Lapsiperheiden rahat on loppu – tervetuloa sosiaalityöhön!

Lapsiperheiden taloudellinen tilanne on heikentynyt huomattavasti. Ajankohtainen uutisointi lapsiperheiden taloudellisista huolista on lisääntynyt (mm. HS 18.1.2026, Yle 24.9.2025). Yleisesti on arvioitu, että nykyhallituksen toimet ovat lisänneet lapsiperheköyhyyttä ja pudottaneet uusia perheitä köyhyyteen. Uutiset lapsiperheiden tilannetta kurjistavista päätöksistä ovat olleet hämmentäviä. Miksi 2020-luvulla rapautetaan viattomien lapsien tulevaisuudennäkymiä?

Kirjoittajat edustavat Itäkadun rakenteellisen työn viestintäryhmää ja ovat Helsingin kaupungin lapsiperheiden palveluiden eri alojen työntekijöitä. Keskusteluun on noussut lapsiperheiden heikentynyt taloudellinen tilanne, joka näkyy käytännössä kaikissa palveluissamme. Perheitä rasittaa enenevässä määrin nyt kohtuuttomasti taloudellinen stressi ja se heijastuu lasten hyvinvointiin.

Lapsiperheitä jää kiihtyvällä tahdilla jopa asunnottomiksi taloudellisten haasteiden johdosta. Helsingin kaupungin asuntoja hallinnoiva Heka Oy raportoi lokakuussa 2024 häätöjen kasvaneen 70 % edellisvuoteen verrattuna ja ennakoi häätöjen tuplaantuvan (Heka Oy 8.10.2024). Syynä tähän saattavat olla Kelan tiukennukset perustoimeentulotukeen, jotka alkoivat jo vuonna 2017. Kela on hallituksen ajamana myös tiukentanut asumistuen saamisen ehtoja ja työttömyysetuudesta on poistettu lapsikorotus. Perheet ovat kokeneet työttömyysetuuden lapsikorotuksen poiston välittömästi tehneen tilanteestaan vaikeamman. Suojaosuuden poisto on ajanut vanhempia lopettamaan työnteon kannattamattomana. Pienetkin muruset on viety. Työnsaanti on vaikeutunut ja sairastuminen tai muu vaikea elämäntilanne on pudottanut uusia perheitä aivan uudenlaisiin elinolosuhteisiin ja köyhyyteen. Köyhyys heikentää entisestään toimintakykyä, mikä saattaa pitkittää työttömyyttä (Viitasalo, 2021, Parpo, 2007). Köyhyys on myös yksi yleisimmistä sijoitusten taustatekijöistä ja riittävällä toimeentuloturvalla yhdistettynä sopiviin palveluihin, voitaisiin jopa huostaanottoja estää (Saarikallio-Torp ym. 2010, s. 236-264).

Köyhyyden ja taloudellisen stressin vaikutuksia vanhemmuuteen on tutkittu runsaasti (mm. Helsingin kaupunki 2025, Ho ym. 2022, Treanor & Troncoso 2022, Heino ym. 2016). Köyhyys vaikuttaa usein etenkin kahden erillisen mekanismin kautta vanhempien ja perheiden voimavaroja heikentävästi. Suoranainen koettu puute heikentää kenen tahansa toimintakykyä. Johan sitä on nälkäisenä kiukkuinen ihan jokainen meistä. Toinen mekanismi on pitkittynyt henkinen stressi, mikä aiheuttaa sairauden kaltaisen tilanteen ihmisen mieleen ja kehoon pitkittyessään. Stressi itsessään lyhentää elinikää ja on haitallista terveydelle. Henkinen stressi vaikuttaa ihmisen kykyyn jaksaa vanhemmuuden vaateita ja keskittyä lasten henkisiin tarpeisiin. Tällainen näköalaton ja väsynyt vanhempi on myös omalla esimerkillään lapsen arjessa toimintakyvyn mallina.

Haastattelimme perhekeskuksen eri palveluissa eri elämän tilanteissa olevia vanhempia. Osa oli joutunut hallituksen uudistusten takia laskemaan huomattavasti elintasoaan ja kertoi rankoistakin vaikutuksista perheen arkeen. Yhteistä haastatelluille oli kokemus stressin aiheuttamasta kuormituksesta.

