Nuorten asunnottomuus Suomessa – katsaus ilmiöön

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen eli Varken (entinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara) 28.1.2026 julkaisemassa Asunnottomat 2025 -selvityksestä selviää, että nuorten alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä on noussut vuodesta 2024 naisten ja maahanmuuttajataustaisten asunnottomuuden ohella. Kyselyyn vastanneiden kuntien antamien tiedon mukaan nuoria asunnottomia on ollut 760 henkilöä vuonna 2025. Asunnottomien nuorten määrä on noussut selvityksen mukaan noin 200:lla vuonna 2025. Tapahtunut muutos on ollut suurempi kuin vuosien 2023–2024 välillä, jolloin asunnottomien nuorten määrä nousi 25:llä. Asunnottomuus on julkaistussa selvityksessä noussut Helsingissä 25 prosenttia. Helsingissä oli asunnottomia 193 henkilöä enemmän kuin vuonna 2024. Asunnottomien kokonaismäärä vuonna 2025 oli Helsingissä 976 henkilöä, joista nuorten osuus oli 91 henkilöä. (Asunnottomat 2025.)

Ympäristöministeriön tilaamassa ja VATT Datahuoneen toteuttamassa raportissa häädöistä vuosilta 2015–2024 selviää, että häätöjen määrä on lisääntynyt keskimäärin 80 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Raportissa todetaan, että häädetty henkilö on yleensä nuori Suomessa syntynyt mies, joka on matalasti kouluttautunut. Viimeisen vuosikymmenen aikana häädön saaneista oli miehiä 68 prosenttia, joista lähes puolet oli alle 35-vuotiaita. Nuorten aikuisten osuus painottuu häätötilastoissa. Tarkastelujakson aikana 35 prosenttia häädetyistä oli alle 30-vuotiaita, ja noin puolet häädön saaneista oli alle 35-vuotiaita. Merkittävä huomio on myös se, etteivät kaikki asunnottomat näy virallisissa tilastoissa. (Häädöt Suomessa 2015–2024.)

Nuorten asunnottomuus poikkeaa usein aikuisten kokemasta asunnottomuudesta. Monet nuoret eivät ole näkyvästi kadulla, vaan he majailevat tilapäisesti ystävien tai sukulaisten luona. He vaihtavat usein asuinpaikkaa eikä heillä ole virallista osoitetta. Nuorten piiloasunnottomuus jää helposti tilastojen ulkopuolelle eikä aina näy virallisissa luvuissa. Nuorten asunnottomuus liittyy usein elämän nivelvaiheisiin, kuten kotoa pois muuttamiseen, opintojen aloittamiseen tai työn hakemiseen ja sitä kautta taloudellisiin haasteisiin, jolloin pysyvän asunnon saaminen voi olla erityisen vaikeaa. Lisäksi nuoret jäävät muita ikäryhmiä herkemmin palvelujärjestelmän ulkopuolelle, joko siksi etteivät he hae apua ajoissa tai koska he eivät tunne tarjolla olevia palveluja. Nuoruudessa koetulla asunnottomuudella voi olla vaikutuksia koulutus- ja työpolkuun, sosiaalisiin suhteisiin sekä hyvinvointiin pitkällä aikavälillä, joten ilmiön tunnistaminen ja varhainen tuki ovat keskeisiä keinoja nuorten osallisuuden ja itsenäistymisen tukemisessa. Nuoruudessa koettu asunnottomuus voi pahimmillaan pahentaa asumisen epävarmuutta ja lisätä riskiä pitkittyneeseen asunnottomuuteen. (Nuorten asumistoiveet ja omannäköisen asumisen rakentaminen.)

Nuorten asiakkaiden elämäntilanteiden moninaisuus asumisneuvonnan asiakkuuksissa
Asumisneuvonnassa kohdataan lisääntyvässä määrin nuoria 18–29-vuotiaita, jotka hakevat ensimmäistä omaa asuntoa tai uutta asuntoa, kun aikaisempi on menetetty esimerkiksi eron tai vuokranmaksuongelmien takia. Vuokranmaksuongelmien taustalla näyttäytyvät muun muassa tulottomuus ja peliongelma.

Kohdattujen nuorten elämäntilanteet ovat hyvin moninaisia, osalla heistä on

• opinnot meneillään
• työnhaku päällä
• työttömyyttä ja/tai epävarmaa toimeentuloa
• asumisessa on katkoja, johtuen aikaisemmista häädöistä ja erotilanteista
• puutteellisia tietoja vuokrasuhteen velvollisuuksista ja oikeuksista
• riippuvuussairauksia ja mielenterveysongelmia
• taloustaitojen puutetta
• asunnottomana tuttujen luona majoittumista

Miksi tarkastelu toteutettiin?
Asumisneuvonta-tiimin havainnot ja huoli nuorten asukkaiden vuokranmaksuvaikeuksista ja kohdattujen nuorten asunnottomien tilanteet kannustivat asumisneuvonnan asunnottomien palvelussa työskenteleviä työntekijöitä tekemään kartoitusta palvelussa asiakkaina olevista 18–29-vuotiaista asunnonsaaneista asiakkaista. Tarkastelumme kohteeksi valikoitui kuusi nuorta, jotka olivat saaneet asunnon asumisneuvonnan asunnottomien palvelun tuella. Tarkastelimme nuorten aikaisempaa asumishistoriaa asiakastietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella ja asiakkaiden kertomana.

