinen tilanne on muutenkin haastava, myös lapsiperheiden vuokravelkariski kasvaa. Sosiaalisen raportin kyselyyn vastanneet sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan toimijat toivat esille, että ovat työssään havainneet vuokravelkojen ja häätöjen lisääntymisen. Muiden vastaajien tavoin myös Helsingin asumisneuvonnassa on kiinnitetty huomiota sosiaaliturvaleikkauksista ja asumisen kustannusten noususta johtuvaan häätö- ja vuokravelkatilanteiden kasvuun. (Tiilikainen, 2025.)

Oikea-aikainen ja riittävä tuki avainasemassa
Mitä siis pitäisi tehdä, kun rahat eivät riitä? Hankkeessa tekemämme asiakastyön perusteella on ilmeistä, että mitä nopeammin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneet hakevat apua ja avun piiriin päästyään saavat riittävän intensiivistä tukea, sitä paremmat edellytykset on puuttua asumisen ongelmiin. Asiakkaiden tilanteita tulee tarkastella yksilöllisesti ja ongelmiin on tarjottava oikea-aikaista ja riittävää tukea. Talous- ja asumissosiaalityön menetelmistä on apua yksilötyössä, akuutin vuokravelkakriisin jälkeen tulee huolehtia riittävän pitkästä seurantajaksosta, jotta kriisi ei uusiudu. Tämä kaikki vaatii kuitenkin resursseja.

Asiakkaiden alati monimutkaistuvien ja syvenevien taloudellisten vaikeuksien taustalla on hyvinvointivaltion rakenteita hajottava politiikka, eikä ongelmia tule pelkistää yksilöiden valinnoiksi. Varsinaista tuloköyhyyttä ei sosiaalityön keinoin ratkaista, vaan tarvitaan hallituspolitiikan suunnanmuutos ja ymmärrystä siitä, miten haitallisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia lapsiperheköyhyyden kasvulla on. Aikuissosiaalityön viranhaltijoiden itsenäisellä harkinnalla ja päätöksenteko-oikeudella voi kuitenkin olla suuri merkitys toivon ylläpitämiseen niin yksilölle kuin yksittäiselle perheellekin. Aikuissosiaalityön viranhaltijoina voimme kulkea asiakkaan rinnalla vaikeiden elämäntilanteiden läpi tarjoten ohjausta, neuvontaa sekä psykososiaalista tukea eri elämäntilanteissa. Toivoa on vaikeissakin tilanteissa ja niistä on mahdollisuus selvitä, mutta se vaatii usein pitkäjänteistä työskentelyä eikä muutos parempaan tapahdu useinkaan hetkessä.

Kirjoittajat: Ida Aittola ja Outi Aaltonen. Kirjoittajat työskentelevät sosiaaliohjaajina Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen Helsingissä -hankkeessa 2025–2027.
Kuva: Unsplash (kuva 1) ja Juha Valkeajoki, Sherpa / Helsingin kaupunki (kuva 2)

Lähteet:

Helsingin kaupunki 2025. Työttömien määrä kasvoi syyskuussa vuoden takaisesta. Avoimien työpaikkojen määrä väheni. Kuukausikatsaus. Työnvälitystilasto, KEHA –keskus. Helsingin kaupunki. Työttömyys | Tutkimus- ja tilastotietoa Helsingistä

Kela 2025. Toimeentulotukeen ehdotettu uudistus kasvattaa Kelan työmäärää merkittävästi, mutta myös sujuvoittaa tuen toimeenpanoa. Kela. 27.6.2025. Kelan lausunto: Toimeentulotukeen ehdotettu uudistus kasvattaa Kelan työmäärää merkittävästi mutta myös sujuvoittaa tuen toimeenpanoa | Ajankohtaista | Kela

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen Helsingissä 2025–2027 –hanke. Helsingin kaupunki. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen Helsingissä -hanke | Helsingin kaupunki

Sosiaali- ja terveysministeriön muistio 2024. Vuosien 2024 ja 2025 toimeentuloturva- ja sosiaali- ja terveyspalvelulainsäädännön muutosten yhteisvaikutukset eri ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. FINAL_Yhteisvaikutukset+eri+ihmisryhmien+perus-+ja+ihmisoikeuksien+toteutumiseen.pdf

Tiilikainen, Annika. Lapsiperheköyhyys Helsingissä. Sosiaalinen raportti. Helsingin kaupunki. Sosiaalinen raportti: Lapsiperheköyhyys Helsingissä – Helsingin kaupunki