Eräs vanhempi kuvasi tunnetta näin:

”Stressi, jumalaton stressi, välillä tuntuu, että millään ei oo mitään väliä, et mitä mä tässä teen. Kun rahat ei riitä mihinkään, kun haluis ostaa kunnon ruokaa ja näin. Alkaa viikkojen makaronin syönti tunkea korvista ulos.”

Toinen kuvasi stressiä seuraavasti:

”Kaupassa käyminen on hirveää, kun joutuu aina miettimään, mitä voi ostaa, miten syötäisiin mahdollisimman edullisesti. Se on ihan jokapäiväinen huoli. Tai vaikka, kun pitäisi viedä auto katsastukseen, ne on tosi ahdistavia tilanteita, ja kuitenkin puoliso tarvitsee autoa työssä käymiseen. Kun ei oo sitä liikkumavaraa siinä yhtään.”

Kolmas näin:

”Terveydentila romuttunut kun on huoli ja stressi. Koen työkyvyn heikentyneen.”

Meillä olisi yhteiskuntana varaa pitää kaikista huolta. Meillä on varmasti jaettu kannatus kansalaisilta ja äänestäjiltä myös sille, että edes lapsiperheistä pidettäisiin huolta. On toki ihmisiä, jotka edelleen ajattelevat, että onnistuminen on itsestä kiinni ja että tulotaso ei periydy. Kaikki eivät aina tunnista sitä, että jo se, että vanhemmat kannustivat heitä tai että leivällä oli muutakin kuin voita saati että oli varaa harrastaa ja hankkia vaatteita sekä opiskella, on luonut toisille sellaisen etulyöntiaseman matkalla yhteiskunnassa ansiotuloja suhteellisen helpolla ansaitsevaksi. Joskus voi olla vaikea nähdä niitä esteitä, mitä luokkatoverin matkalla on matkalla aikuisuuteen, kun kaikki voi näyttää jopa ulkoisesti mukavasti toimeentulevalta.

Yhteiskunnallisia eroja ja lähtöasetelmia loiventamaan on sosiaalihuolto eri palveluineen kehittynyt ja osana sosiaalipolitiikkaa meillä on etuuksia ja tukia muun muassa sairastumisen ja työttömyyden varalle. Kun näistä leikataan, aiheuttaa se kansalaisissa turvattomuutta. Varsinainen viimesijaiseksi turvaksi luotu toimeentulotuki on tarkoitettu tueksi silloin, kun muualta saadut tulot eivät riitä. Se on käytännössä aina positiivista erityiskohtelua ja sen tarkoitus on mahdollistaa yhdenvertaisuuden toteutumista (Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014). Toimeentulotuki turvaa näin myös perusoikeuksia, joihin riittävä toimeentulo ja huolenpito sekä yhdenvertaisuus on kirjattu taattavan julkisen vallan toimesta jokaiselle (Suomen perustuslaki 731/1999, 6 §, 19 §). Niin kauan kuin meillä on varaa esimerkiksi katukiviin, busseihin, lentokoneisiin, maanpuolustukseen, sairaaloihin ja kouluihin ja niin edelleen, meillä on varaa myös vielä perustavampaa laatua oleviin ihmisten perustarpeisiin.

Toimeentulotuki on kehitetty avuksi turvaamaan jokaisen, myös lapsiperheiden riittävän toimeentulon. Toimeentulotuki on kolmiosainen ja vain yksi osa siitä siirrettiin Kelaan vuonna 2017. Hallitus on kiristänyt ja paraikaa laittaa voimaan perustoimeentulotukeen vaikuttavia kiristyksiä. Toimeentulotuen kahteen muuhun osaan täydentävään ja ehkäisevään toimeentulotukeen ei ole tulossa muutoksia. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisharkinta on pääasiassa aina sosiaalihuollon ammattihenkilön, viime kädessä sosiaalityöntekijän vastuulla. Toimeentulotuki onkin edelleen sosiaalityöntekijän keskeisimpiä työvälineitä ihmisten auttamiseksi.

Koska Kela ei enää siirrä toimeentulotukihakemuksia perustoimeentulotuen käsittelyn jälkeen asiakkaiden tarpeiden mukaan sosiaalihuoltoon, on tärkeää muistuttaa lapsiperheitä harkinnanvaraisen toimeentulotuen hakemisesta suoraan hyvinvointialueelta. Kiireellisissä tilanteissa apua voi pyytää heti ja avuntarve onkin kartoitettava hyvinvointialueen toimesta välittömästi. Kiireettömissä tilanteissa on hyvä saada ensin haettua perustoimeentulotuen päätös Kelasta, päätös voi olla myös kielteinen. Kielteinen perustoimeentulotuen päätös ei estä hakemasta ja saamasta harkinnanvaraista toimeentulotukea esimerkiksi lasten harrastuksiin tai välttämättömiin lastentarvikkeisiin.