Tarkastelun kohteena olevissa nuorissa oli neljä nuorta miestä ja kaksi nuorta naista. He olivat ohjautuneet palveluun joko toisesta palvelusta tai he olivat löytäneet tai saaneet yhteystiedot muualta kuten omista verkostoistaan. Keski-ikä tarkastelussa olevilla nuorilla oli 22 vuotta, nuorimman asiakkaan ollessa 18-vuotias ja vanhimman 25-vuotias. Kahdella nuorella oli ollut omissa nimissä aikaisempi vuokrasopimus. Näiden nuorten kohdalla vuokrasopimus oli päättynyt käräjäoikeuden päätöksellä häätötuomioon maksamattomista vuokrista, lukonsarjoituksista, asunnon tyhjentämisistä ja loppusiivouksista. Tarkastelussa mukana olleiden nuorten elämäntilanteissa oli myös havaittavissa peliongelmaa ja taloudenpidon osaamattomuutta.

Tuloina kolmella nuorella oli perustoimeentulotuki, yhdellä lasten kodinhoitotuki, yhdellä opintoraha ja opintolaina sekä yhdellä työmarkkinatuki. Väliaikaisina majoituspaikkoina kahdella nuorella oli tuttujen sohvat, kolmella asunnottomien sosiaalipalvelujen järjestämä tilapäismajoitus ja yksi nuori asui äitinsä kanssa. Asunnottomuusaika oli kestänyt muutamasta kuukaudesta kahteen vuoteen, lukuun ottamatta äidin luona asuvaa itsenäistyvää nuorta. Tukea näillä nuorilla oli saatavissa asumisneuvonnan asunnottomien palvelusta sekä alueellisesta asumisneuvonnasta. Kolmen nuoren kohdalla tuki tuli nuorten sosiaalityöstä. Asiakkuuksien aikana nuoret olivat motivoituneita ja sitoutuneita itsensä auttamiseen asuntoasiassaan. Vanhojen asumiseen liittyvien velkojen selvittäminen on edellytys uuden asuntotarjouksen saamiseen. Yksi nuorista, jolla oli vanhaa asumiseen liittyvää velkaa, kykeni tekemään maksusuunnitelmaa vanhoihin velkoihin ja toinen eteni tuetumpaan asumismuotoon. Jatkotuen tarvetta asunnon saannin jälkeen ei ollut tarvetta yhdellä asunnon saaneella nuorella. Muut nuoret siirtyivät asuinalueen muuttuessa osoitteenmukaisiin palveluihin, joko suoraan nuorten sosiaalipalveluihin ja/tai alueellisen asumisneuvonnan seurantaan.

Miten ehkäistä nuorten asiakkaiden asunnottomuusuhkaa ja uusiutuvaa asunnottomuutta?
Asumisneuvonnassa kohdattavien nuorten kohdalla on erittäin huolestuttavia erityisesti ne tilanteet, joissa asiakkaaksi tulevalla nuorella on asumisen historiassaan jo velkaantumista. Vanhat asumiseen liittyvät velat heikentävät uuden asunnon saamista. Nuorten asiakkaiden kohdalla on näkemyksemme mukaan erityisen tärkeää tehdä monialaista yhteistyötä tarvittavan tuen piiriin pääsemisessä ja asunnottomuuden taustalla olevien juurisyiden selvittämisessä sekä vuokranmaksun seurannassa heidän saatuansa asunnon. Vuokravelkaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeellista käydä läpi tulo- ja meno puolta, ja ohjata nuoria huolehtimaan ensisijaisista maksuista arjessa. Seurannan tulisi kohdistua erityisesti nuoriin, joilla on

• ensimmäinen vuokrasopimus
• toimeentulo epävarmaa (opiskelijat, työttömät ja määräaikaisissa työsuhteissa olevat)
• asumishistoriassaan vuokrarästejä ja/tai maksuhäiriömerkintöjä
• asumisneuvonnan tai sosiaalityön asiakkuus
• taustalla riippuvuussairauksia ja mielenterveydenongelmia.

Voisiko tässä olla se kohta, jossa voisimme tiivistää yhteistyötä toimiessamme eri palveluissa työntekijöinä niiden asiakkaina olevien nuorten kohdalla, jotka ovat jo palvelujärjestelmässä ja joilla ilmenee asiakkuuksien aikana tuen tarpeita? Tämä parhaimmillaan ehkäisee tukea tarvitsevien nuorten kohdalla uusiutuvaa asunnottomuutta ja mahdollistaa tuen saantia parhaimmillaan etupainotteisesti, jotta nuori saisi otettua haltuunsa asumisen osa-aluetta. Voimme todeta, että huoli nuorten asumisesta on eri toimijoilla suuri, erityisesti kun Petteri Orpon hallituksen tekemät leikkaukset sosiaaliturvaan ja nuorten työttömyyden kasvu edelleen heikentävät nuorten selviytymistä ja näköalan löytämistä tulevaisuuteen (Työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmän heinäkuussa 2025 verrattuna vuoden takaiseen | Tilastokeskus).

Teksti: Asumisneuvonnan asunnottomien palvelu
Kuva: Janne Hirvonen / Helsinki Partners

Lähteet
Asunnottomat 2025, luettu 29.1.2026.

Nuorten asumistoiveet ja omannäköisen asumisen rakentaminen, luettu 24.1.2026

Häädöt Suomessa 2015–2024, luettu 27.1.2026.

Työllisiä vähemmän ja työttömiä enemmän heinäkuussa 2025 verrattuna vuoden takaiseen | Tilastokeskus, luettu 29.1.2026.