Joskus tilanne on sellainen, että vanhempi ei tarvitse taloudellista tukea niinkään, mutta tulotason tippumisen aiheuttaman stressin johdosta olisi hyvä käydä puhumassa sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolla. Sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia tällaisessa tuen tarpeessa löytää muun muassa aikuissosiaalityöstä, lastensuojelusta, päihdepoliklinikoilta ja terveydenhuollosta.

Jos vuokranmaksu on haastavaa ja Kela ei huomioi koko vuokraa, vaikka asuminen asunnossa on perusteltua, olisi tärkeää muistaa pyytää sosiaalityöntekijältä lausunto koko vuokran huomioimiseksi perustoimeentulotuessa. Jos Kela ei huomioi tästä huolimatta koko vuokraa, tulisi tämän jälkeen hakea päätös sosiaalityöstä. Jos sosiaalityöntekijä on laatinut erillisen puollon tai lausunnon vuokran huomioimiseksi Kelaan, on tällöin perusteet myöntää tuki Kelan hylätessä hyvinvointialueelta eli sosiaalityöstä.

Helsingin kaupungin perheellisille ja muillekin olisi nyt tärkeää välittää näinä tiukentuneina aikoina ja taloudellisen ahdingon uuvuttamiksi joutuneina, että sosiaalihuolto on paikka, josta saa hakea apua ja sosiaalityöntekijän tapaamiseen on jokaisella oikeus. Sosiaalityöntekijää voi pyytää käsittelemään toimeentulotukihakemuksen, jos Kelasta ei saa apua.

Teksti: Itäkadun rakenteellisen työn viestintäryhmä
Vastuukirjoittaja: Pauliina Nylund
Kirjoituksen tuki: Jukka Piitulainen
Kuvat: Jukka Piitulainen

Lähteet
Heino, T., Hyry, S., Ikäheimo, S., Kuronen, M., & Rajala, R. (2016). Lasten kodin ulkopuolelle sijoittamisen syyt, taustat, palvelut ja kustannukset: HuosTa-hankkeen (2014–2015) päätulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Heka Oy. 8.10.2024. Hekan tavoitteena on, että mahdollisimman moni häätö estetään ja asukas ei menetä kotiaan - Heka

Helsingin kaupunki. 2025. Lapsiperheköyhyys Helsingissä. Sosiaalinen raportti. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala. Sosiaalinen raportti: Lapsiperheköyhyys Helsingissä – Helsingin kaupunki

Ho LLK, Li WHC, Cheung AT, Luo Y, Xia W and Chung JOK (2022) Impact of Poverty on Parent–Child Relationships, Parental Stress, and Parenting Practices. Front. Public Health 10:849408.

HS 18.1.2026. Lapsiperheköyhyys lisääntyy ja tutkija Johanna Kallio tietää, mihin se voi johtaa | HS.fi

Parpo, A. 2007. Työllistymisen esteet. https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/bc12bab2-9238-491e-bb93-b50d0e500fda/content

Saarikallio-Torp . M., Heino, T., Hiilamo, H., Hytti, H. & Rajavaara, M. (2010). Lapset huostassa, vanhemmat ahdingossa. Teoksessa: Hämäläinen, U., & Kangas, O. (toim.) Perhepiirissä. Kelan tutkimusosasto.

Suomen perustuslaki 731/1999.

Treanor M. & Troncoso P. 2022. Poverty, parental work intensity and child emotional and conduct problems. Social Science & Medicine. Vol. 312, November 2022, 115373

Viitasalo, K. E. 2021. Taloudellisen kyvykkyyden vahvistaminen ja mekanismit sosiaalityössä. Julkaisussa A-L Matthies, A-R Svenlin & K Turtiainen (toim), Aikuissosiaalityö : Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus., 15, Gaudeamus, Helsinki, Sivut 218-230.

Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014.

Yle 24.9.2025. Hallitus sysääkin jopa 31 000 lasta köyhyyteen – asiantuntija: ”Tästä tulee vielä kallis lasku” | Kotimaa | Yle